- kielitaitoja
- vuorovaikutustaitoja
- tekstitaitoja
- kiinnostusta kieltä, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria (sanataidetta, mediaa, draamaa, teatteritaidetta sekä puhe- ja viestintäkulttuureja) kohtaan
- tietoisuutta omista taidoista viestijänä ja kielenkäyttäjänä

Motivaationa opittavissa asioissa toimii merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset.

Kielitaito ja kielitietoisuus
Kielitaidon kehittyminen on kokonaisvaltainen, jatkuva prosessi. Näkisin, että opettajan tulisi osata ohjata ja kannustaa oppilasta monipuoliseen kielenkäyttöön myös koulun ulkopuolella. OPS:issa puhutaankin kielen käytöstä eri tilanteissa lähtökohtana opetukselle. OPS:issa mainitaan myös murteet. Murretta (Kokkolanruotsia) puhuvana tämä on merkittävä osa kielenkäyttöä ja olen monesti miettinyt, mikä murteen merkitys koulumaailmassa on - saako käyttää murretta ja missä määrin? Opettajana en todellakaan haluaisi tällä tavalla kieltää oppilaan identiteettiä. Omina peruskouluaikoina en kuitenkaan saanut koulussa käyttää murretta.

Kielitietoisuuden vahvistaminen kuuluu opetuksen tavoitteisiin. Kielellinen tietoisuus tarkoittaa lapsen tietoisuutta sekä kielen rakenteellisista että sen merkitykseen liittyvistä seikoista. Se viittaa siihen, miten lapsi tietoisesti havaitsee ja ymmärtää erilaisia kielellisiä yksiköitä (esim. sana, tavu, äänne), kielen välittämiä merkityksiä (esim. sanojen monimerkityksisyyttä) ja kielen käytön piirteitä (esim. murre-erot, kirjakielen ja puhekielen ominaisuudet jne.). (solki.jyu.fi)

Rinnaikkaiden kielten käyttö
En koe kielten rinnakkaista käyttöä mitenkään huonona asiana. Sellainen kuva minulla kuitenkin oli tästä aiheesta peruskoulussa. Ruotsinkielisessä koulussa piti käyttää vain ja ainoastaan ruotsia - yleiskielen muodossa. Nykyään haluan koulukontekstissa kannustaa kaikenlaiseen rakentavaan kielenkäyttöön ja mua ilahduttaa OPS:in maininta vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkityksen esille tuomisesta opetuksessa ja oppilaiden vapaa-ajalla käyttämien kielten hyödyntämisestä.

Monilukutaito
Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi ja sitä pitää osata tulkita laajemmin niin, että lukutaito -käsitteeseen kuuluu myös tekstien tuottaminen - eikä vain kirjoittamisen muodossa. Tietoa välitetään moni eri tavoin ja välinein. Voidaan puhua monikulttuurisesta ja medioituneesta yhteiskunnasta. Nykytekstit ovat lisäksi monikanavaisia, multimodaalisia. Monilukutaito on kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta ja se määritelläänkin kaikkia oppiaineita koskevaksi tavoitteeksi. (oph.fi)

Jokaisella oppiaineella on oma kielensä ja oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Voidaan siis puhua laajan tekstikäsityksen monitieteisestä taito-, tieto- ja kulttuuriaineesta, johon sisältyy myös tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Oppilaita ohjataan hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Tämä edellyttää luonnollisesti eri oppiaineiden yhteistyötä ja jossain määrin kodinkin yhteistyötä.

Monilukutaito on tekniikkalaji, josta on hyötyä sekä tuottamisessa että tulkinnasssa, eri tekstien havaintojen tekemisessä. Monilukutaitoja tukemalla halutaan parantaa luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitoja. Harjoitellaan sekä käsin että näppäimistöllä kirjoittamista. Myös opettajan on pidettävä huolta oman lukutaitonsa kehittymisestä ja hallittava monilukutaidon kirjo osatakseen ohjata oppilaitaan. (oph.fi)

Tieto- ja viestintätekniikka
Viestintäteknologian käyttö vaikuttaa myönteisesti alakoululaisten oppimistuloksiin erityisesti äidinkielessä. Niissä kouluissa, joissa on otettu käyttöön vuorovaikutteiset esitystaulut, oppimistulokset paranevat muihin kouluihin verrattuna. Tämä koskee muun muassa lukutaitoa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö parantaa oppimista, lisää sitoutumista oppimiseen, lisää oppimisen relevanssia ja tosielämäsovelluksia sekä tukee 2000-luvun taitojen oppimista (esim. kriittinen ajattelu, globaalitietoisuus, kommunikaatiotaidot, luovuus jne.). (TVT opetuskäytössä, 28-29.)

