Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Nilakan OPS 2016 (kommentoitavaksi)

(Mustalla fontilla oleva teksti on suoraan valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -julkaisun luvusta 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat. Alapuolella punaisella tekstillä ehdotus Nilakan kuntien OPS:n tekstiosaksi.)

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä (toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa ops perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

Perusopetuslain 29§ velvoittamana kunnat ovat laatineet kouluille järjestyssäännöt, jotka ohjaavat koulujen toimintakulttuuria normiperusteisesti. Koulut laativat myös kuvauksen niistä arkipäivän toimintakäytänteistä, joita järjestyssäännöissä ei mainita.

Oppilaiden ja huoltajien mielipide on otettava huomioon toimintakulttuuria kehitettäessä. Seudullisesti oppilaiden osallisuutta koordinoi Oppilashuollon ohjausryhmä. Koulu- ja kuntakohtaisten oppilashuoltoryhmien toimintaan osallistuu myös oppilasjäseniä. Koulukohtaiset oppilaskunnat ovat ensisijainen oppilaiden vaikutuskanava. Oppilaskunnan osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kehitetään. Tarkempi toimintasuunnitelma kuvataan koulukohtaisissa vuosisuunnitelmissa.

Huoltajien mahdollisuutta osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen tuetaan paikallisten vanhempainyhdistysten tai -toimikuntien kautta. Yhdistysten/toimikuntien toimintaa kehitetään, niiden jäseniä pyydetään esim. oppilashuollon kokouksiin. Koulut järjestävät vuosittain myös muita tilaisuuksia, kuten vanhempainillat, joihin huoltajat kutsutaan. Näissä tilaisuuksissa huoltajille annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja kehittämisehdotuksiaan koulujen toimintakulttuurista.

Kodin ja koulun yhteistyötä tuetaan esimerkiksi teemapäivien avulla, kuten Kodin ja koulun päivä. Kunta- ja koulukohtaiset tarkennukset tehdään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.

Vuosisuunnitelmaa laadittaessa huoltajia ja oppilaita kuullaan lukuvuoden tavoitteiden (painopistealueet) asettamisessa.

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

Nilakan kunnissa fyysiset oppimisympäristöt vaihtelevat kunnittain ja kouluittain. Tiloja uusittaessa ja uusien kalusteiden hankinnassa myös oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon. Tieto- ja viestintäteknologia on keskeisellä sijalla Nilakan kuntien oppimisympäristöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. Kunnat pyrkivät tarjoamaan riittävän laitekannan kouluille, jotta kaikki oppilaat pääsevät osalliseksi tvt -laitteiden käytöstä opiskelun apuvälineenä. Myös oppilaiden omien laitteiden käyttö opiskelussa on mahdollista koulujen määrittelemien ohjeiden mukaan.

4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan
Miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan

toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.)
tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan)
arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa)
toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen.

Nilakan kunnissa monialaiset oppimiskokonaisuudet valitaan koulukohtaisesti edellisen lukuvuoden keväällä. Opettajat ja koulun henkilökunta tekevät esityksen yhdestä viiteen monialaisesta oppimiskokonaisuutta seuraavaksi lukuvuodeksi. Vuorovaikutuksessa huoltajien ja oppilaiden kanssa näistä valitaan seuraavana lukuvuonna toteutettavat kokonaisuudet. Yhdessä suunnitellaan kunkin kokonaisuuden laajuus, arviointiperusteet sekä -käytänteet.

Valitut monialaiset oppimiskokonaisuudet kirjataan uuden lukuvuoden alkaessa koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan ja niiden toteuttamisajankohta päätetään. Monialaiset oppimiskokonaisuudet vaikuttavat oppilaan arvosanoihin niissä aineissa, jotka kuuluvat kunkin monialaisen kokonaisuuden aihesisältöihin.

Oppimista voidaan arvioida esimerkiksi oppilaan kokoaman oppimiskansion, portfolion, avulla.

Lukuvuodeksi valittujen oppimiskokonaisuuksien toteutumista seurataan lukuvuoden aikana. Lukuvuoden lopuksi koulut laativat koosteen koulun vuosikertomukseen, jossa kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista, asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja arviointikäytänteitä.

Kommentit

"Vuosisuunnitelmaa laadittaessa huoltajia ja oppilaita kuullaan lukuvuoden tavoitteiden (painopistealueet) asettamisessa" ehdotetaan sanottavaksi kohdassa 4.2. Vaikka olenkin tervolainen enkä tiedä, oliko "lupa" kommentoida omaa vastuuosiota, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu, että tuon em.asian käytännöllisessä hoitamisessa voi olla melko savotta edessä. Ymmärretäänkö oikein, MITÄ ollaan tekemässä ja MIHIN olemme itseämme sitomassa. