Janni Sairasen äidinkielen 1. kurssi
Kolumni ja blogipostaus
b) Kolumnin kirjoittajan tavoite on kertoa asiasta oma näkemys ja perustella se hyvin.
c) Kommentti liittyy aina johonkin toiseen toiseen juttuun, esimerkiksi uutiseen, toisin kuin kolumni.
1. a) Kolumnin kirjoittaja on tunnettu henkilö. Kirjoittaja kirjoittaa omista kokemuksista, perustelee oma näkemystään hyvin. Tekstin yhteydessä on kirjoittajan kuva ja yhteystiedot. Henkilökohtainen. Kirjoittaja tuo esiin osan elämäntarinastaan sekä omia mielipiteitä.
b) Tyhmentyy, jos keskustelee vain samanmielisten kanssa. Jokaisen tulisi keskustella erilaisten ihmisten kanssa.
c) Puhumalla muille erilaisille ihmisille, ymmärtää miksi joku muu ajattelee eri tavalla, saa uusia näkökulmia. Silloin ymmärtää myös itse paremmin omia mielipiteitään. Samanmielisille keskustelu on vain omien mielipiteiden vahvistamista.
d) Kirjoittaja kertoo neuvoja, mitä on itse saanut muilta. Voimakkaat sanavalinnat, vetoaa lukijaan.
e) Ihmisille, jotka keskustelevat vain samanmielisten kanssa.
f)
Konteksti ja kohderyhmä
"Moi!" = Periaatteessa kenelle vain. Ei virallisissa tilanteissa.
"Hyvää huomenta." = Kenelle vain, ei voi sanoa päivällä tai illalla.
"Hei vaan!" = Vanhemmille ihmisille
"Kansalaiset!" = Puhe, joka on kohdistettu kansalaisille.
b) vuorokauden aika, henkilö kenelle puhuu, paikka
3. a) A
julkaisuaika - 3.6.2015 klo 06.00
julkaisupaikka - netissä
kirjoittaja - tuntematon
tekstilaji - keskustelupalstan lyhyt mielipidekirjoitus
Kirjoitusvirheitä
B
julkaisuaika - ei tiedetä
Ulkoministeriön tiedote
kirjoittaja - virkamies
tekstilaji - ohje
C
julkaisuaika - vanha
julkaisupaikka - lehdessä
kirjoittaja - mainoksen kirjoittajana tuntee ihmisiä ja vetoaa oikeisiin asioihin
tekstilaji - mainos
Kännykät
Kännykät eroavat lajitovereistaan monin tavoin. Kännyköitä on paljon erimerkkisiä, jotka ovat täysin erinäköisiä ja toimivat eri tavoin.
Kännyköiden suuresta vaelluksesta kerrotaan juttuja. Kännykät valmistetaan eri maissa. Valmistuksen jälkeen kännykät toimitetaan eri maihin.
Kännyköitä on käytetty mainonnassa. Kännyköistä voi löytää paljon erilaisia mainoksia.
Kiukkuisia kännyköitä ei estä mikään. Jos käyttää kännykkää liikaa, akku loppuu nopeasti.
Kännykät harmittavat etenkin poliitikkoja. Kännykät vievät liikaa heidän aikaansa ja he unohtavat keskustella toistensa kanssa.
Kännyköitä on yritetty tuhota monin tavoin. Niitä on voitu heittää pois. Jotkut heittelevät kännyköitä seiniin ja lattioihin päin.
Lukupäiväkirja
Lukupäiväkirja
26.8.2016
Kadotut on Marko Kilven kirjoittama rikosromaani, joka on julkaistu vuonna 2009. Meidän ryhmämme valitsi luettavaksi kyseisen kirjan, koska kirja vaikutti todella kiinnostavalta. BB- julkkis katoaa, takaa-ajoja, panttivankeja, pommiuhkia, uhkauksia, pankkiryöstö. Haluan lukea, miten kaikki tapahtumat mahtuvat yhteen kirjaan. Kirjaa luettaessa ei varmasti tule tylsää.
Olen lukenut kirjasta nyt pari ensimmäistä lukua. Kirja on tähän mennessä ollut tapahtumia täynnä.
Kirjan päähenkilö on poliisi Olli Repo, joka perehdyttää toista poliisia, Heikkiä työntekoon. Heti alkuun he törmäävät aika hurjaan tehtävään. Poliisit löytävät autotallista noin 13-vuotiaita huumattuja poikia. Autotallista löytyy myös mies, joka tekee itselleen väkivaltaa. Olli suhtautuu tilanteeseen ammattilaisen tavoin, toisin kuin toinen poliisi. Heikki ei pysty hillitsemään itseään ja pahoinpitelee miehen. Heikin käytös kummastuttaa todella paljon, onhan hän kuitenkin poliisi ja pitäisi hänen pystyä hillitsemään itseään työtilanteissa. Heikki ei oikein taida ymmärtää, mistä poliisin työssä oikeasti on kysymys.
