UE204 Portfolio

Tehtävä 5

NÄMÄ TEHTÄVÄT OVAT HAASTAVIA > MUUTAMA HYVÄ AJATUS N. PUOLEEN TEHTÄVISTÄ RIITTÄÄ!

Tarkastele kristinuskoa 1900-luvun ja 2000-luvun alun näkökulmasta. (Kristinusko nykyajalla):

  1. a) Miksi kristinuskoa voidaan pitää edelleen merkittävänä katsomuksena maailmassa?

 -Se on maailmanuskonto
 b) Millä tavoin kristinusko on vaikuttanut ihmisten yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen elämään 1900-luvulta eteenpäin? (esim. moraali ja politiikka)

c) Tarkastele fundamentalistista ja ekumeenista toimintaa kristinuskossa.

Fundamentalistinen toiminta: Fundamentalistit keräävät varoja ja järjestävät postituslistoja vaikuttaakseen suoraan Yhdysvaltojen politiikkaan.

Ekumeeninen toiminta: Ekumenia pyrkii kirkkojen ja kristittyjen väliseen yhteistoimintaan sekä ilmentämään kirkkojen yhteyttä.


d) Pohdi yleisesti
d1. mitä hyvää kristinusko on saanut aikaan,

- ilman Raamatun ihmiskäsitystä ja Jeesuksen rakkauden kaksoiskäskyn opetusta meillä ei olisi YK:n ihmisoikeuksien julistusta, sosiaalista lainsäädäntöä, terveydenhoitoa
- kristinusko on yhdistänyt kansoja

d2. mistä asioista kristinuskoa voisi kritisoida. 
(siis kr. uskon + ja -)

2. Kirjaa muutama tieto seuraavista aiheista:
Kristinusko:
a) Euroopassa
-  kristittyjen määrä laskee Euroopassa
b) Pohjois-Amerikassa
- kristinuskolla suuri vaikutus esim. politiikkaan
c) Aasiassa
-kristinusko ei ole valtauskonto
f) Afrikassa
- kristillisen kirkon kasvu ollut nopeinta

Tehtävä 4

(8.). Mitä sisäisiä ja ulkoisia haasteita ja muutoksia kr. usko kohtasi ajanjaksolla n.1550-1800-luvun loppu? 
Tarkastele esim. uusia uskonnollisia liikkeitä, aatteita, tieteiden kehitystä ja yhteiskunnallisia muutoksia. Tuo esille mahdollisimman monta asiaa! 
> esim. mitä puhdasoppisuudella tarkoitettiin? Miksi valistuksen aika oli haastellista kirkolle? Entä mitä vaikutuksia teollisella vallankumouksella oli ihmisten uskonnollisuuteen? Miten tieteet haastoivat kristinuskon? jne 
HUOM. MYÖS TÄMÄ TEHTÄVÄ ON LAAJA!

Kristinusko kohtasi 1550-1800-luvulla paljon erilaisia haasteita.
1600-luku oli puhdasoppisuuden aikaa. Asenteet alkoivat muuttua jyrkästi torjuviksi luterilaisesta opista poikkeavia näkemyksiä kohtaan. Puhdasoppisuuden aikana kirkkokuri oli tiukkaa. Kaikkien oli opeteltava Katekismus ulkoa. Kirkko valvoi hyvin tarkasti seurakuntalaisten hengellistä elämää. Kirkoissa yleisiä rangaistuksen keinoja oli jalkapuut ja häpeäpenkit.

Valistuksen aika alkaa 1700-luvulla, mikä aiheutti paljon haasteita. Valistuksen aikana ihmisten usko järkeen ja tietoon kasvoi suuresti. Ihmisten yleissivistys ja lukutaito parani. Uusien tietojen myötä ihmisten oma kriittisyys alkoi kasvaa, minkä takia ihmiset alkoivat tarkastella yhteiskuntaa ja uskontoa kriittisemmin kuin ennen.  Uudet tieteelliset tiedot alkoivat siis syrjäyttää kirkon vahvaa asemaa.

