Janni Sairanen ÄI03

lukutaidon tehtävä

3 a)

Luimme novellin Hän viikunapuuhun kiipesi (Reikä.2013), jonka on kirjoittanut Riikka Ala-Harja. Novelli kertoo nuoren pariskunnan elämästä. Pariskunnan molemmat osapuolet ovat kunnianhimoisia muotisuunnittelijoita, jotka tähtäävät korkealle. He suunnittelevatkin yhteistä lähtöä Pariisiin, jossa he saisivat luotua menestyksekkään kansainvälisen uran. Novellin loppupuolella pariskunta kuitenkin eroaa, sillä nainen ei koe tarvitsevansa Erkkiä enää.


b) Unelmat

Puuhun kiipeäminen on keskeinen motiivi novellissa. Novellissa viitataan Raamatun tarinaan, jossa Sakkeus kiipeää puuhun ja tulee nähdyksi. Puuhun kiipeäminen novellissa on metafora menestyksen saavuttamisesta. Novellin kertoja haluaa kiivetä puuhun, jotta tulee nähdyksi. Hän haluaa saavuttaa tavoitteensa puuhun kiipeämisellä. Kertoja ja Erkki haluavat saavuttaa suuren tavoitteensa yhdessä. Novellissa korostetaan, että he pärjäävät keskenään, eikä muita tarvita. ´´Vain yksi pääsee kerralla puuhun, kahta sinne ei mahdu. `` Kun kertoja on päässyt kiipeämään puuhun, hän tajuaa haluavansa saavuttaa unelmaansa yksin.


Kertoja ja Erkki ovat molemmat vaatesuunnittelijoita, joten ompeleminen on suuri osa heidän elämäänsä. Ompeleminen on siis keskeinen motiivi novellissa. He ompelevat vaatteita toisilleen ja heillä on jopa oma ompeluhuone. ´´Olemme tähtivoittajia, häikäisevää että olemmekin kaiken halvan ja tökerön yläpuolella`` Tästä voikin päätellä, että he ovat erittäin itsevarmoja ja tähtäävät urallaan korkealle.


Novellissa puhutaan paljon Pariisiin lähdöstä. Erkki ja kertoja haluavat aloittaa aivan uuden elämän vaatesuunnitelun parissa. He jättävät taaksensa koulunkäynnin ja vanhan elämän. He haluavat saada aikaan menestyksekkään uran Pariisissa. Kertoja ja Erkki ovat erittäin rohkeita luonteeltaan, kun uskaltavat jättää vanhan elämän taakseen. He kuitenkin vaikuttavat aika huolettomilta ja elävät tässä hetkessä. Tämän voi päätellä, siitä että heidän suunnitelmat eivät toteudukaan suunnitellusti novellin lopussa. He tekevät hätiköityjä päätöksiä.


´´Meillä on kovan luokan puserot, me emme koskaan eroa.`` Pari luulee, että ovat luotuja toisilleen, koska heillä on samoja kiinnostuksen kohteita ja taitoja. He luulevat, että eivät koskaan eroa. Novellissa mainitaan monta kertaa kangas. Kankaan myötä parin välit alkavat pikkuhiljaa kiristyä. Kertoja ja Erkki alkavat riidellä kankaasta. Heille tulee erimielisyyksiä, mikä on kaunista ja mikä ei. Lopuksi pari eroaa.


Janni Sairanen ja Sara Oksanen

Runoanalyysi

Suru

Eppu Nuotion nimetön runo kokoelmasta Näin pienissä kengissä (2003) kuvaa surun tunteita ja jopa kiusaamista. Runo pysäyttää lukijansa jo nimettömyydellään. Runon nimettömyys kuvastaa runon haikeutta ja tuo lisää merkitystä runon aiheeseen. Tämä runo edustaa proosarunoa.


Runossa puhuu kouluikäinen kiusattu tyttö. ´´Minä olisin halunnut olla keiju`` Keiju on jotain, mitä puhuja itse haluaa olla. Luultavasti keiju on metafora suositusta henkilöstä. Tämän päättelen siitä, sillä seuraavassa säkeessä puhuja kertoo joutuvansa olemaan koivu. Tässä tilanteessa mielestäni koivu on metafora yksinäisyydestä ja näkymättömyydestä. ´´Kevätjuhlanäytelmissä keijuina tanssii aina muut/ Minä olen siellä missä seisovat hiljaiset lehtipuut.`` Puhujaa ehkä syrjitään, eikä häntä oteta mukaan leikkeihin. Hän ehkä haluaisi olla muiden kanssa, mutta ujouden ja kiusaamisen takia ei pysty lähtemään tekemään asioita, joista haaveilee.

Runo koostuu vain yhdestä säkeistöstä. Säkeistö muodostuu kahdeksasta säkeestä, jotka ovat lähes kaikki yhtä pitkiä. Runossa käytetään riimejä, esimerkiksi koivu ja toivu. Runon rakenteessa painopiste on runon loppusoinnuissa, esim. ´´Minä olisin halunnut olla keiju/ mutta joudun olemaan koivu.`` Rytmillisesti runoa on oikein helppo lukea. Runon rytmi löytyy luonnostaan, mikä tuo runoon hieman lennokkuutta. Runon kieli on myös helppolukuista kirjakieltä.

Runon teemana on katkeruus ja syrjiminen. Runon kirjoittaja haluaa varmaan muistuttaa runon sanoman avulla, miten suuret jäljet syrjintä ja kiusaaminen jättää lapsiin. Runossa kerrotan myös, että elämässä tulee vastaan pettymyksiä.

s.12

a) Kaunokirjallisuuden päälajit
- näytelmäkirjallisuus eli draama
- runous eli lyriikka
- kertomakirjallisuus eli epiikka
Kirjallisuus mm. viihdyttää, tuo uutta tietoa eri aikakausista ja kyseenalaistaa yhteiskunnan arvoja.
b) Jotta pystyy tekemään tehtäviä ja ymmärtämään.
c) Juonen tehtävänä on
- kertoa tapahtumat

1.
- novellin on kirjoittanut Rosa Liksom
- kokoelmassa Maa, 2006
- novelli kertoo saattohoitajan elämästä ja millainen hän on, myös hänen työpäivästään
- päähenkilön mies ja päähenkilö, potilaat, työkaverit, 2 miestä, koira
- novelli tapahtuu työpaikalla
- helmikuun kolmas, aamu, 2000-luvulle
- novelli on tyyliltään ja sävyltään aika karu ja surullinen
- ketä ne miehet oli? miten novelli jatkuu?
- kuolema

s.42

t.1
a) henkilö, joka on jätetty
b) hän tuli jätetyksi tekstarilla, rakastaa häntä vieläkin
c) surullinen, katkera, negatiiviseen sävyyn
d) välinpitämätön, ihmissuhdetaidoton, ei empatia kykyä

t.2
a) säkeistöillä eri puhujat
b) nuori ihminen, hän on rannalla,