Katolinen Etelä-Eurooppa

- katolinen kirkko kristikunnan kirkoista
suurin

- Rooman paavi katolisen kirkon johtaja

- paavi Franciskus (Jorge Maria Bergoglio,
kuoli 2025), seuraaja Leo XIV (Robert Francis
Prevost)

- asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin
sisällä

- katolilaisia 1,1 mrd

- Latinalainen Amerikka, Afrikka,
Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,
osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,
Liettua, Kanadan ranskankielinen osa
Quebec

- Pietarinkirkko

- messu, joka päivä

- tabernaakkeli

- sormen kastaminen vihkivesiastiaan,
ristinmerkki

- 7 sakramenttia:

- kaste, konfirmaatio, pappeus,
ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),
avioliitto, viimeinen voitelu

- naispappeus kielletty

- pappien naimattomuus

- avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty

- rippituolit katolisissa kirkoissa

- pyhimykset

- eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä
pyhimys

- Suomessa mm. Pyhä Henrik

- katolinen kirkko katsoo edustavansa
alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä

- perinteillä (traditiolla) vahva asema

- latinan kieli

- nykyään myös kansankielisyyttä
messussa, mutta osa messusta latinaksi

- vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)
1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja
Ignatius Loyola

- Concilium II eli Vatikaanin II konsiili
1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia

Protestanttinen Pohjois-Eurooppa

- reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat

- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot

- yhteensä 220 milj

- luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-
Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia

- Martin Luther ja Philip Melanchthon

- anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko
(Church of England)

- myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-
Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada

- liturgiassa yhdistetty protestantismin ja
katolisen kirkon piirteitä

- reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti,
Skotlanti, Unkari, osin Romania
(Transilvania)

- USA:ssa reformoidut kirkot ns.
presbyteerisiä (Presbyterian) kirkko

- reformoitujen kirkkojen perustajia mm.
Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)
ja Sveitsissä Ulrich Zwingli

- predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):
jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen
kuin esim. luterilaisuudessa

- ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen
pääsevät

- ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,
menestyykö ihminen elämässä esim.
rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen
etiikka)

- Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-
muotona vallankumouksellisuus
talonpoikaiskapinoissa (Thomas
Müntzer): haluttiin protestantismin
avulla luoda lähes sosialistinen
yhteiskunta

- protestantismissa syntyi monia
eri liikkeitä ja suuntauksia, em.
lisäksi esim. uudestikastajat,
nonkonformistit, mennoniitat,
kveekarit ym.

- näissä ryhmissä mm. pasifismi,
joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa
kielletty 1700-luvulla)

- protestantismi tulee Lutherin
vastalauseista (teesit ym.)
katolisen kirkon oppeja ja korruptiota
vastaan

- alun perin Luther ei olisi halunnut
erkaantua katolisesta kirkosta
vaan uudistaa sitä sisältä käsin

- ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin
Jumalan armosta

- Raamattu uskon ainoa perusta

- Raamattu siten pitää kääntää kansan
omalle kielelle

- reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-
tuotannon

- jumalanpalveluksessa tärkeää saarna,
mikä korostui mm. 1600-luvulla
puhdasoppisuuden aikana

- lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu

- ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen

- uskonpuhdistus käytännössä:
kirkoista poistettiin fyysisesti ja
jumalanpalveluksesta kaikki katolisen
kirkon muut sakramentit tai siihen
viittaava

- esim. pyhimystenkuvat, reliikit
(pyhäinjäännökset)

- arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja
reformaatio käytetään rinnakkain,
mutta ne tarkoittavat hiukan eri asioita

- ks. em. sanojen merkityseroista mm.
Junkkaala, Timo. "Reformaatio vai uskon-
puhdistus", Seurakuntalainen 10.10.2016.
(online, haettu 7.2.24)

- kaste lapsikaste protestanttisissa
kirkoissa

- yleisen pappeuden lisäksi on
maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa
maallikkojen asema on merkittävä

Maallistuminen

- sekularisaatio

- uskonnon ja uskonnollisuuden
vaikutuksen vähenemistä
ihmisten elämässä

- jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli
eräänlaista maallistumista
protestantismin sisällä

- erään tulkinnan mukaan pietismi
oli uskonnollista valistusaatetta,
ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut
pietisteihin

- pietismi korosti henkilökohtaisen
uskonelämän merkitystä

- eräänlaista uskonnon privatisoitumista
pois yhteisöllisyyden korostamisesta

- lopulta pietismi johti ajatukseen, että
kirkon sisällä toimii tosiuskovien
seurakunta erotuksena muista
seurakuntalaisista

- maallistumisen aatehistoriallisena
taustana mm.:

- tieteellinen vallankumous,
tieteiden kehitys

- maailmankuvan laajentuminen,
löytöretket, tutkimusmatkat

- renessanssi (mm. yleisnero-ihanne,
antiikin ihailu keskiajan vihailu)

- maallisen vallan kasvu (itsevaltius)

- kapitalismi, rahatalous (porvariston
nousu)

- valistusaate ja vapausajattelu
(USA:n itsenäisyysjulistus,
Ranskan 1789 vallankumous)

- uskonnonvapauden, myöh.
ihmisoikeuksien vaatiminen

- 1800-luvulla imperialismissa
ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten
kulttuurien vaikutus
siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)

- ateismi / uskonnottomuus /
katsomusvapaus

- virallisesti päällisin puolin maallisia
valtioita mm. Ranska, USA, Turkki

- kylmän sodan ajan sosialistisissa /
kommunistisissa maissa uskonto oli
kielletty tai lähes kielletty

- edelleen ateistisia maita mm. Kuuba,
Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea

- vastareaktioita maallistumiselle:

- kylmän sodan jälkeinen
uskonnollisuuden nousu, varsinkin
Itä-Euroopassa

- uushenkisyys, uususkonnollisuus
(esim. New Age, uuspakanuus yms.)