Valistusajattelun myötä syntyi uusia aatteita ja aatteet levisivät nopeasti. Yksi keskeisimmistä oli deismi, joka vaikutti suuresti. Eli aatteessa uskottiin Jumalaa, mutta Jumala ei kuitenkaan vaikuta kaikkiin maailman tapahtumiin. Toinen aate oli ateismi eli ei uskottu Jumalan olemassa oloa. Ateismiin yleensä kuului myös uskontojen kyseenalaistaminen sekä kriittisyys uskontoja kohtaan.

Kirkot alkoivat 1700-luvulla luoda uusia työmuotoja, jotta saisivat kristinuskosta vieraantuneet takaisin. Mm. alettiin tehdä sisälähetystyötä, jossa autettiin ihmisiä kokonaisvaltaisesti.

1800-luvulla oli vallankumouksia ja teollisuus voimistui nopeasti. Ihmisten arkielämä alkoi muuttua. Ihmiset alkoivat laittaa uusia asioita uskonnon edelle. Ennen ihmisten elämät perustuivat uskonnollisiin tapahtumiin. Luonnontieteiden myötä asioihin tuli uusia näkemyksiä. Osa uusista tiedoista oli aivan erilaisia, kuin kirkon näkemykset asiasta. Tämän takia ihmiset alkoivat epäillä ja kritisoida kirkon luotettavuutta enemmän ja enemmän.

Tehtävä 3 Uskonpuhdistus - syyt ja seuraukset

Saksalaisen papin Martti Lutherin opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa. Luther opiskeli teologiaa. Myöhemmin hänestä tuli Wittenbergin yliopiston professori. Hän oli myös munkki. Opetteli ulkoa Raamatun tekstejä ja noudatti sääntöjä tarkasti. Luther ei pitänyt katolisen kirkon tavoista. Katolinen kirkko oli luvannut aneita ostaville pelastuksen. Luther nousi anekauppaa vastaan. Luther kirjoitti aneita vastustavan teesin Wittenbergin kirkon oveen.

Uskonpuhdistuksen taustalla oli myöskin se, että ihmiset halusivat ymmärtää kristinuskoa omalla kielellään ja kirjapainotaito.

Euroopassa syntyi uskonpuhdistuksen myötä paljon uudistuksia, jotka muuttivat kirkon rakenteen. Uskonpuhdistus synnytti uusia kirkkoja ja suuntauksia. Katolisesta kirkosta erosivat luterilaisuus, reformoitu kirkko sekä anglikaaninen kirkko. Protestantismin sisällä syntyi uusia liikkeitä, seurakuntia ja kirkkoja, mm. baptistit, pelastusarmeija, helluntailaisuus ja adventistit.

Uskonpuhdistuksesta syntyi seurauksia muuallekin kuin vain kirkkoon. Se vaikutti moneen elämän osa-alueisiin. Luostarien pidättyväinen elämä vaihtui normaaliin perhe-elämään. Yhä useampi eurooppalainen oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Kirjallisuuden kysyntä kasvoi. Alettiin tekemään matkoja, joiden tarkoituksena oli virkistäytyä ja nähdä maailmaa. Ahkeruutta alettiin pitää hyveenä. Kirkkoa alettiin käyttää muihinkin asioihin kuin jumalanpalveluksiin.
Uskonpuhdistuksen myötä monet luostarit menivät kiinni ja kirkon valta pieneni. Valtio alkoi siis huolehtia enemmän köyhistä.

Tehtävä 2

4. Miksi kristikunta jakautui idän ja lännen kirkkoihin? Luonnehdi lyhyesti ortodoksista ja katolista kirkkoa. (esim. opillisia näkemyksiä)

Kristikunnan jakautumiseen oli monia syitä. Yksi syy oli poliittinen. Rooman valtakunta jakautui Itä- ja Länsi-Roomaksi. Se vaikeutti yhtenäisen kirkon toimintaa paljon. Lännessä johtajana oli paavi. Idässä kirkon johtajana toimi keisari. Toinen eron syy oli kansalliset syyt. Lännessä oli käytössä latinan kieli ja oli käytännöllisempää ja toiminnallisempaa. Idässä latinan kielen sijaan kreikan kieli ja tärkeänä oli mystiikka ja mietiskely. Kolmas eron syy oli uskonnollliset syyt. Lännessä papit olivat selibaatissa, ehtoollisleipä oli happamaton, kiirastulioppi, Pyhä henki lähtee isästä ja pojasta. Idässä ei ollut selibaattia, ehtoollisleipä oli hapan, ei kiirastulioppia, Pyhä henki lähtee vain isästä.
Länteen syntyi katolinen kirkko ja itään ortodoksinen.

