Onko suomi oikeusvaltio?
 
Suomi on oikeusvaltio, ainakin maailman
mittakaavassa verrattuna.

Tämä tarkoittaa, että Suomen valtio on
järjestetty oikeussäännösten mukaisesti.

Toisaalta yhteiskunnassamme esiintyy
korruptiota, kuten hyväveliverkostoja ja
ns. "maan tapaa".

Sekä viranomaisten että kansalaisten on noudatettava
lakeja.

Kuitenkin julkisuudessa paljastuu viranomaisten
virkavirheitä, vika-aseman väärinkäyttöä ym.
korruptiota.

Esimerkkinä esim. korkeimpien turvallisuus-
viranomaisten tietovuodot, lahjontatapukset,
virkarikokset:

Esim. poliisijohto, puolustusvoimain
johto, suojelupoliisi, ministeriöiden kansliapäälliköt

Oikeusvaltioperiaate on keskeinen osa
Suomen valtiosääntöä ja perustuslakia.

Laillisuudelle on periaatteessa ollut Suomessa
pitkä historia Ruotsin vallan ajoista lähtien.

Suomen historiassa on kuitenkin esimerkkejä
laillisuuden rikkomisesta.

Esim. punavankien kohtelu, Lapuan liike,
UKK:n ylivalta, suomettuminen, totaalikieltäytyjien
kohtelu.

Suomessa oikeusvaltioperiaate tarkoittaa että:

Lait säädetään demokraattisesti
valitun eduskunnan toimesta.

Kuitenkin säädöstulva johtanut huolimattomasti
tehtyihin lakeihin.

Riippumattomat tuomioistuimet soveltavat
lakeja yksittäistapauksiin.

Tuomareiden pääätökset ovat kuitenkin
herättäneet ihmettelyä ja paheksuntaa ajoittain.

Esim. lievät rangaistukset talousrikollisille tai
seksuaalirikollisille.

Kansalaisten perusoikeudet ja ihmisoikeudet
ovat turvattuja perustuslaissa.

Nykyinen (2024) Kokoomuksen ja perussuomalaisten
johtama hallitus (Orpo & Purra) rikkoo
perus- ja ihmisoikeuksia, koska hallitus heikentää
sosiaaliturvaa ja palkansaajien oikeuksia liian
voimakkaasti.


Perusoikeuksien toteutuminen
 
Suomessa perusoikeudet eivät toteudu täydellisesti.

Useimmat suomalaiset kokevat, että perusoikeudet
ja vapaudet toteutuvat ainakin riittävästi.

Mutta tyytymättömien määrä on lisääntynyt
varsinkin 2020-luvulla.

Kokoontumisvapaus ja sananvapaus ovat hyvin
turvattuja.

Kuitenkin on joitakin alueita, joissa perusoikeuksien
toteutumisessa on haasteita. 

Esimerkiksi palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain.

Se johtaa alueelliseen epätasa-arvoon.

Joissakin tapauksissa perusoikeuksien toteutuminen
voi olla sattumanvaraista riippuen, missä kunnassa asuu.

Sosiaaliturva ja terveydenhoidon palvelut ovat
vaikeutuneet huomattavasti.

SOTE-uudistus (hyvinvointialueet) on epäonnistunut.


Esimerkki: oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon? 
 
Suomessa jokaisella pysyvästi asuvalla henkilöllä
on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon
ilman syrjintää.

Tämä oikeus kattaa sekä julkisen että yksityisen
terveydenhuollon palvelut.

Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä
on kunnioitettava.

Potilasasiamiehellä ei ole oikeudellista tuomiovaltaa
puolustaa potilaiden oikeuksia.

Hoitovirheet ovat lisääntyneet merkittävästi.

Potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja
kulttuuri on huomioitava mahdollisuuksien
mukaan.

Hyvinvointialueet hoitavat julkisen terveyden-
hoidon.

Yksityinen terveydenhoito hyvätuloisille.

Terveydenhoidon epätasa-arvon kasvaminen.

Hoitajapula, lääkäripula.

Palvelujen saatavuus vaihtelee alueittain.

Kuitenkin perusperiaatteena että jokainen saa
tarvitsemansa hoidon terveydentilansa edellyttämällä
tavalla.

Todellisuudessa tämä ei toteudu.