Kuuntelemisen taidot ovat kokeneet jonkinasteisen pienen romahduksen viime vuosina. Keskittyneen kuuntelemisen sijaan ihmiset pyrkivät olemaan läsnä lähes koko ajan myös muita viestintävälineitä käyttämällä, toisin sanoen tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia käyttämällä. Tämä kehityssuunta on huolestuttava siinä mielessä, että todella harva ihminen kykenee olemaan läsnä kahdessa paikassa yhtä aikaa. Puhun tässä myös omista kokemuksista. Voin kuvitella pystyväni “räpläämään kännykkää” samaan aikaan kun kuuntelen, mutta todellisuudessa suurin osa keskittymisestä kyllä menee näytön tuijottamiseen. On omien havaintojen perusteella jokseenkin harvinaista olla nykypäivänä täysin läsnä kuuntelijana.

Nykyajan haasteet eivät tietenkään poista tai edes vähennä kuuntelemisen taitojen tärkeyttä tai tarvetta tulla kuulluksi. Olen monesti huomannut, miten hyvä keskustelu antaa huikean paljon energiaa ja voimaa, vaikka saattaisi olla paljonkin murheita taustalla. Mieltä painavista asioista puhumisella ja kuulluksi tulemisella on voimaannuttava vaikutus. Nautin todella paljon pitkistä lounaskeskusteluista hyvässä seurassa.

Kuuntelijana voi aina kehittyä, varsinkin kontekstisidonnaisuuden suhteen. Tunnen monta hyvää kuuntelijaa ja koen olevan vaikeaa selittää tai eritellä mitä tekee heistä hyviä kuuntelijoita. Aidon välittämisen tunteen ja empatian merkit koostuvat loppupeleissä hyvin pienistä asioista. Tarkentavat kysymykset ja nyökytykset eivät aina riitä, joskus hyvä kuuntelija antaa puhujan puhua loppuun eikä silloinkaan kommentoi juuri mitään - silti tiedät tulleesi kuulluksi. Hyvällä kuuntelijalla on hyvät sosiaaliset taidot ja tilannetajua. Hän ymmärtää, millä tavalla kannattaa kuunnella missäkin tilanteessa.

Itse pyrin antamaan kuuntelijana riittävästi tilaa puhujalle, mutta välillä huomaan kuinka innostun kommentoimaan esille tulleet asiat liikaakin, enkä välttämättä anna puhujan puhua loppuun. Koulun näkökulmasta opettaja ei saisi täydentää oppilaiden lauseita liikaa, vaan antaa heikommankin viestijän puhua loppuun laittamatta sanoja toisen suuhun. Toisaalta, joissakin tilanteissa kysymyksiä kysymällä ja täydennysvaihtoehtoja tarjoamalla voi osoittaa kuuntelevansa aktiivisesti ja ehkä tukea ja auttaa puhujaa välittämään viestinsä parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilaiden kuunteleminen on ehdottoman tärkeää. Luottamussuhde kärsii, jos oppilaat kokevat etteivät heitä kuunnella riittävästi.

Summa summarum, kuuntelemisen taitoja voi harjoitella, mutta hyväksi kuuntelijaksi voi tulla vain harjoittelemalla kuuntelemista mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisissa konteksteissa. Hyvä kuuntelija asennoituu tietoisesti olemaan hyvä kuuntelija ja osaa tehdä havaintoja sekä puhujan toiminnasta että omasta toiminnastaan. Kuunteleminen ei saa vaikuttaa teennäiseltä ja tilannetaju on ratkaiseva tekijä kuuntelulähestysmistavan valinnassa.