Arvioinnissa liittyen kykyyn tulkita erilaisia tekstejä havaitsen osaamisessani saman, kuin mitä opettaja on kommentoinut. Pystyn tulkitsemaan ja erittelemään paremmin uutista kuin novellia, minkä huomasin jo alkukartoitusta tehdessäni. Myös aiemmin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että luonteeni, osaamiseni ja kiinnostuksenkohteeni liittyvät enemmän tieteelliseen ja selkeään asiatekstiin ja lukio-aikana muistan novellien ja erilaisten fiktiotekstien tulkitsemisen ja ymmärtämisen olleen hankalaa. Osaaminen tekstilajien tuottamisessa ja tuottamisessa erilaisiin käyttötarkoituksiin vaihtelee. Huomaan kehittyneeni esimerkiksi sähköpostiviestien ja yhteydenottojen kirjoittamisessa pikkuhiljaa. Kirjoitan ohjeistuksen usein lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta tiivistäminen voi olla sekä hyöty että haitta tilanteesta riippuen. Tietotekstien kirjoittamisessa koen olevani parhaimmillani ja omaan pohtimiseen keskittyvä essee aiheuttaa usein päänvaivaa. Koen, että koulussa olisi tärkeää opettaa monimediaisuuden kautta myös käytännön taitoja tarkemmin erilaisiin teksteihin liittyen. Esimerkiksi kuinka käyttäydytään ja mitä voi kirjoittaa internetin keskustelupalstalla, Instagramin kommenteissa, sähköpostiviesteihin erilaisiin paikkoihin, hakemuksiin sekä kirjeisiin. Kielellisen identiteetin rakentamisen tukemiseen koen tarvitsevani konkreettisia apuvälineitä. Vaikka ymmärrän kielitietoisuuden teoriassa, käytäntöön tarvitsisin ideoita. Esimerkiksi kuinka käyttää kieltä apuvälineenä eri oppiaineissa? Kuinka käyttää kieltä niin, että tukee erilaisia oppijoita?

Pedagoginen osaaminen tuntuu edelleen heikolta jokaisella aihealueella. Vaikka jonkun verran omaa osaamista pystyy tekemistään sijaisuuksista, ohjauksista ja opetusharjoittelusta pohtimaan, on teorian tuominen käytäntöön vaikean tuntuista. Myös se, että itse tuntee olevansa heikompi esimerkiksi tekstien tuottamisessa ja kielitietoisuuteen liittyvissä asioissa saa epäilemään, miten pystyy arvioida muiden toimintaa ja tuottamista. Pedagogiikkaan liittyy myös paljon uusia termejä, joiden määrittely auttaa eteenpäin erilaisten taitojen oppimisessa. Kuitenkin termien vakiintuminen omaan kielenkäyttöön sekä niiden sisäistäminen vaatii jonkun verran aikaa.

Monilukutaitoon liittyen olen ajatellut, kuinka helposti äidinkieltä voi yhdistää muihin oppiaineisiin; ottamalla tekstejä tai sanoja muista oppiaineista, opettelemalla niiden avulla sanajärjestystä tai määrittelyä sekä vaikka liikunnassa yhdistelemällä kirjaimia toisiinsa muodostaen sanoja. Jotta äidinkieli ei jäisi irtonaiseksi muista oppiaineista ja suomen kielestä ja sen käyttämisestä, tulisi tuoda selkeästi esille, kuinka äidinkieli liittyy myös muihin oppiaineisiin. Oppijalähtöisyydessä koen olevani kehitysvaiheessa. Kuinka otan oppilaita mukaan suunnitteluun, huomioin erilaiset tavat oppia ja jäsentää maailmaa, päästän irti omista oletuksistani ja tavoistani toimia opettajana. 

Omat oppimistavoitteeni: 
1. Monipuolisuus. Kuinka luon oppimiskokonaisuuksia, joissa on tarpeeksi, mutta ei liikaa, sisältöä. Jokaiselle erilaiselle oppijalle jotakin, paljon erilaisia tekniikoita käytössä.
2. Improvisointi ja heittäytyminen. Kuinka rohkaisen itseäni kokeilemaan erilaisia ryhmäytymisleikkejä, draamaa, vuorovaikutusta ym. Ja kuinka sen kautta motivoin oppilaitani.  

Moduulitehtävät ja perustelut: 
- 1.1 kielitaidon kehittyminen
- 2.5 sensitiiviset aiheet
- 4.11 draamatyöskentely
- 4.12 keskustelutaidot

Kielitaidon kehittyminen on tärkeä osa oppimista ja kaikkea siihen liittyvää, koen sen kehittämisen olevan tärkeää, jotta saan heti opetuksessani perusasiat kuntoon. Kielitaidon kehittyminen liittyy myös kielelliseen identiteettiin. Sensitiiviset aiheet liittyvät paljon tunteisiin ja tunnetaitoihin, ja koen että näissä asioissa itselläni on kehitettävää. Draamatyöskentely liittyy suoraan oppimistavoiteeseeni. Draamaan liittyen koen tietopankkini olevan pieni ja muutenkin esiintyminen tuntuu itselleni epäluontevalta. Haluaisin kuitenkin kehittyä ja löytää itselleni sopivia keinoja ylläpitää draamaa opetuksessa. Keskustelutaitoihin liittyy improvisointi, heittäytyminen, uskallus ja rohkeus; kuinka ylläpitää keskustelua, antaa tarpeeksi laajoja ja motivoivia kysymyksiä/ajatuksia oppilaille. Ja kuinka ylläpitää turvallista ja avointa ilmapiiriä keskustelulle.