5. Mitä ristiretket olivat? (syitä ja seurauksia?)
Erityisesti keskiajalla paavin hyväksymiä uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä. Tarkoituksena oli käännyttää ihmisiä uskontoonsa ja vallata alueita. Tehtiin useisiin eri kohteisiin, mm. Jerusalemiin, Euroopan maihin, Konstantinopoliin ja Itämeren rannikolle.
Ristiretkin alkuperäinen tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin muslimeilta. Ristiretkiä tehtiin seitsemän 1100- ja 1200-luvuilla. Epäonnistuivat sotilaallisesti. Neljäs ristiretki oli vaikutuksiltaan merkittävin. Ristiretkeläiset ryöstivät Konstantinopolin kirkot järjestelmällisesti kristikunnan suurimmista reliikkikokoelmista. Seurauksena läntisen Euroopan ja Bysantin välirikko. Ristiretkien johdosta myös paavin valta vahvistui.

6. Mitä yhtenäiskulttuurilla tarkoitetaan? Millä tavoin ihmisten elämää ja maailmankuvaa ohjailtiin keskiajalla? Mitkä tekijät vaikuttivat yhtenäiskulttuurin murtumiseen? siis uuden ajan alkuun! siis henkilöt, tieteelliset löydöt yms. (tämä tehtävä on lähinnä keskiajan historiaan liittyvä). Jos löydät joitain ajatuksia > HYVÄ!)
Kirkko hoiti lähes kokonaan opetuksesta, sairaanhoidosta ja köyhien auttamisesta. Kirkko hoiti niin monet yhteiskunnalliset tehtävät, että se vaikutti suuresti ihmisten ajatteluun. Ihmiset elivät kristillisen opin mukaan.

Tehtävä 1

  1. Tarkastele kristinuskon muotoutumiseen ja vahvistumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja myös kristinuskoon kohdistuneita uhkia ensimmäisten 400v. aikana. (esim. mitkä tekijät vaikuttivat kristinuskon syntyyn ja nopeaan leviämiseen? alkukirkon elämää; vainot > miksi kristittyjä vainottiin, miksi vainot loppuivat?)
    Huom: hyödynnä myös käsitteitä > mitkä käsitteet liittyvät tähän ajanjaksoon (miten?)

Kristinusko oli aluksi juutalaisuuden sisällä vaikuttava liike, Nasaretilainen lahko. Kristinusko on saanut alkunsa Jeesuksen opetuksista. Jeesus ei kuitenkaan perustanut kristinuskoa, vaan Jeesuksen ylösnousemuksestaan vakuuttuneet oppilaat. Ensimmäisiä organisaatioita olivat alkuseurakunnat. Jerusalemin alkuseurakunnassa pidettiin vuonna 49 kokous, joka erkaannutti lopullisesti kristinuskon juutalaisuudesta.

Rooman valtakunnan alueella kristinusko alkoi levitä todella nopeasti. Yleinen rauhan aika Roomassa helpotti kristillisen uskonnon leviämistä Roomassa. Sitä kuitenkin myös vainottiin. Juutalaiset suhtautuivat kristittyihin huonosti, mutta paikoin kristityistä pidettiin heidän harjoittamansa hyväntekeväisyyden takia. Kun kristinusko sai vahvemman aseman Roomassa, joutui se valtiovallan silmätikuksi.

Vuonna 64 alkoivat kristittyjen vainot. Syitä vainoille oli erilaisia. Kristityt kieltäytyivät pakollisesta keisarinpalvonnasta ja tämä koettiin epäisänmaalliseksi ja aiheutti epäluuloja. Kristittyjen sanoma kaikkien samanarvoisuudesta koettiin myös suureksi uhaksi vallanpitäjille. Oli myös erilaisia huhuja liikkeellä kristinuskosta (esim. ehtoollinen kannibalismia). Kristinuskon voimakasta leviämistä ja suosiota pidettiin uhkana. Vuonna 112 keisari Trajanus antoi ohjeen, jonka mukaan kristityksi tunnustautuminen rangaistaan kuolemalla. Tällöin kristinuskoa aletaan kohdella omana uskontona eikä enää pelkästään lahkona. Myöhemmin tavoitteena oli saada vanha roomalainen uskonto takaisin. Vaadittiin kirkkojen, pyhien kirjojen ja esineiden luovuttamista. Kristittyjä myös uhkailtiin maanpaolla ja kuolemanrangaistuksella, jos eivät uhraa Rooman jumalille.

