Pedagogisessa osaamisessa koen kehittyneeni erityisesti oppijalähtöisyyteen liittyvissä aihealueissa. Moduuleissakin käsittelimme, kuinka tärkeää on tehdä yksilöllinen suunnnitelma ja tavoitteet oppilaalle yhdessä oppilaan kanssa ja huomioida jokaisen erityistarpeet. Oppitunneilla on oltava oppimiseen innostavia aktiviteettejä, joka tarkoittaa sekä erilaisia leikkejä ja toimintaa että myös inspiroivia oppikirjatehtäviä. Oppilaita on myös kannustettava pari- ja ryhmätyöskentelyyn, jossa opitaan uutta tietoa ja taitoja, opitaan hyväksymään muiden näkökulmia ja ajatuksia sekä opetellaan vuorovaikutustaitoja. Moduulitehtävät keskustelutaidoista luokassa ja draamakasvatuksesta ovat tukeneet monilukutaito-näkökulmaa ja oppilaiden mukaanottamista opetukseen. Erityisesti draamallisuuden ottaminen mukaan opetukseen tuo vaihtelua oppituntien sisältöihin ja erilaisista keskusteluista voi saada myös mielekästä monipuolisuutta erilaisille oppijoille sopivalla tavalla. Draamakasvatuksesta opin sen, että draamallisuuden ei tarvitse aina olla isoa ja ihmeellistä, voin rauhassa omaan tahtiin aloittaa pienillä lisäyksillä sinne tänne ja opetella niiden avulla heittäytymistä ja improvisointia oppilaiden kanssa. Keskustelujen aloittamisen voin myös aloittaa varovasti esimerkiksi pari- ja ryhmäkeskustelujen avulla, joista saan viitteitä siihen, kuinka koko luokan keskustelussa minun tulee opettajana toimia ja ohjata keskustelua. Keskustellessa oppilaiden kanssa näytän mallia toimivasta vuorovaikutuksesta ja sen eri tasoista.

Kehitettävää on vielä ymmärryksessä lähestymistavoista suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Moduulitehtävät ovat tukeneet kielitaitoon liittyvissä asioissa ja sen peruskäsitteiden ja tietojen hallinnassa. Olen saanut rohkaisua ja itseluottamusta eikä oppilaiden tekstien arviointi pelota. Ymmärrän, että voin keskittyä aina yhteen tai kahteen asiaan kerrallaan yhden oppilaan kohdalla ja pikkuhiljaa yhdessä oppilaan kanssa kehittää hänen taitojaan. Tällöin en aseta itsellenikään liikaa paineita arviointiin liittyen. Tekstien kirjoittamisprosessin alussa on myös tärkeää käydä oppilaiden kanssa yhdessä läpi tekstin rakenne, tavoitteet kirjoittamiselle ja mitä tekstiltä odotetaan. 

Omassa opetuksessani haluan keskittyä kannustamaan oppilaita löytämään ja tulkistemaan kaunokirjallisuutta omalla tavallaan. Tärkeintä ei ole, että jokainen löytää tiettyjä tulkintoja samasta tekstistä, vaan innostaa ja inspiroida. Olen oppinut, että oppilaita tulee kannustaa lukemaan kirjoja, myös opetussuunnitelman mukaan, mutta on myös huomioitava sensitiviiset aiheet kirjoissa ja niiden käsittely jälkikäteen jollakin tavalla. Oppilaat saattavat valita kirjoja itse tai joskus opettajanakin voin suositella jotakin tiettyä aihetta käsittelevää kirjaa oppilaalle, jonka tilanne esimerkiksi kotona on vaikea.

Tenttitehtävät

Moduuli 1, tehtävä 2
Tehtävässä keskitytään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin sekä kielen tilanteisuuteen. Tarvitsen vielä harjoitusta näissä, jotta pystyn tulevaisuudessa selittämään oppilaille eroja murteissa, puhekielessä ja kirjakielessä sekä perustelemaan kielen tilanteisuutta. 

Moduuli 2 ja 3, tehtävä 1
Tehtävässä tutkitaan taidelähtöisiä menetelmiä lukemaan ja kirjoihin innostamisessa. Olen kiinnostunut kuvataiteesta ja käsitöistä sekä niiden yhdistämisestä muihin oppiaineisiin. Haluan pohtia, taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia ja mitä on käytännössä huomioitava opetuksessa, jos taidelähtöisiä menetelmiä käytetään. 

Moduuli 4, tehtävä 4
Tehtävässä käsitellään tekstin tulkitsemista, jossa koen tarvitsevani vielä harjoitusta. Tehtävässä käsitellään myös eri näkökulmia ja tekstien tulkitsemista oppilaiden kanssa, missä minun täytyy vielä kehittyä.