Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetusta tulee eheyttää eri oppiaineiden kesken. Eheyttäminen tukee opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja riippuvuuksien ymmärtämistä, ja auttaa yhdistämään eri tiedonalojen osaamista tiedon rakentamisessa, omassa arjessa ja yhteiskunnassa. (POPS 2014, 31.) Tämä monialainen kokonaisuus on suunniteltu ympäristöopin tueksi neljännelle vuosiluokalle. MOK on sekä kieli- että musiikkipainotteinen, ja jokaiseen osioon kuuluu oma toiminnallinen projektinsa. MOK:in ideana ei ole olla ylimääräinen projekti, vaan kiinteästi osa suunnitelmallista koulutusta – kokonaisuus onkin suunniteltu Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen mukaan (Monialaiset.fi). 

Monialaisessa oppimiskokonaisuudessa, kuten tässäkin, sisältöjä lähestytään kielitiedon näkökulmasta. Kieli nähdään kaikkia oppiaineita koskevana, kokonaisvaltaisena ja tärkeänä voimavarana kaikkeen oppimiseen. (KutiMat-sivusto.) Kokonaisuudessa tutustutaan Pohjoismaihin ja niiden kieliin ja tämän avulla on myös mahdollista innostaa oppilaita uusien kielten oppimiseen. Luokanopettajat ovatkin avainasemassa luokan kielitietoisuuden sekä monikielisyyden tukijoina (Pollari ym. 2021). Pohjoismaita käsitellessä käytetään monenlaisia ja multimodaalisia sekä vuorovaikutteisia tapoja, joiden avulla oppilas saa luottamusta omaan kielenoppimiseensa ja rohkeutta käyttää kieltä koulun lisäksi omassa arjessaan. Nämä kaikki tavoitteet sisältyvät kielitietoiseen kasvatukseen. (KutiMat-sivusto.)

Koska musiikin on todettu vaikuttavan positiivisesti ainakin kielten oppimiseen (Virokannas & Ikonen 2022) on tässäkin monialaisessa oppimiskokonaisuudessa yhdistetty pohjoismaiden eri kieliä lauluihin sekä loruihin. Loruttelu ja rytmikäs puhuminen kehittävät puheen sujuvuutta, ääntämistä ja puhumisen nopeutta (Kettunen 2018), ja laulamalla voidaan erottaa tavut toisistaan puhetta selkeämmin (Hongisto 2020). Laulamisen avulla kielen oppimisesta tulee mielekkäämpää, vaikka harjoitetta toistettaisiin useastikin. Lisäksi laulun avulla oppilas tulee itse tuottaneeksi kieltä, joka osaltaan tukee kielen oppimista. (Kettunen 2018.)

Pitkällä aikavälillä toteutetuissa oppimiskokonaisuuksissa on toivottavaa, että oppilaalle jää projektista hyvä kokonaiskäsitys (Monialaiset.fi). Tässä Pohjoismaat-projektissa selkeää kokonaiskuvaa luodaan tuntirungolla, joka on rakenteeltaan sama jokaisen maan kohdalla. Musiikin, ympäristöopin ja kielten tavoitteet toistuvat kussakin maaosuudessa. Toiminnalliset projektit laajentavat oppiainekirjoa, ja siten niihin on lisätty sisältöjä ja tavoitteita muistakin oppiaineista.

Oppilaiden osallisuutta pyritään tukemaan tarjoamalla oppilaille tilaisuuksia ilmaista itselle merkityksellisiä asioita ja huomioimalla oppilaan aikaisempi tieto tai kokemus käsiteltävästä asiasta (Monialaiset.fi). Tämän oppimiskokonaisuuden kutakin maata koskevassa projektirungossa edellä mainitut asiat toteutuvat esimerkiksi aiheeseen herättelevillä keskusteluilla ja tarinan tai perinteiden yhteisellä avaamisella eri keinoin.