300-luvun alussa Rooman valtakunnassa kristinuskon kannatus oli jo niin suurta, että keisari Konstantinus teki vainoista lopun ja alkoi suosia kristinuskoa. Vuonna 313 kristityille julistettiin uskonvapaus. Keisari Theodosius julisti vuonna 380 kristinuskon ainoaksi sallituksi uskonnoksi. Kristinuskosta tuli valtionuskonto.

Valtio alkoi tukea kirkkoa myös taloudellisesti ja samalla hallitsija sai määräysvaltaa kirkkoon. Kirkon yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntyi.

Vainojen seurauksena marttyyreita tuli suuri määrä. Marttyyreitä alettiin arvostaa paljon. Vainoista huolimatta kristittyjen määrä kasvoi koko ajan. Kristittyjen rohkeutta ihasteltiin.

2. Selvitä kr. uskon levinneisyys n. v. 1000 mennessä! Mitkä tekijät vaikuttivat kr.uskon leviämiseen. Entä mitkä tekijät uhkasivat kr. uskoa? (sisäiset ja ulkoiset tekijät)

Kristinusko alkoi levitä todella nopeasti. Kristinuskon voimakkaaseen leviämiseen on monia syitä.
Ulkoisia tekijöitä leviämiseen: Yleinen rauhan aika, Pax Romana helpotti kristinuskon leviämistä Rooman valtakunnassa, Kreikan kieli yleiskielenä.

Sisäisiä tekijöitä leviämiseen: Monoteistinen kristinusko tarjosi erilaisen vaihtoehdon polyteistisille uskonnoille. Korosti enemmän sosiaalista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä lähimmäisten huolehtimisesta kuin perinteisiä roomalaisia arvoja.

Rooman valtakunnassa oli myös hyvät liikenneyhteydet, mikä helpotti suuresti leviämistä. Myös yhteiskuntaluokkien väliset erot olivat suuria. Alaluokka sai toivoa paremmasta, yläluokka uutta sisältöä elämään.

Kuitenkin tärkeimmät tekijät, jotka auttoivat kristinuskon isoon leviämiseen ja suosioon olivat kristittyjen korkea moraali, eivät suostuneet palvomaan keisaria riippumatta seurauksista ja yhteisöllisyys ja lähimmäisen rakkaus. Nämä tekijät saivat aikaan lisää kannattajia kristinuskoon.

Kristinusko levisi keskiajalla germaanien, frankkien ja angliheimojen pariin. Kristinuskosta tuli Eurooppaa hallitseva uskonto, jonka huippukausi Länsi-Euroopassa oli vuosina 1000-1400. Kristinusko oli levinnyt jo monille mantereille.

Kristinuskon leviämistä uhkasivat mm. Islam. Islam syrjäytti kristinuskon valtauskontona lähes kaikkialta Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Leviämistä uhkasivat myös vainot.

Käsitteitä

Askeesi: elämäntyyli, jossa itsehillinnällä ja itsekurilla on suuri merkitys. (esim. noudattaa ankaraa ruokavaliota tai paastoaa) Askeesin johdosta syntyivät luostarilaitokset. Ihmiset vetäytyivät yksityisyyteen ja perustivat luostareita. Uskottiin, että askeettinen elämä on korkeampaa kuin tavallisen kristityn elämä. Luostarilupauksessa sitoudutaan köyhyyteen, naimattomuuteen ja kuuliaisuuteen luostarin johtajaa kohtaan

Kreationismi: teoria siitä, että Jumala on luonut ja suunnitellut elämän.

Darvinismi: Charles Darwinin kehittämä luonnonvalintaoppi. Tämä uhkasi kirkkoa. 

Dogmi: Jonkun uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva väite. Dogmeja voidaan löytää erityisesti kristinuskosta ja islamista. Uskon ydinkohta, jonka katsotaan olevan käytännössä pakollinen kaikille kyseisen uskonnon seuraajille. Katsotaan perustuvan asioihin, joista on niin paljon näyttöä, ettei niitä voi kiistää. Dogmin hylkäämisestä seuraa henkilökohtaiseen epäilyksen tilaan joutuminen.

