8-luokka
Kpl 1. Kristinuskon synty.
Tee tehtävät tekemällä. Arviointi aktiivisuuspisteitä tai numero.
1... Yhdistä
2... Jatka seuraavia lauseita.
a) Jeesuksen julkinen toiminta päättyi, kun...
b) Jeesus on historiallinen henkilö, koska...
c) Kristinuskoa pidettiin aluksi...
d) Paavalista tuli Jeesus-liikkeen kiihkeä kannattaja, joka...
e) Jerusalemin kokouksen myötä Jeesus-liike erkani juutalaisuudesta ja...
3... Mistä asiasta Pietari ja Paavali kiistelivät Jerusalemin kokouksessa?
4... Miksi helluntaita kutsutaan kirkon syntymäpäiväksi?
1... Yhdistä
| _____ Jeesuksen synnyinpaikka | a) Kristus |
| _____ Jeesuksen isä | b) Joosef |
| _____ Jeesuksen kastanut henkilö | c) Galilea |
| _____ Alue, jolla Jeesus kiersi opettamassa | d) Johannes |
| _____ Kaupunki, jossa Jeesus ristiinnaulittiin | e) Nasaret |
| _____ Jeesuksen kotipaikkakunta | f) Betlehem |
| _____ Jeesuksen äiti | g) Maria |
| _____ Jeesuksesta käytetty arvonimi | h) Jerusalem |
2... Jatka seuraavia lauseita.
a) Jeesuksen julkinen toiminta päättyi, kun...
b) Jeesus on historiallinen henkilö, koska...
c) Kristinuskoa pidettiin aluksi...
d) Paavalista tuli Jeesus-liikkeen kiihkeä kannattaja, joka...
e) Jerusalemin kokouksen myötä Jeesus-liike erkani juutalaisuudesta ja...
3... Mistä asiasta Pietari ja Paavali kiistelivät Jerusalemin kokouksessa?
4... Miksi helluntaita kutsutaan kirkon syntymäpäiväksi?
Linkkejä 8-luokan uskontoon
Kristinuskon kulttuurinen vaikutus, 8lk ke 10.4.24
Katolinen kirkko, protestanttiset kirkot, maallistuminen (Lipas 8, 52-57 ja lisäpointteja)
Katolinen Etelä-Eurooppa
- katolinen kirkko kristikunnan kirkoista
suurin
- Rooman paavi katolisen kirkon johtaja
- paavi Franciskus (Jorge Maria Bergoglio,
kuoli 2025), seuraaja Leo XIV (Robert Francis
Prevost)
- asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin
sisällä
- katolilaisia 1,1 mrd
- Latinalainen Amerikka, Afrikka,
Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,
osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,
Liettua, Kanadan ranskankielinen osa
Quebec
- Pietarinkirkko
- messu, joka päivä
- tabernaakkeli
- sormen kastaminen vihkivesiastiaan,
ristinmerkki
- 7 sakramenttia:
- kaste, konfirmaatio, pappeus,
ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),
avioliitto, viimeinen voitelu
- naispappeus kielletty
- pappien naimattomuus
- avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty
- rippituolit katolisissa kirkoissa
- pyhimykset
- eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä
pyhimys
- Suomessa mm. Pyhä Henrik
- katolinen kirkko katsoo edustavansa
alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä
- perinteillä (traditiolla) vahva asema
- latinan kieli
- nykyään myös kansankielisyyttä
messussa, mutta osa messusta latinaksi
- vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)
1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja
Ignatius Loyola
- Concilium II eli Vatikaanin II konsiili
1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia
Protestanttinen Pohjois-Eurooppa
- reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat
- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot
- yhteensä 220 milj
- luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-
Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia
- Martin Luther ja Philip Melanchthon
- anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko
(Church of England)
- myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-
Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada
- liturgiassa yhdistetty protestantismin ja
katolisen kirkon piirteitä
- reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti,
Skotlanti, Unkari, osin Romania
(Transilvania)
- USA:ssa reformoidut kirkot ns.
presbyteerisiä (Presbyterian) kirkko
- reformoitujen kirkkojen perustajia mm.
Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)
ja Sveitsissä Ulrich Zwingli
- predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):
jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen
kuin esim. luterilaisuudessa
- ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen
pääsevät
- ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,
menestyykö ihminen elämässä esim.
rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen
etiikka)
- Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-
muotona vallankumouksellisuus
talonpoikaiskapinoissa (Thomas
Müntzer): haluttiin protestantismin
avulla luoda lähes sosialistinen
yhteiskunta
- protestantismissa syntyi monia
eri liikkeitä ja suuntauksia, em.
lisäksi esim. uudestikastajat,
nonkonformistit, mennoniitat,
kveekarit ym.
- näissä ryhmissä mm. pasifismi,
joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa
kielletty 1700-luvulla)
- protestantismi tulee Lutherin
vastalauseista (teesit ym.)
katolisen kirkon oppeja ja korruptiota
vastaan
- alun perin Luther ei olisi halunnut
erkaantua katolisesta kirkosta
vaan uudistaa sitä sisältä käsin
- ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin
Jumalan armosta
- Raamattu uskon ainoa perusta
- Raamattu siten pitää kääntää kansan
omalle kielelle
- reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-
tuotannon
- jumalanpalveluksessa tärkeää saarna,
mikä korostui mm. 1600-luvulla
puhdasoppisuuden aikana
- lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu
- ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen
- uskonpuhdistus käytännössä:
kirkoista poistettiin fyysisesti ja
jumalanpalveluksesta kaikki katolisen
kirkon muut sakramentit tai siihen
viittaava
- esim. pyhimystenkuvat, reliikit
(pyhäinjäännökset)
- arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja
reformaatio käytetään rinnakkain,
mutta ne tarkoittavat hiukan eri asioita
- ks. em. sanojen merkityseroista mm.
Junkkaala, Timo. "Reformaatio vai uskon-
puhdistus", Seurakuntalainen 10.10.2016.
(online, haettu 7.2.24)
- kaste lapsikaste protestanttisissa
kirkoissa
- yleisen pappeuden lisäksi on
maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa
maallikkojen asema on merkittävä
Maallistuminen
- sekularisaatio
- uskonnon ja uskonnollisuuden
vaikutuksen vähenemistä
ihmisten elämässä
- jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli
eräänlaista maallistumista
protestantismin sisällä
- erään tulkinnan mukaan pietismi
oli uskonnollista valistusaatetta,
ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut
pietisteihin
- pietismi korosti henkilökohtaisen
uskonelämän merkitystä
- eräänlaista uskonnon privatisoitumista
pois yhteisöllisyyden korostamisesta
- lopulta pietismi johti ajatukseen, että
kirkon sisällä toimii tosiuskovien
seurakunta erotuksena muista
seurakuntalaisista
- maallistumisen aatehistoriallisena
taustana mm.:
- tieteellinen vallankumous,
tieteiden kehitys
- maailmankuvan laajentuminen,
löytöretket, tutkimusmatkat
- renessanssi (mm. yleisnero-ihanne,
antiikin ihailu keskiajan vihailu)
- maallisen vallan kasvu (itsevaltius)
- kapitalismi, rahatalous (porvariston
nousu)
- valistusaate ja vapausajattelu
(USA:n itsenäisyysjulistus,
Ranskan 1789 vallankumous)
- uskonnonvapauden, myöh.
ihmisoikeuksien vaatiminen
- 1800-luvulla imperialismissa
ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten
kulttuurien vaikutus
siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)
- ateismi / uskonnottomuus /
katsomusvapaus
- virallisesti päällisin puolin maallisia
valtioita mm. Ranska, USA, Turkki
- kylmän sodan ajan sosialistisissa /
kommunistisissa maissa uskonto oli
kielletty tai lähes kielletty
- edelleen ateistisia maita mm. Kuuba,
Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea
- vastareaktioita maallistumiselle:
- kylmän sodan jälkeinen
uskonnollisuuden nousu, varsinkin
Itä-Euroopassa
- uushenkisyys, uususkonnollisuus
(esim. New Age, uuspakanuus yms.)
- katolinen kirkko kristikunnan kirkoista
suurin
- Rooman paavi katolisen kirkon johtaja
- paavi Franciskus (Jorge Maria Bergoglio,
kuoli 2025), seuraaja Leo XIV (Robert Francis
Prevost)
- asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin
sisällä
- katolilaisia 1,1 mrd
- Latinalainen Amerikka, Afrikka,
Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,
osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,
Liettua, Kanadan ranskankielinen osa
Quebec
- Pietarinkirkko
- messu, joka päivä
- tabernaakkeli
- sormen kastaminen vihkivesiastiaan,
ristinmerkki
- 7 sakramenttia:
- kaste, konfirmaatio, pappeus,
ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),
avioliitto, viimeinen voitelu
- naispappeus kielletty
- pappien naimattomuus
- avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty
- rippituolit katolisissa kirkoissa
- pyhimykset
- eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä
pyhimys
- Suomessa mm. Pyhä Henrik
- katolinen kirkko katsoo edustavansa
alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä
- perinteillä (traditiolla) vahva asema
- latinan kieli
- nykyään myös kansankielisyyttä
messussa, mutta osa messusta latinaksi
- vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)
1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja
Ignatius Loyola
- Concilium II eli Vatikaanin II konsiili
1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia
Protestanttinen Pohjois-Eurooppa
- reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat
- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot
- yhteensä 220 milj
- luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-
Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia
- Martin Luther ja Philip Melanchthon
- anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko
(Church of England)
- myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-
Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada
- liturgiassa yhdistetty protestantismin ja
katolisen kirkon piirteitä
- reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti,
Skotlanti, Unkari, osin Romania
(Transilvania)
- USA:ssa reformoidut kirkot ns.
presbyteerisiä (Presbyterian) kirkko
- reformoitujen kirkkojen perustajia mm.
Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)
ja Sveitsissä Ulrich Zwingli
- predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):
jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen
kuin esim. luterilaisuudessa
- ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen
pääsevät
- ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,
menestyykö ihminen elämässä esim.
rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen
etiikka)
- Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-
muotona vallankumouksellisuus
talonpoikaiskapinoissa (Thomas
Müntzer): haluttiin protestantismin
avulla luoda lähes sosialistinen
yhteiskunta
- protestantismissa syntyi monia
eri liikkeitä ja suuntauksia, em.
lisäksi esim. uudestikastajat,
nonkonformistit, mennoniitat,
kveekarit ym.
- näissä ryhmissä mm. pasifismi,
joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa
kielletty 1700-luvulla)
- protestantismi tulee Lutherin
vastalauseista (teesit ym.)
katolisen kirkon oppeja ja korruptiota
vastaan
- alun perin Luther ei olisi halunnut
erkaantua katolisesta kirkosta
vaan uudistaa sitä sisältä käsin
- ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin
Jumalan armosta
- Raamattu uskon ainoa perusta
- Raamattu siten pitää kääntää kansan
omalle kielelle
- reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-
tuotannon
- jumalanpalveluksessa tärkeää saarna,
mikä korostui mm. 1600-luvulla
puhdasoppisuuden aikana
- lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu
- ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen
- uskonpuhdistus käytännössä:
kirkoista poistettiin fyysisesti ja
jumalanpalveluksesta kaikki katolisen
kirkon muut sakramentit tai siihen
viittaava
- esim. pyhimystenkuvat, reliikit
(pyhäinjäännökset)
- arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja
reformaatio käytetään rinnakkain,
mutta ne tarkoittavat hiukan eri asioita
- ks. em. sanojen merkityseroista mm.
Junkkaala, Timo. "Reformaatio vai uskon-
puhdistus", Seurakuntalainen 10.10.2016.
(online, haettu 7.2.24)
- kaste lapsikaste protestanttisissa
kirkoissa
- yleisen pappeuden lisäksi on
maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa
maallikkojen asema on merkittävä
Maallistuminen
- sekularisaatio
- uskonnon ja uskonnollisuuden
vaikutuksen vähenemistä
ihmisten elämässä
- jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli
eräänlaista maallistumista
protestantismin sisällä
- erään tulkinnan mukaan pietismi
oli uskonnollista valistusaatetta,
ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut
pietisteihin
- pietismi korosti henkilökohtaisen
uskonelämän merkitystä
- eräänlaista uskonnon privatisoitumista
pois yhteisöllisyyden korostamisesta
- lopulta pietismi johti ajatukseen, että
kirkon sisällä toimii tosiuskovien
seurakunta erotuksena muista
seurakuntalaisista
- maallistumisen aatehistoriallisena
taustana mm.:
- tieteellinen vallankumous,
tieteiden kehitys
- maailmankuvan laajentuminen,
löytöretket, tutkimusmatkat
- renessanssi (mm. yleisnero-ihanne,
antiikin ihailu keskiajan vihailu)
- maallisen vallan kasvu (itsevaltius)
- kapitalismi, rahatalous (porvariston
nousu)
- valistusaate ja vapausajattelu
(USA:n itsenäisyysjulistus,
Ranskan 1789 vallankumous)
- uskonnonvapauden, myöh.
ihmisoikeuksien vaatiminen
- 1800-luvulla imperialismissa
ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten
kulttuurien vaikutus
siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)
- ateismi / uskonnottomuus /
katsomusvapaus
- virallisesti päällisin puolin maallisia
valtioita mm. Ranska, USA, Turkki
- kylmän sodan ajan sosialistisissa /
kommunistisissa maissa uskonto oli
kielletty tai lähes kielletty
- edelleen ateistisia maita mm. Kuuba,
Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea
- vastareaktioita maallistumiselle:
- kylmän sodan jälkeinen
uskonnollisuuden nousu, varsinkin
Itä-Euroopassa
- uushenkisyys, uususkonnollisuus
(esim. New Age, uuspakanuus yms.)
kpl 3-4 alueelta muistiinpanoja, kristikunnan hajaantuminen, 8a-f ke 15.11.23
kpl 2 Raamattu, 8A-F, ke 27.9.23
Keskiajan kristillinen kirkko, 20.1.2016
Tiedonhakutehtävä, evankeliumit, alkukirkko
Luterilaisuus Suomessa - tehtäviä
7.4.2016 klo 0946
8a ussa menyy
1) Silmäile kpl 10.
2) Tiedonhaku-ryhmis 2
3) Purku taululle.
4) Kopsaa vastaukset / täydennä taululta omia vastauksiasi.
5) Kopsaa läksyt vihkoosi / lapulle.
Tiedonhakuryhmis 2
Kerää seuraavista asioista tietoa vihkoosi / lapulle.
Yksin / kaksin / ryhmässä.
Pura vastaukset taululle.
Aktiivisuus merkataan (ja passiivisuus)
KÄYTÄ MYÖS NETTIÄ!
Mikael Agricola
- käänsi Uuden Testamentin suomeksi
- myös suomenkielinen ”Rukouskirja”
- loi samalla suomen kirjakielen
- opiskeli Saksassa Lutherin opissa
- Agricola uudisti suomalaisen kristillisyyden
- Suomen ensimmäinen luterilainen piispa
- 1510-57
Puhdasoppisuus 1600-luvulla
- puhdasoppinen eli puristi on henkilö, jonka mukaan jokin asia pitää ehdottomasti oikeana
- puhdasoppisuuden aikana haluttiin pitää luterilaisuus puhtaana vieraista vaikutteista
Paavo Ruotsalainen
- Paavon mukaan ihminen ei saanut luoda omatekoista uskoa eikä luottaa ulkonaiseen tekohurskauteen
- 1777-1852
Lars Laevi Laestadius
- 1800-61
- kasvitieteilijä, pappi ja saamelaisen muinaisuskon tutkija
- ruotsinsaamelainen
- hänestä tuli Ranskan kunnialegioonan ritari
- hänen mukaansa on nimetty luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus
Henrik Renqvist
- suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja
- rukoilevaisuuden herätysliikkeen perustaja ja uskonnollinen kirjailija
- raittiuskirja ”Wiinan kauhistus”
- 1789-1866
Isak Rothovius
- Turun piispa 1627-52
- hänen aloitteestaan asetettiin raamatunsuomennuskomissio
- 1572-1652
8a ussa läksyt:
Lue kpl 11 uutena ja kerää tietoa seuraavista aiheista:
- tapakristittynä oleminen
- ateismi
- maalliset valtiot
- ekumenia
- tiede vastaan uskonto (esim. darwinismi vastaan kreationismi)
xxxxxxxxx
31.3.2016 klo 0939
8a ussa menyy
1. Lukaise kpl 10.
2. Ryhmätyö "Suomalainen luterilaisuus"
A4:lle kokoa tietoja ransk. viivoin tai miellekarttana. Kuviakin saa piirtää. :) Muista nimet! Ks. myös netistä.
APUKYSYMYKSIÄ...
- Millaisia mielikuvia ja stereotypioita esitetään julkisuudessa luterilaisuudesta?
- Miten luterilaisuus eroaa muista protestanttisista suunnista?
- Miksi syntyi herätysliikkeitä 1700-1800-luvuilla Suomessa?
- Mitä positiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä negatiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä taloudellisia vaikutuksia luterilaisuudella on ollut ja on Suomessa?
- Miten uskonto on vaikuttanut Suomen historiassa ja yhteiskunnassa?
- Mitä oli pietismi? Ja miten se liittyy Suomen luterilaisuuteen?
- Miksi luterilaisuutta on pidetty niin valtiojohtoisena?
netissä esim. : "Synkkä luterilaisuus syypää suomalaisten vaivoihin?" (valomerkki.fi)
8a ussa menyy
1) Silmäile kpl 10.
2) Tiedonhaku-ryhmis 2
3) Purku taululle.
4) Kopsaa vastaukset / täydennä taululta omia vastauksiasi.
5) Kopsaa läksyt vihkoosi / lapulle.
Tiedonhakuryhmis 2
Kerää seuraavista asioista tietoa vihkoosi / lapulle.
Yksin / kaksin / ryhmässä.
Pura vastaukset taululle.
Aktiivisuus merkataan (ja passiivisuus)
KÄYTÄ MYÖS NETTIÄ!
Mikael Agricola
- käänsi Uuden Testamentin suomeksi
- myös suomenkielinen ”Rukouskirja”
- loi samalla suomen kirjakielen
- opiskeli Saksassa Lutherin opissa
- Agricola uudisti suomalaisen kristillisyyden
- Suomen ensimmäinen luterilainen piispa
- 1510-57
Puhdasoppisuus 1600-luvulla
- puhdasoppinen eli puristi on henkilö, jonka mukaan jokin asia pitää ehdottomasti oikeana
- puhdasoppisuuden aikana haluttiin pitää luterilaisuus puhtaana vieraista vaikutteista
Paavo Ruotsalainen
- Paavon mukaan ihminen ei saanut luoda omatekoista uskoa eikä luottaa ulkonaiseen tekohurskauteen
- 1777-1852
Lars Laevi Laestadius
- 1800-61
- kasvitieteilijä, pappi ja saamelaisen muinaisuskon tutkija
- ruotsinsaamelainen
- hänestä tuli Ranskan kunnialegioonan ritari
- hänen mukaansa on nimetty luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus
Henrik Renqvist
- suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja
- rukoilevaisuuden herätysliikkeen perustaja ja uskonnollinen kirjailija
- raittiuskirja ”Wiinan kauhistus”
- 1789-1866
Isak Rothovius
- Turun piispa 1627-52
- hänen aloitteestaan asetettiin raamatunsuomennuskomissio
- 1572-1652
8a ussa läksyt:
Lue kpl 11 uutena ja kerää tietoa seuraavista aiheista:
- tapakristittynä oleminen
- ateismi
- maalliset valtiot
- ekumenia
- tiede vastaan uskonto (esim. darwinismi vastaan kreationismi)
xxxxxxxxx
31.3.2016 klo 0939
8a ussa menyy
1. Lukaise kpl 10.
2. Ryhmätyö "Suomalainen luterilaisuus"
A4:lle kokoa tietoja ransk. viivoin tai miellekarttana. Kuviakin saa piirtää. :) Muista nimet! Ks. myös netistä.
APUKYSYMYKSIÄ...
- Millaisia mielikuvia ja stereotypioita esitetään julkisuudessa luterilaisuudesta?
- Miten luterilaisuus eroaa muista protestanttisista suunnista?
- Miksi syntyi herätysliikkeitä 1700-1800-luvuilla Suomessa?
- Mitä positiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä negatiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä taloudellisia vaikutuksia luterilaisuudella on ollut ja on Suomessa?
- Miten uskonto on vaikuttanut Suomen historiassa ja yhteiskunnassa?
- Mitä oli pietismi? Ja miten se liittyy Suomen luterilaisuuteen?
- Miksi luterilaisuutta on pidetty niin valtiojohtoisena?
netissä esim. : "Synkkä luterilaisuus syypää suomalaisten vaivoihin?" (valomerkki.fi)