Avaan tarkemmin musiikin jaksoa, joka oli mielestäni eheä ja onnistunut neljän opetuskerran opetusjakso harjoittelussani.

Tavoittelin harjoittelussa uusien oppiaineiden opettamista ja sainkin kokemuksen opettaa musiikkia. En ole ikinä ollut itse kovin musikaalinen, joten on pakko myöntää jännittäneeni etukäteen tulevaa koitosta. Sain musiikin ohjaajaltani idean integroida toisluokkalaisten maatilaretki ja musiikki yhteen ja tehdä oppilaiden kanssa räppiprojekti.

Projekti alkoi sanojen muodostamisella, joka tehtiin niin, että jokainen kirjoitti maatila aiheisen kolmisanaisen lauseen eri värisille papereille. Huomasin jo tunnin alussa, että oppilaat olivat vilkkaampia kuin omassa luokassa. Olin onneksi valmistautunut hyvin ohjeistamaan tehtävää esimerkkilausein ja apukysymyksin eri värisille lapuille. Punaiselle lapulle tuli kirjoittaa – kuka tai mikä tekee. Vihreälle taas mitä tekee ja siniselle missä tekee. Jokainen oppilas onnistui kirjoittamaan lauseet ilman ongelmia ja eriytyksenä toimi useamman lauseen kirjoittaminen. Olin yllättynyt, että lauseiden kirjoittaminen tuntui oppilaista tosi motivoivalta, kun he tiesivät, että hyödynnämme niitä räppiin. Tämän jälkeen sanat sekoitettiin ja jokainen sai uuden ’’hassun’’ lauseen kirjoitettavaksi ylös. Tunnin päättyessä tunnelma oli todella innostunut ja oppilaat odottivat jo seuraavaa kertaa.

Seuraavalle tunnille olin muodostanut valmiiksi oppilaille ryhmät ja jokainen ryhmä sai yhden iPadin. Mietin ryhmäjaot tarkkaan ja olen jälkikäteen todella tyytyväinen niihin. Tunnin tavoitteena oli tehdä taustamusiikki ja päättää missä järjestyksessä lauseet räpätään. Eriyttäminen tapahtui vapaaehtoisen kertosäkeen muodostamisella sekä oppilaat saivat itse päättää räppäävätkö he oman lauseen yksin vai koko ryhmän kesken yhdessä. Ipadit jaoin yhdelle oppilaalle, jolla oli vastuu Ipadin käsittelystä. Näytin itse dokumenttikameran avulla, miten GarageBand ohjelma käynnistettiin sekä muutaman asetuksen asettamisen. Kun ohjeistin asetuksien asettamisen jälkeen jatkoa, pyysin oppilaita laittamaan Ipadit tuolin alle. Tämä toimi hyvin ja oppilaat malttoivat kuunnella ohjeita. Tunnin aikana oppilaat kerkesivät harjoitella esityksiä ensi viikkoa varten.

Kolmannen tunnin tavoitteena oli räppien esittäminen. Olin laittanut jokaiselle ryhmälle Ipadit asetuksineen valmiiksi ja kirjoittanut sanat puhtaaksi. Tunnin aluksi oppilailla oli viitisen minuuttia aikaa tehdä heidän taustamusiikit valmiiksi viime kerran muistiinpanojen avulla, jotka pyysin oppilaat tekemään. Emme tallentaneet taustamusiikkeja, koska se olisi vienyt ylimääräistä aikaa. Ryhmät saivat tehtyä taustamusiikit valmiiksi nopeasti ja pääsivät vielä harjoittelemaan esitystä. Jokainen ryhmä esitti esityksen vuorotellen mikkejä käyttäen. Annoin oppilaille vaihtoehdoksi käyttää mikkejä ja jokainen ryhmä halusi niitä hyödyntää. Äänitimme oppilaiden esitykset musiikin ohjaajani kanssa. Oppilaat antoivat vertaispalautetta jokaisen esityksen jälkeen toisilleen. Osa palautteista oli kuvailevaa ja osa varsin lyhyitä. Ensi kerralla pyrkisin esittämään täsmentäviä kysymyksiä, esimerkki miksi esitys oli tosi hyvä.

Neljännellä ja viimeisellä tunnilla otimme alku tunnista muutamia perusrytmi harjoituksia, sillä halusin kokeilla niiden ohjaamista. Harjoituksista varsinkin ensimmäinen onnistui hyvin, jossa aluksi opettaja oli tekemässä edessä rytmiä ja oppilaat toistivat. Aloitin tunnin suoraan rytmin avulla ilman erillisiä ohjeita. Oppilaat lähtivät yllättävän nopeasti kaikki mukaan rytmin tuottamiseen. Osallistin oppilaita myös näyttämään oman rytminsä luokan edessä, joita me muut lähdimme toistamaan. Lisäksi kokeilimme musiikkiliikuntaa, joka sujui riehakkaasti. Jouduin useamman kerran rauhoittamaan oppilaita. Ensi kerralla organisoin tämänkaltaisen harjoituksen alusta asti jo tarkemmin, sekä otan vain muutaman liikkeen. Neljä liikettä tuntui olevan liikaa, sillä emme pystyneet tekemään liikkeitä tarpeeksi nopeasti pysyäksemme rytmissä. Loppu tunnista kuuntelimme räpit ja oppilaat saivat taas harjoitella vertaispalautteen antamista toisilleen. Annoin myös itse koko työskentelystä palautetta.

Musiikin projekti opetti minulle, kuinka tärkeää ohjeistamisen suunnitteleminen on, kun ollaan muualla kuin omassa luokassa. Käytin suunnitteluun paljon aikaa, mutta ohjeistukset sujuivatkin hyvin. Lisäksi projekteissa motivointi on aina oma asiansa. Woolfolk (2016, 473, 503) määrittelee motivoinnin yhdeksi opettajan tärkeimmäksi tekijäksi. Hänen mukaansa motivointiin vaikuttavat se millainen luokka on kyseessä, miten opettaja käyttäytyy ja minkälainen oppimistehtävä on kyseessä. Oppilaat olivat innostuneita räpeistä, sillä maatilaretki oli ollut heille tärkeä ja miellyttävä reissu. Motivoin heitä ensimmäisellä tunnilla palaamalla retkeen ja kysymällä siitä etukäteen miettimiäni kysymyksiä. Lisäksi pyrin itse olemaan mahdollisimman innokas, joka saattoi vaikuttaa myös yleistunnelman syntymiseen. Projekti oli minulle ja myös lapsille mukava kokemus.

Tärkein oivaltamani asia musiikissa on mielestäni se, miten paljon toisluokkalaiset saavat jo aikaan. Tunneillani he loivat täysin oman kappaleen sanoista taustamusiikkiin ja vielä ryhmissä. He kaikki esiintyivät todella reippaasti ja osasivat antaa jo suhteellisen hyvin palautetta toisilleen. Olen todella ylpeä oppilaiden aikaansaannoksista ja heidän työskentelystään. Haluan ehdottomasti tulevaisuudessakin työstää samankaltaisia projekteja oppilaiden kanssa.

Tulevaisuuden kehitystyöksi haluan musiikin kannalta lisää varmuutta käyttää soittimia ja tehdä musikaalisia harjoituksia. Itselleni ensikosketus musiikin opetukseen oli mukava tehdä projektin kautta, mutta jatkossa haluan haastaa itseäni ja pyrkiä vielä enemmän opettamaan tunneilla musiikkia.

LÄHTEET:

Woolfolk, A. 2016. Educational psychology. Harlow: Pearson