Kirjaan on päässyt hyvin mukaan ja ollut aika mielenkiintoinen. Kirja on tähän mennessä vastannut hyvin odotuksiani.
27.8.2016
Olen lukenut kirjasta nyt noin puolet. Kirjan alussa oli paljon tapahtumia, mutta nyt kirja on vähän tylsistynyt. Kohta alkaa varmasti taas tapahtumaan.
Kirjassa on ollut tähän mennessä pari kiinnostavaa tapahtumaa. Yksi niistä on BB-julkkis Samin katoaminen. Veljekset lähtivät mediaa pakoon mökkeilemään kaikessa rauhassa. Yhtäkkiä veli huomaa, että Sami on kadonnut. Siitä alkaa suuri poliisioperaatio.
Sami kidnapattiin ja vietiin erääseen taloon. Talossa hänet sidottiin jaloista kiinni tuoliin, mistä hän ei pääsisi lähtemään pois. On kamalaa ajatella, miten jotkut ihmiset voivat tehdä toisille noin kamalasti. Miten he valitsevat uhrit? Valitsevatko he vain jonkun vastaantulevan ihmisen? Eivätkö he yhtään ajattele, miltä uhrista tuntuu? Mitä kidnappaajien päässä oikein liikkuu? Näitä kysymyksiä Samikin mietti varmasti.
Toinen ajatuksia herättävä tapahtuma oli aivan tavallisen nuoren tytön nokkakolari rekan kanssa. Tyttö ajaa rekan alle tahallaan ja kuolee saman tien. Kaiken tämän lisäksi tyttö oli vielä huumeiden vaikutuksen alaisena ja ajoi varastetulla autolla. Se mietityttää, että mikä oikein ajoi tytön siihen tilanteeseen? Hänhän oli ollut kadoksissa jo hetken. Onko kotona käynyt jotain pahaa? Tytön perhe vaikutti kuitenkin aivan normaalilta, johon kuului vanhemmat ja tytön pikkusisko. Mitä tytölle oikein tapahtui ennen, kun hän päätti tappaa itsensä?
Kirjassa on paljon sellaista tietoa ja kerrontaa poliisin työstä, mitä olisi varmasti erittäin vaikea kirjoittaa ilman kokemusta poliisin työstä. Onhan kirjailija itse jo vanhempi kuopiolainen poliisi, jolla on suuri kokemus työstään. Kirjailija osaa tuoda myös poliisin työn varjopuolet hienosti esiin. Kirjan päähenkilö Olli on hakemassa avioeroa ja työssään pitää esittää aina kovaa, vaikka olisikin heikko.
29.8.2016
Sain tänään luettua kirjan loppuun asti. Kirja oli erittäin mukaansa tempaiseva, joten minun oli luettava kirja parissa päivässä loppuun asti. En voinut jättää lukemista kesken kaikkien kiinnostavien tapahtumien keskellä.
Kirja yllätti vielä aivan viimeisillä sivuilla. En uskonut, että enää tapahtuu mitään uutta, mutta toisin kävi. Lopussa oli vielä pommiuhkaus, jonka tekijänä oli 13-vuotias poika. Mikä saa noin nuoren pojan tekemään jotain tuollaista? Eikö hän saa tarpeeksi huomiota kotona vai mikä oikein on vialla? Pojan vanhemmat ovat kiireisiä työntekijöitä, ketkä eivät oikein huomioi poikaansa. He ajattelivat vain, että heidän poikansa on täydellinen. Kun vanhemmat saivat tietää pojan touhuista, he eivät välittäneet melkein ollenkaan. He normaalisti jatkoivat töitä ja olivat kuin ei olisi mitään tapahtunut. Eikö siinä vaiheessa pitäisi jo herätä ja tehdä jotain?
Kirjassa tapahtui todella paljon kaikkea, mutta siinä oli myös mukana paljon ajattelua ja pohdintaa. Kirjassa Olli pohtii paljon erilaisia asioita mm. avioliittoa, yksinäisyyttä, vanhempana olemista ja julkisuutta ja erityisesti mediaa. Välillä tuntui, että media esitetään kirjassa todella inhottavana asiana, mistä ei ole mitään muuta kuin haittaa. Kirjassa tämä pohdinta oli kuitenkin vain pienessä osassa, joten sitä ei ollut ollenkaan liikaa tapahtumien ohella.
Kirjaa lukiessa opin ymmärtämään, miten rankkaa poliisin työ oikeasti on. Ei siihen työhön ihan kuka vaan pystyisi. Oli myös mielenkiintoista lukea, mitä poliisit itse ajattelevat työstään.