Diakonia: kirkkojen ja seurakuntien järjestämää palvelu- ja avustustyötä. Tarjoaa edelleen monissa maissa ison osan sosiaalityö ja terveydenhuoltopalveluista. Työtä tekevät diakonit. Kristinuskossa perustuu Raamatun opetuksiin lähimmäisenrakkaudesta ja tapaan huolehtia köyhistä. Työhön liittyy myöskin kristillinen julistustoiminta ja kristittyjen yhteyden ja yhteistoiminnan vahvistaminen.

Ekumenia: yhteistyötä ja pyrkimystä eri kristillisten kirkkojen läheisempään yhteyteen. Uskotaan, että kristittyjen yhteys on uskon ja elämän yhteyttä. Perustana raamatun Kristuksen rukous.

Ex cathedra: latinan kieltä (opetus). Paaveilla on valta antaa lausuntoja, jota sovelletaan Rooman piispan antamiin erityisiin julkilausulmiin. Paavi erehtymätön. Tieto ylhäältä päin.

Fundamentalismi: alkuperältään kristillinen protestanttinen liike, joka korostaan Raamattua. Kaikki mitä Raamatussa sanotaan, on totta ja kaikki pitäisi tehdä Raamatun sääntöjen mukaisesti. Raamattua ei pidä lähteä tulkitsemaan mitenkään, vaan kaikki on kirjaimellisesti totta. Liittyy usein voimakas pyrkimys erottautua vääräuskoisista, voi johtaa helposti riitoihin. Helluntalaisuuden nousu 1800-luvun lopussa.

Hereesia: tarkoittaa harhaoppia. Uskonnollinen vääräoppisuus (virallisesta uskonnosta poikkeavaa). 1000- ja 1100-luvulla paavit määräsivät, että harhaoppisuudesta rangaistiin vankeudella ja omaisuuden takavarikoimisella. Uhattiin myös kirkonkirouksella, joka oli äärimmäisen ankara rangaistus.

Herätysliike: kristillinen liike, joka syntyy herätyksen seurauksena. Pyrkii sanomansa levittämiseen. Tila, jossa henkilökohtainen suhde Jumalaan tulee tärkeimmäksi asiaksi. Saattaa liittyä karismaattisia kokemuksia. Suomessa on evankelis-luterilaisia herätysliikkeitä (mm. evankelisuus ja lestadiolaisuus), yhteiskristillisiä ja vapaita kristillisiä herätyksiä (baptismi, helluntalaisuus) ja separatismia (kirkon sisällä syntyneiden herätysliikkeiden irtautuminen kirkosta)

Hierarkia: arvojärjestys esim. yhteiskunnassa tai kirkossa. 

Individualismi: yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma eri asioihin. Uskotaan, että ihmisen tulisi saada itse valita omat uskonnolliset tapansa ja uskomuksensa.

Inkvisitio: katolisen kirkon laitos, joka toimi harhaoppisuutta vastaan. Kun kristinusko nousi valtionuskonnoksi, harhaoppiset pakotettiin oikeaan uskontoon. Kirkko pystyi pakottamaan harhaoppiset kirkon jäseniksi. Kidutti harhaoppisuudesta epäiltyjä.

Lahko: kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä. Kristillisessä merkityksessä lahko on harhaoppisena pidetty liike, joka ei opissaan tunnusta Jeesuksen asemaa samalla tavalla kuin raamattu. Vaaralliset lahkot joskus tappavat tai vammauttavat ihmisiä eri rituaalien takia. Vaarallinen lahko myöskin eristäytyy muusta maailmasta ja luo omia lakeja.

Luostari: suljettu paikka, jonne ihmiset vetäytyvät, jotka haluavat keskittyä ja omistaa elämänsä uskonnolliseen elämään. Vaatii suurta sitoutumista muuttaa luostariin. Kristilliset luostarilaitokset syntyivät hellenismin johdosta. Siinä uskottiin, että sielu on ruumista tärkeämpi. Tämä johti asketismiin ja luostarilaitokset alkoivat kehittymään.

Marttyyri: Uskonsa puolesta kuollut henkilö. Kirkkohistoriassa marttyyreilla tarkoitetaan yleensä Rooman valtakunnassa vainoissa surmattuja kristittyjä.

Marxismi: Karl Marxin kirjoituksiin pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus. 

Materialismi: Aineellinen todellisuuskäsitys. Todellisuus on aineellinen, ja kaikki tosiasiat voidaan selittää materiaalisista tosiasioista lähtien. Vaikutti kirkkoon. 

Protestiliike: Kristinusko syntynyt protestiliikkeestä.

Karisma, karismaattisuus: Kristinuskot levittäjät olivat erittäin karismaattisia. Hyviä puhumaan, uskottavia ihmisiä.

Mystiikka: Mm. kirkossa harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa pyritään suoraan yhteyteen Jumalan kanssa. Pidetään mm. rukoilemisen kehittämisenä ja Jumalan rakastamisena.

Skolastiikka: filosofian suuntaus, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa. Pyrki yhdistämään antiikin tieteet kristinuskoon ja Raamattuun.

Panna: Syrjäänasettaminen tai erottaminen. Käytetään myös nimitystä kirkonkirous. Henkilö erotetaan yhteisöstä kokonaan tai tietyksi ajaksi. Kohdistuu harhaoppisiin.

Pyhimykset: Uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö. Osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään. Kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa. Merkittävimmillä pyhimyksillä on muistopäivä, tavallisimmin hänen kuolinpäivänsä.

Uskonpuhdistus: Martti Lutherin vaikutuksesta Euroopassa käynnistyi uudistusten ketju, joka muutti kirkon rakenteen. Luther ei hyväksynyt anekauppaa, vaan nousi sitä vastaan. Luther julistettiin kirkonkiroukseen. Uskonpuhdistus edisti lukutaitoa.

Sekularismi: Irrottautumista uskonnosta. Sekularistien mielestä tieteen edistyminen on tehnyt jumalia koskevat oletukset tarpeettomiksi. Ateistit ajattelevat näin.

Teesi: lyhyessä muodossa oleva väite

Valistus: Aikakausi, jolloin korostettiin järjen ja tiedon merkitystä. Uskontojen asema heikkeni uuden ajattelutavan myötä.

Konflikti: kahden tai useamman osapuolen ristiriitatilanne, jossa on saanut surmansa vähintään 25 henkilöä vuoden aikana. 

Vainot: Kristittyjä on vainottu. Kohdistuvat kristittyihin joko suoraan henkilökohtaisesti tai heidän instituutioihinsa ja pyrkimyksiinsä harjoittaa uskontoaan. Vainojen takia ihmisisä kuoli paljon marttyyreinä.

Valta: tarkoittaa jonkun oikeutta hallita jotakuta, päättää jostakin ja määrätä. 

Lähetystyö: Uskonnon levittämistä edistäviä toimenpiteitä joko uskonnottomille tai toisen uskonnon edustamille henkilöille. Työ on suureksi osaksi julistustyötä ja köyhien auttamista. Kristinuskossa lähetystyö perustuu Jeesuksen Matteuksen evankeliumissa antamaan lähetyskäskyyn. Kristilliseen lähetystyöhön liittyy usein yksittäisten lähetystyöntekijöiden ja ryhmien lähettäminen toisiin maihin tai toisille paikkakunnille kotimaassaan.

Teollistuminen: Työläisten välinpitämätön asenne kristinuskoa kohtaan alkoi muuttua myönteiseksi. Tähän vaikutti suuresti se, että kirkko harjoitti paljon hyväntekeväisyyttä (ruokki ja vaatetti köyhiä, perusti sairaaloita ja orpokoteja).

Sakramentti: Kristillisen kirkon pyhä toimitus. Luterilaisessa kirkossa sakramenteiksi on määritelty vain ne toimitukset, jotka kirkko katsoo Jeesuksen asettaneen. (kaste, ehtoollinen, rippi)

Ristiretket: Uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan.

Ane: vapautus, jonka sai ostettua rahalla. Aneella pystyi hyvittämään syntejä. Johti ajattelutapaan, että synnin tekeminen on hyväksyttävää, jos ostaa aneita.

Rationalismi: järkeä korostava ajattelutapa. Vaikutti etenkin 1600-luvulla.