Matkallani opettajaksi olen oivaltanut, että hyvä opettaja ei ole se, joka tekee kaiken täydellisesti, vaan se, joka tunnistaa omat rajansa ja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan yhtä vastuullisesti kuin oppilaidensa. Tunnollisena ja helposti suorittamiseen taipuvaisena ihmisenä olen joutunut pohtimaan monesti, miten opettajuuden vaatimukset ja oma luonteeni kohtaavat. Tiedostan nyt paremmin, että jatkuva täydellisyyden tavoittelu ei ole pitkällä tähtäimellä järkevää, vaan se syö motivaatiota ja jaksamista sekä se voi heijastua myös oppilaisiin.

Opettajan pedagoginen hyvinvointi on jatkuvaa tasapainottelua kuormittumisen ja jaksamisen välillä (Soini, Pietarinen ja Pyhälö, 2008). Omalla kohdallani jaksamista tukevat erityisesti opiskelukaverit, joilta saatu vertaistuki ja yhteinen huumori keventävät arkea. Myös omien onnistumisten huomaaminen ja niiden arvostaminen vahvistavat motivaatiota ja uskoa omaan kehittymiseen. Lisäksi selkeä tehtävien priorisointi sekä epätäydellisyyden sietäminen ovat olleet keskeisiä hyvinvointia tukevia tekijöitä. Vaikka opintojaksojen tehtävälistat saattavat ajoittain tuntua loputtomilta, pyrin nykyään hyväksymään sen, ettei kaikkea voi eikä tarvitse tehdä täydellisesti. Aiemmin saatoin tehdä tehtävät valmiiksi monia viikkoja ennen määräaikaa, mutta olen ymmärtänyt, ettei se ole aina järkevää, varsinkaan silloin kun samalle ajanjaksolle osuu useita tehtäviä. Palautuminen, läsnäolon harjoittaminen ja omien rajojen tunnistaminen ovat taitoja, joita joudun harjoittelemaan tietoisesti päivittäin.

Vaikeiden tunteiden käsittely on myös olennainen osa opettajan hyvinvointia. Sonnentagin (2018, s. 3) mukaan palautuminen ei ole vain lepoa, vaan aktiivista itsestä huolehtimista. Pohdin harjoitteluiden tai sijaisuuksien jälkeen aina kokemuksiani ja pyrin sallimaan itselleni myös epävarmuuden tunteet. Näiden tunteiden hyväksyminen on ollut älyttömän vaikeaa, mutta kokemuksen karttumisen myötä olen ymmärtänyt, että ne ovat juuri niitä tunteita, jotka tukevat kasvuani opettajaksi.

Opettajan tehtävään kuuluu opetettavien asioiden lisäksi myös kasvattajana toimiminen. Oppilaiden kasvu kohti aikuisuutta edellyttää turvallista ilmapiiriä, jossa heillä on lupa erehtyä ja oppia. Olen oivaltanut, että opettajan kasvattajarooli on nyky-yhteiskunnassa entistäkin merkittävämpi, sillä kaikilla oppilailla ei välttämättä ole elämässään turvallista aikuista, johon turvautua. Positiivisen pedagogiikan merkitys on olennainen opetustyössä: oppiminen tapahtuu silloin, kun oppilas kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu (Leskisenoja & Sandberg, 2019). Pyrin olemaan kannustava kasvattaja, joka ei keskity pelkästään suorituksiin, vaan tukee oppilaan omaa motivaatiota ja toimijuutta. Myös Salovaara ja Honkonen (2011) korostavat, että luokan ilmapiiri vaikuttaa ratkaisevasti sekä oppimiseen että hyvinvointiin. Tähän voidaan vaikuttaa pienillä, mutta merkityksellisillä teoilla, kuten esimerkiksi kuuntelemalla, osoittamalla huomaavaisuutta ja rakentamalla turvallisia vuorovaikutussuhteita.

Hyvinvointia ei voida rakentaa kouluyhteisössä yksin, sillä koulu on ennen kaikkea yhteisö. Siksi kollegoiden tukeminen on olennainen osa opettajan roolia. Puusan ja Ala-Kortesmaan (2019, s. 190) mukaan vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot ovat keskeinen osa asiantuntijatyötä, ja ne vaikuttavat suoraan työyhteisön hyvinvointiin. Pyrin itse tukemaan opiskelukavereitani tai kollegoitani esimerkiksi kyselemällä heidän kuulumisiaan ja tarjoamalla apua, kun siihen on tarvetta. POM-opintojen aikana olemme usein jakaneet omia tuotoksiamme muiden opiskelijoiden käyttöön. Tällainen avoin materiaalien jakaminen on erinomainen tapa tukea toisten työssäjaksamista myös tulevaisuudessa. Yhteisten resurssien hyödyntäminen keventää työtaakkaa ja vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta.

Hyvinvoinnin tukemisessa moniammatillinen yhteistyö on myös keskeisessä roolissa. Moniammatilliset verkostot voivat toimia merkittävänä voimavarana sekä oppilaiden että opettajien tukemisessa (Nykänen, Risku & Puukari, 2017). Opettajan ei tarvitse eikä pidä kantaa vastuuta yksin, vaan yhteistyö esimerkiksi koulupsykologin, kuraattorin ja muiden asiantuntijoiden kanssa tukee sekä omaa jaksamista että oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Olemme joillakin opintojaksoilla päässeet harjoittelemaan tällaista monialaista yhteistyötä. Esimerkiksi kielipainotteisen monialaisen kokonaisuuden opintojaksolla toteutimme kouluprojektin ryhmissä, joissa oli luokanopettajaopiskelijoiden lisäksi erityispedagogiikan opiskelijoita. Tämä yhteistyö auttoi ymmärtämään eri alojen asiantuntijuuden merkityksen oppilaan tukemisessa.

Hyvinvoinnin ylläpitämisen lisäksi olen alkanut pohtia, miten voisin ennaltaehkäistä uupumusta ja oppia tunnistamaan heikentyvän jaksamisen merkkejä sekä itsessäni että muissa. Olen huomannut, että tietoinen pysähtyminen oman olon äärelle, reflektointi ja avoin keskustelu ystävieni kanssa ovat tärkeitä keinoja jaksamiseni havainnoinnissa. Pyrin kiinnittämään huomiota myös muiden käyttäytymiseen ja olemaan tukena silloin, kun siihen on tarvetta.

LÄHTEET:

Leskisenoja, E., & Sandberg, E. (2019). Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. PS-kustannus.

Nykänen, S., Risku, M., & Puukari, S. (2017). Monialainen yhteistyö tukea ja ohjausta tarvitsevien voimavarana. Teoksessa S. Puukari, K. Lappalainen, & M. Kuorelahti (toim.), Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus.

Puusa, A., & Ala-Kortesmaa, S. (2019). Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning, 17(3), 187–201. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87125/46056

Salovaara, R., & Honkonen, T. (2011). Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-kustannus.

Soini, T., Pietarinen, J., & Pyhältö, K. (2008). Pedagoginen hyvinvointi peruskoulun opettajien työssä. Aikuiskasvatus, 28(4), 244–257. https://doi.org/10.33336/aik.93841

Sonnentag, S. (2018). The recovery paradox: Portraying the complex interplay between job stressors, lack of recovery, and health. Research in Organizational Behavior, 38, 169–185. https://doi.org/10.1016/j.riob.2018.11.002