Sukupuolittuneisuus
Miten sukupuolten tasa-arvo näkyy äidinkielessä? Muistan tutkimuksen, jossa sama aine annettiin joukko opettajille korjattavaksi ja arvioitavaksi. Opettajat suhtautuivat virheisiin eri tavalla, riippuen siitä, oliko heille kerrottu kirjoittajan olevan tyttö vai poika. Opettajan tulee tiedostaa omat ennakkokäsityksensä.

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
Oppilasta opastetaan vahvistamaan taitojaan toimia rakentavasti ja monipuolisesti erilaisissa viestintäympäristöissä tai esitystilanteissa ja ilmaisemaan mielipiteensä. Kieli toimii ehtona vuorovaikutukselle ja opetuksessa tulisi ottaa huomioon myös eettiset seikat ja valintojen vaikutusta toisiin ihmisiin. Erityisen tärkeänä näen keskustelemisen ja argumentoinnin taidot. Oppilasta tulisi ohjata huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestintätilanteissa. Oppilasta rohkaistaan myös käyttämään luovuuttaan, esimerkiksi draaman avulla. Ujojen oppilaiden voi olla helpompi harjoitella viestintää "roolissa". Myönteisen viestijäkuvan tukeminen ja havaintoja omasta toiminnasta edistää halua ja kykyä toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutustilanteita tulisi järjestää muissakin oppiaineissa.

S2 Tekstien tulkitseminen
Ymmärtävä lukeminen ei ole itsestäänselvyys ja tässä on tärkeä oppimistavoite. Lukemisesta on loppupeleissä aika vähän hyötyä jos sisällöstä ei jää mitään käteen. Tässä prosessissa auttaa sanavaraston laajentaminen ja käsitteiden oppiminen sekä luetun ymmmärtämisen strategioiden ja sopivien opiskelustrategioiden käyttöön ottaminen. Suomen kieli on väline muiden oppiaineiden opiskelussa ja oppilaan on hyvä tutustua erilaisiin teksteihin monipuolisesti ja tutkivalla otteella. Hän oppii ymmärtämään tekstien kontekstuaalisuutta ja tarkoitusperää sekä arvioimaan tekstien luotettavavuutta. Ajattelu- ja tulkintataitojen edistäminen on tärkeää koulumenestyksen kannalta. Sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien, sanontojen ja käsitteiden merkitys on tärkeässä roolissa kielen ymmärtämisen kannalta.

Metakognitio ja strategiset taidot, esimerkiksi kielitiedon käsitteitä käyttämistä tekstien tulkinnassa ja erilaisten tapojen hyödyntäminen kielten oppimisessa, ovat merkityksellisessä asemassa uudessa OPS:issa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja opetuksessa edetään oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.

S3 Tekstien tuottaminen
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydin on omasta mielestä kuvattu OPS:issa "vähäistenkin kielitaitojen rohkeana käyttämisenä". Vain käyttämällä kieltä voit kehittyä ja tulla tietoiseksi oman kielellisen ilmaisun mahdollisuuksista ja kirjoitetun ja puhutun kielen eroista. Arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan antamalla valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelun kielentämiseen ja luovuuden kehittämiseen. Oppilas oppii jäsentämään tekstinsä ja pääsee harjoittelemaan tekstinsä elävöittymistä mm. sanavalintojen kautta. Vahvistamaan oppilaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana ja hän saa harjoitella erilaisten tekstien (esim. fiktiivisten ja ei-fiktiivisten) tuottamista monipuolisesti ja monimediaisesti. OPS:ssa on mainittu käsinkirjoittamisen ja näppäintaidot erikseen. Toinen mielenkiintoinen huomio on yksityisyyden ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
Nykyisen OPS:in mukaan "ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta". Opetus ottaa huomioon oppilaiden tekstimaailman (esim. itse valitsemat kirjat) ja kokemukset ja laajentaa niitä. Irrallisilta tuntuvat tai liian vaikeat tehtävät eivät yleensä innosta. Kirjallisuus on kuitenkin oman ja muiden kulttuureiden ymmärtämisen käsitysten avartamisen avain. Tärkeä seikka on lukemiseen innostaminen ja tätä kautta elämysten tarjoaminen sekä niiden jakaminen. Omaehtoinen lukeminen on nykypäivänä haastava, mutta merkityksellinen tavoite. Opetus luo oppilaalle mahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen (esimerkiksi kirjasto, elokuvat, teatteri ja museot) sekä oman kulttuurin tuottamiseen. Tässä on hyviä integroimismahdollisuuksia erityisesti taideaineiden ja tietotekniikan kanssa.