Kirja oli mielestäni hyvä. Kirjassa oli jännittäviä tapahtumia ja paljon ajatuksia herättävää pohdintaa. Kirjassa käsiteltiin myös tv:n julkkiksia ja sosiaalisen median vaikutuksia. Tietenkin kirjassa oli myös pohdintaa poliisin työstä, kuka työhön kykenee. Nämä asiat herättävät varmasti ajatuksia monille erilaisista asioista kiinnostuneille ihmisille, joten kirja sopii erittäin monille. Suosittelen kaikille kirjan lukemista. Kirjan juoni oli hyvä ja mukaansa tempaiseva.
Lukutaidon tehtävä
s.86
t.1 a) Mikko Puttosen tekstissä Valheitta voit paremmin on paljon erilaisia ulkoasuelementtejä. Teksti on julkaistu Tiede-lehdessä vuonna 2014. Tekstistä löytyy tietenkin otsikko ja heti otsikon alapuolelta löytyy ingressi. Tekstissä on myös väliotsikoita ja itse leipäteksti. Muita pienempiä, mutta erittäin tärkeitä ulkoasuelementtejä tekstissä ovat mm. byline eli tekijätiedot, nosto, päiväys eli paikka, kuva ja faktalaatikko. Kuvatekstiä ei kuitenkaan tekstissä ole, vaikka kuva löytyykin.
b) Ulkoasuelementeillä on tekstissä paljon vaikutusvaltaa. Lukijat päättävät nopeasti ulkoasuelementtien pohjalta, lukevatko tekstin vai jättävätkö lukematta. Mielestäni tässä Mikko Puttosen tekstissä on osattu tehdä oikeanlainen ulkoasu tekstiin, joka houkuttelee lukijaa lukemaan tekstin.
Jokaisella eri ulkoasuelementillä on omat tehtävänsä tekstissä. Otsikon tehtävänä on johdatella lukijaa tekstin aiheeseen ja herättää mielenkiintoa. Tässä otsikossa siis tehtävänä on kertoa, että ihminen voi paremmin valehtelematta. Otsikko kiteyttää hienosti tekstin ydinsisällön. Ingressi kertoo vielä hieman enemmän, kuin otsikko.
Byline eli tekijätiedot kertovat, että tekstin on kirjoittanut Mikko Puttonen ja kuvan on tehnyt Mikko Väyrynen. Tekstin kuva liittyy selvästi suoraan leipätekstin aiheeseen, eli valehtelun seurauksiin. Kuva on hyvin tehty ja mielenkiintoinen, joten se vetoaa hyvin lukijoihin. Tekstin väliotsikot helpottavat tekstin lukemista jakamalla leipätekstin pienempiin kokonaisuuksiin.
Tekstistä löytyy myös nosto, joka houkuttelee lukijaa lukemaan tekstin. Tekstistä löytyy myös pieni faktalaatikko, joka kerää leipätekstin tärkeimmät ajatukset ylös. Siitä saa luettua nopeasti tekstin ydinsisällön. Päiväys eli paikka kertoo vielä, että teksti on julkaistu Tiede-lehdessä lokakuussa vuonna 2014.
Teksti
Teksti ja tekstilajit
b) Vieraita: raapale, hymni, sonetti, proosaruno, tanka
Tuttuja: lukujärjestys, roomaani, tekstiviesti, sarjakuva, ruokaresepti
2. a) Hiukset
b) A on käyttöohje ja tuoteseloste, B on sanoitus , C on opetusvideo, D on romaanikatkelma, E on kampausohje
c) Käyttöohjee/ kuvailevaa tekstiä ja tekstit ovat käskymuotoisia (love your hair)
Sanoituksen tunnista asäkeistöistä ja säkeistä. Välimerkkeja ja isoja kirjaimia ei ole. Toisto toimii sanoituksessa tehokeinona.
Opetusvideon tunnistan Youtubesta. Näin teet- kehotus paljastaa tekstityypin ohjailevaksi.
Romaanikatkelman tunnistaa yhtenäisestä tekstistä. Kaikkitietävä kertoja. Kuvausta paljon.
Kampausohjeen tunnistaa selkeistä neuvoista ja vinkeistä. Viisi numeroitua kohtaa. Kuvat havainnollistavat ohjetta.
3. a) kertovat tekstit: uutinen, Sofi Oksasen romaanikatkelma
b) kuvailevat tekstit: esite, reportaasi, romaanikatkelma
c) ohjailevat tekstit: liikennemerkki, ruokaresepti, mainos
d) kantaa ottavat tekstit: sarjakuva, arvostelu, mielipidekirjoitus
e) pohtivat tekstit: blogipostaus, essee, kolumni
4. Haluatko silkinpehmeät hiukset? Tämä on täydellinen vaihtoehto juuri sinulle! Uusi WhiteBlond-shampoo saatavilla kaupoista.
