Haluaisin tuoreena opettajana päästä vaikuttamaan kouluyhteisöön tuomalla uusia ideoita ja korostamalla yhteisopettajuuden hyötyjä. Haluan siis tehdä yhteistyötä muiden opettajien kanssa ja jakaa ideoita perinteisemmän itsenäisen opettamisen sijaan. Lisäksi haluan olla tasavertainen jokaista oppilasta kohden, riippumatta oppilaan kulttuurista. Ihanteellinen tilanne olisikin, että jokaisen oppilaan oma kulttuuri voisi näkyä luokassa jollakin tasolla. Tällöin oppilaat oppisivat myös toisiltaan kulttuureista.

Koska opettaja kasvattaa oppilaita hyviksi yhteiskunnan jäseniksi, on opettajan rooli yhteiskunnallisesti tärkeä (OAJ 2014). Opettaja toimii monille lapsille mallina, joten opettajan asennoituminen yhteiskuntaan ja kulttuuriin voi vaikuttaa myös oppilaiden asentumiseen. Myös Lapinoja (2006) painottaa opettajien yhteiskunnallista tehtävää. Hänen mukaansa opettaja tähtää työssään yhteiskunnalliseen muutokseen. OH4 yhteiskuntaopissa kävimme läpi, kuinka Suomessa voi vaikuttaa yksilöllisellä ja kunnallisella tasolla. Lisäksi järjestimme luokassa vaalit, jotka toteutimme kunnallisvaalien tyylisesti tulevien vaalien innoistamana. Koen, että vaikuttaminen on tärkeä yhteiskunnallinen aihe ja halusin, että harjoittelemme mielipiteiden ilmaisemista. Lisäksi perehdyimme siihen, kuinka he voivat tulevaisuudessa vaikuttaa sekä, miten he voivat nyt vaikuttaa koulussa ja vapaa-ajallaan. Nämä ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä taitoja ja olin positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin kuudesluokkalaiset osasivat perustella mielipiteitään ja miten innoistuneita he olivat vaaleista. Toivottavasti edes muutama oppilas innostuisi vaikuittamaan tulevaisuudessa. 

Yhteiskuntaopissa väittely aiheet integroin historiaan, jossa yhtenä aiheena oli tiede vastaan uskonto. Vaikka aihe oli hankala ja voimakkaita mielipiteitä jakava, oli hienoa huomata, kuinka hienosti oppilaat osasivat väitellä. Oppilaat tiedostivat myös, että aihe on herkkä eikä ole niin yksiselitteinen, miten me väiteltiin puolesta tai vastaan. Oli opettaja hienoa huomata, että oppilaat toivat itsekkin esille sitä, että tiedettä ja uskontoa ei voi täysin vertailla ja laittaa tärkeysjärjestykseen. 

OH3 kävimme uskonnon tunnilla tutustumassa Jyväskylän kaupunginkirkkoon. Tällä retkellä painotin oppilaille, kuinka kirkossa kuuluu käyttäytyä ja olimme etukäteen käsitelleet kirkkoa tunneilla. Retki onnistui hyvin ja opetti oppilaita evankelisluterilaisesta yhteisöstä ja kulttuurista. Samalla sain itse kokemuksen koulun ulkopuolisen oppimisen järjestämisestä.

OH4 ympäristötiedon projektissa hyödynsin globaalikasvatusta, kun oppilaat saivat tutustua Afrikan tai Aasian valtioon matkaopas videoiden avulla. Tiedonhaussa painotin yhteiskunnallisia asioita perustietojen lisäksi. Oppilaat muun muassa tutustuivat maan turvallisuudentasoon, kulttuuriin, vaikuttamismahdollisuuksiin, valtion taloudelliseen tilanteeseen ja luonnonvaroihin. Muutamat oppilaat etsivät myös poliittista tietoa. Projektin avulla oppilaat saivat hyvän vertailu kuvan maista Suomeen verrattuna. 

Opetussuunnitelma määrittää, että jokaisen koulun on järjestettävä vähintään yksi monialainen oppimiskokemus vuosittain. Monialaisissa kokonaisuuksissa hyödynnetään paikallisia voimavaroja, jolloin koulun ja yhteiskunnan välinen yhteistyö mahdollistuu. Monialaiset oppimiskokemukset vaativat myös koko koulun yhteistyötä. (POPS 2014, 31-32.) 2018 syksyllä Normaalikoulun monialainen oppimiskokonaisuus liitettiin opetussuunnitelman perusteiden (2014) kuudenteen laaja-alaiseen kokonaisuuteen eli työelämäntaitoihin ja yrittäjyyteen. Teemana monialaisille opinnoille toimi syksyn satoa, joka toteutettiin ensimmäisten ja toisluokkalaisten kanssa pajatunneilla. Pajatunnit muodostuivat syksyisistä ammateista, joista itse oli vetämässä retkeilijäpajaa. Retkeilijäpajassa hyödynsimme koulun lähiympäristön luontoa, sekä Jyväskylän yliopiston partiolaisten kanssa tehtyä yhteistyötä trangian vuokraamisen muodossa. Retkellä opiskelimme myös jokamiehenoikeuksia, joiden osaaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää.

Kulttuuristen, yhteisöllisten tai yhteiskunnallisten asioiden suhteen koen pohjani olevan hyvä. Minun on helppo olla yhteisön jäsenenä ja haluan vaikuttaa asioihin. Tulevaisuudessa haluankin päästä vaikuttamaan työyhteisööni ja etenkin sen yhteistoimintaan. Nykykoulut ovat monikulttuurisia ja toivon, että saisin tulevaan luokkaani aikaan avoimen ja yhteisöllisen luokkahengen. Erilaisten projektien kautta koen, että yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä on mielekästä tuoda kouluun oppilaita kiinnostavalla tavalla. Tulevaisuudessa haluan kehittyä itse vaikuttajana ja pohtia omia valintojani enemmän siltä kannalta, että opettajan työ on myös yhteiskunnallista.


LÄHTEET:

Lapinoja, K-P. 2006. Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. Chydenius—instituutin tutkimuksia 2/2006. Jyväskylän yliopisto.

POPS 2014= Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.  Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Opetushallitus. http://www.oph.fi/ops2016. Luettu 5.10.2018.

OAJ 2014= Opetusalan ammattijärjestys. 2014. Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet.