Hindulaisuus

  • Hindulaisuus on yksi maailman vanhimmista uskonnoista.
  • Se syntyi Intian niemimaalla yli 3 000 vuotta sitten.
  • Hindulaisuus on maailman kolmanneksi suurin uskonto kristinuskon ja islamin jälkeen.
  • Suurin osa hinduista asuu Intiassa ja Nepalissa.
  • Veda-kirjat ovat hindulaisuuden vanhimpia pyhiä tekstejä.
  • Upanishadit sisältävät filosofisia opetuksia.
  • Mahabharata ja Ramayana ovat tärkeitä eeppisiä kertomuksia.
  • Bhagavad Gita on yksi tunnetuimmista hindulaisista pyhistä kirjoituksista.
  • Hindulaisuudessa on paljon jumalia, mutta niiden ajatellaan olevan saman perimmäisen todellisuuden ilmenemismuotoja.
  • Tärkeimpiä jumalia:
    • Brahma = luoja
    • Vishnu = ylläpitäjä
    • Shiva = tuhoaja ja uudistaja
  • Muita tunnettuja jumalia ovat esimerkiksi Ganesha, Lakshmi ja Krishna.

Hindulaisuuden käsitteitä

Karma

  • Jokainen teko vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen.
  • Hyvät teot tuottavat hyvää, pahat teot huonoja seurauksia.

Samsara

  • Syntymän, kuoleman ja jälleensyntymän kiertokulku.

Mokša

  • Vapautuminen samsarasta.
  • Hindulaisen elämän tärkein hengellinen päämäärä.

Dharma

  • Velvollisuus toimia oikein ja moraalisesti.
  • Jokaisella ihmisellä on oma dharmansa.

Kastijärjestelmä

Perinteinen yhteiskunnallinen jako:

  1. Brahmaanit (papit)
  2. Kšatrijat (soturit ja hallitsijat)
  3. Vaišjat (kauppiaat ja maanviljelijät)
  4. Šuudrat (työläiset)
  • Kastijärjestelmä on vaikuttanut Intian yhteiskuntaan vuosisatojen ajan.
  • Nykyisin kastisyrjintä on Intiassa lain mukaan kiellettyä.

Uskonnon harjoittaminen

  • Rukoukset kotona ja temppeleissä.
  • Uhrit ja rituaalit.
  • Meditaatio ja jooga.
  • Juhlapyhät, kuten:
    • Diwali (valon juhla)
    • Holi (värien juhla)

Elämän päämäärä

Hindulaisuuden mukaan ihmisen tavoitteena on:

  • Elää oman dharmansa mukaisesti.
  • Kertyä hyvää karmaa.
  • Vapautua jälleensyntymien kierrosta eli saavuttaa mokša.



Tärkeimmät hindulaisuuden juhlat

1. Diwali (Deepavali) – Valon juhla
  • Hindulaisuuden tunnetuin juhla.
  • Kestää yleensä viisi päivää, loka-marraskuussa
  • Juhlassa sytytetään öljylamppuja ja kynttilöitä pimeyden voittamiseksi.
  • Symboloi hyvän voittoa pahasta ja valon voittoa pimeydestä.
  • Ihmiset koristelevat kotejaan, antavat lahjoja ja ilotulittavat.
2. Holi – Värien juhla
  • Kevään saapumisen juhla, helmi-maaliskuussa
  • Ihmiset heittelevät toistensa päälle värijauhetta ja vettä.
  • Symboloi hyvän voittoa pahasta sekä kevään alkua.
  • Tunnetaan iloisesta ja yhteisöllisestä tunnelmastaan.
3. Navaratri – Yhdeksän yön juhla
  • Kestää yhdeksän yötä, syys-lokakuussa
  • Omistettu erityisesti jumalatar Durgalle.
  • Sisältää rukouksia, tanssia ja paastoamista.
  • Juhlan päätöspäivää kutsutaan nimellä Dussehra.
4. Dussehra (Vijayadashami)
  • Navaratrin päätösjuhla, syys-lokakuussa
  • Muistellaan Rama-jumalan voittoa demonikuningas Ravanasta.
  • Symboloi hyvän voittoa pahasta.
5. Janmashtami
  • Juhlitaan Krishna-jumalan syntymää, elo-syyskuussa
  • Sisältää rukouksia, lauluja, tanssia ja pyhien tekstien lukemista.
  • Monet hindut paastoavat juhlapäivänä.
6. Maha Shivaratri
  • Omistettu Shiva-jumalalle, helmi-maaliskuussa
  • Hindut valvovat, rukoilevat ja meditoivat yön aikana.
  • Yksi tärkeimmistä Shivaa kunnioittavista juhlista.
7. Ganesh Chaturthi
  • Juhlitaan Ganesha-jumalan syntymää, elo-syyskuussa
  • Koteihin ja temppeleihin asetetaan Ganesha-patsaita.
  • Juhlan lopuksi patsaat viedään usein veteen symbolisessa kulkueessa.

Muistisääntö kokeeseen

Diwali = valon juhla, Holi = värien juhla, Janmashtami = Krishnan syntymä, Maha Shivaratri = Shivan juhla, Ganesh Chaturthi = Ganeshan juhla, Navaratri ja Dussehra = hyvän voitto pahasta.

Muistisääntö:

Keväällä: Holi ja Maha Shivaratri.
Kesän lopulla: Janmashtami ja Ganesh Chaturthi.
Syksyllä: Navaratri, Dussehra ja Diwali.