Teoria
Teksti
Kaupan myyntikorissa on kuusi tuoretta sämpylää ja neljä kuivahtautta sämpylää. Korista otetaan peräkkäin kolme sämpylää. Olkoon satunnaismuuttuja X kuivahtaneiden sämpylöiden lukumäärä. Kuinka monta kuivahtanutta sämpylää todennäköisesti saadaan?
%3D%5Cfrac%7B%5Cbinom%7B4%7D%7B3%7D%5Cbinom%7B6%7D%7B0%7D%7D%7B%5Cbinom%7B10%7D%7B3%7D%7D%3D%5Cfrac%7B1%7D%7B30%7D)
Lamppu toimii todennäköisyydellä P=0,9562 ja lamppu ei toimii todennäköisyydellä 1-P.
%5E2%2B%5Cbinom%7B6%7D%7B5%7D0%7B%2C%7D9562%5E5%5Ccdot%5Cleft(1-0%7B%2C%7D9562%5Cright)%2B%5Cbinom%7B6%7D%7B6%7D0%7B%2C%7D9562%5E6%5Ccdot%5Cleft(1-0%7B%2C%7D9562%5Cright)%5E0)
Ratkaisu:
Korissa on 10 sämpylää
6 tuoretta, 4 kuivahtautta
3 sämpylää peräkkäin
X = Kuivahtaneiden sämpylöiden lkm
Satunnaismuuttujan mahdolliset arvot ovat 0, 1, 2 ja 3
Lasketaan satunnaismuuttujan arvoja vastaavat pistetodennäköisyydet
Lasketaan odotusarvo
Sattunaismuuttujan X todennäköisin arvo on 1.
2. Erään led-lampputyypin kestoikä noudattaa normaalijakaumaa siten, että keskiarvo on 13000 tuntia ja keskihajonta 1200 tuntia. Aulan kaikkiin kuuteen valaisimeen vaihdetaan syksyllä led-lamput. Jokainen lamppu palaaa kahden vuoden aikana 10950 tuntia.
Millä todemmäköisyydellä kahden vuoden kuluttua kaikki kuusi lamppua ovat vielä toimintakuntoisia?
Entä millä todennäköisyydellä vähintään 4 lampuista on tuolloin toimintakuntoisia?
Ratkaisu:
X = Lampun kestoikä (h)
X~N(13000, 1200)
Tapa 2:
Olkoon Y = toimivien lamppujen lkm
Lamppu toimii todennäköisyydellä P=0,9562
Y~Bin(6;0,9562)
V:
Kahden vuoen kuluttua 6 lamppua toimivat n.76% tn
Vähintään 4 lampuista toimii 99,9% tn
4.1 Diskreetti jakauma
Muuttuja X sanotaan satunnaismuuttujaksi, jos muuttujan arvo määräytyy satunnaisilmiön mukaan.
Esim. nopanheiton silmäluku ja ensi viikon sademäärä pvat satunnaismuuttujia.
Diskreetti satunnaismuuttuja saa vain yksittäisiä arvoja.
Jatkuva satunnaismuuttuja voi daada tietyllä välillä olevia arvoja.
Diskreetin satunaismuuttujan X arvot
ja niihin liittyvät pistetodennäköisyydet
Pistetodennäköisyyksien summa on 1 eli 
401
%3DP%5Cleft(silm%C3%A4luku%5C%20on%5C%203%5Cright)%3D%5Cfrac%7B1%7D%7B6%7D)
X=pelaajan voittosumma euroina
a) Satunnaismuuttujan mahdollisesti arvot ovat (€) -2, 1, 3 ja 5
b) Lasketaan arvojen todennäköisyydet
Esitetään jakauma taulukkona ja graafisesti
X=3:
Voittosummaon kolme euroa eli nopanheitolla tuli 3
X=-2:
Pelaaja häviää kaksi euroa eli nopanheitolla tuli parillinen silmäluku
X≤3:
Voittosumma on korintaan 3 euroa
2.3 Kertolaskusääntö ja tapahtumien riippumattomuus
Jos tapahtuman A todennäköisyys ei riipu tapahtumasta B ja toisin päin, ovat A ja B riippumattomia. Tällöin
Jos tapahtuman B todennäköisyyteen vaikuttaa tapahtuma A, ovat tapahtumat A ja B toisistaan riippuvia.
Merkintä P(B|A) tarkoittaa ehdollista todennäköisyyttä;
tapahtuman B todennäköisyys, kun A:n tiedetään tapahtneen.
Yleinen kertolaskusääntö
244
a) Kortiapakassa on 52 korttia, joista patoja on 13 kpl.
b) Korttipakassa on 26 mustaa korttia
c) A= Ainakin yksi punainen
249
a)
b)
c) A= Ainakin yksi poika