Luokalla on 22 oppilasta. Luokalla on 13 vaalehiuksista oppilasta. Lopuilla oppilaista on tummat hiukset. Kuinka monta tummahiuksista oppilasta luokalla on?
6. a) elämyksellisyys- romaani, satu, novelli
tiedon välittäminen- uutinen
neuvominen- käyttöohje
muutoksen aikaansaaminen- mielipidekirjoitus
asian tai ajatuksen myyminen- mainos
suhteiden hoitaminen- tekstiviesti, sähköposti
b) oman identiteetin rakentaminen, jonkin asian kuvaileminen
7. kerrotaan B
kuvaillaan A, E
ohjaillaan D
otetaan kantaa C
pohditaan E
8. a) lyijykynä
b) Esineenä on lyijykynä. Sitä voidaan käyttää missä vain ja milloin vain, kun halutaan kirjoittaa. Kynällä voidaan kirjoittaa mm. satuja, esseitä ja muistiinpanoihin. Kynällä voidaan myös piirtää. Kynää käytetään pitämällä sitä kädessä. Kun kynän lyijystä tulee tylsä, muista teroittaa kynän terä.
Lyijykynä on normaalisti ohut ja pitkä. Kynän pituus lyhenee sitä kätettäessä. Kyniä on paljon eri värisiä.
Ennen lyijykynän tilalla käytettiin hiiltä, jolla kirjoitettiin ja piirrettiin. Nykyään käytetään lyijykyniä ja lyijytäytekyniä. Lyijykynien käyttö vähenee varmasti tulevaisuudessa tietokoneiden takia.
Tarkista ensin, että lyijykynän terä on terävä. Sitten ota lyijykynästä kiinni ja liikuta sitä paperin päällä, niin että se jättää paperiin jäljen.
Lyijykynä on hyödyllinen tapa kirjoittaa asioita muistiin, jos ei niitä muuten muistaisi.
Tekstin osat
Otsikko - pyrkii houkuttelemaan lukijaa, kertoo pelin luonteesta
Päiväys - kertoo, milloin se on tehty
Leipäteksti - varsinainen teksti
Kuvateksti - selittää kuvaa
Kuva - houkuttele lukijaa, kertoo aiheesta
Väliotsikko - helpottaa tekstin silmäilya ja lukemista jakamalla leipätekstin pienempiin asiakokonaisuuksiin
Tekijätieto - kertoo kirjoittajan nimen
Ingressi - tiivistää jutun tärkeimmät ajatukset, johdattaa pelin tunnelmaan
Uutinen ja uutiskuva
b) Uutiskriteerejä ovat kiinnostavuus, tärkeys, poikkeuksellisuus, koskettavuus, läheisyys ja negatiivisuus. Eri viestimet painottavat kriteerejä eri tavoin.
c) Uutiskuva ja uutisvideo kuvaavat näkymiä tapahtumapaikalla ja toimivat todisteina. Tehokkaimmillaan ne esittävät tapahtuman dramaattisimman hetken.
1. a) Uutisen aiheena on vesistöihin levinnyt muoviroska, jota kertyy merilintujen elimistöön.
b) Mitä ja kuka - "jo yhdeksällä merilinnulla kymmenestä on muoviroskaa vatsassaan." "Tutkijat ennustavat.."
Miten, missä, miksi - "Muovit ovat valuneet meriin viemäreiden ja jokien kautta." "Suurin osa siitä jää kellumaan merien pinnalle." "Pahiten muovi vaikuttaa eteläisellä jäämerellä lähellä australiaa, etelä-afrikkaa ja etelä-amerikkaa."
"Luku 90 prosenttia kielii siitä, että ongelma on jo kaikkialla."
Milloin - "Vielä 1960 muovia oli vain viiden merilinnun vatsassa sadasta. Luku kohosi 80 prosenttiin vuonna 2010."
c) uutuus, tärkeys, koskettavuus, negatiivisuus, kiinnostavuus, poikkeuksellisuus
d) Otsikko - kiteyttää ydinsisällön.
Kuva - lintu miljöö kuvassa, havainnollistaa tilannetta (kuvassa roskaa)
Kuvateksti - kertoo kuvasta lisää
Tekijätiedot- julkaistu Helsingin sanomien verkkosivuilla Tiede-osiossa.
e) Tietolähteinä on käytetty tunnettuja tieteen verkkolehtiä Pnasia ja Science Dailya.
f) Pidän lähteitä luotettavina.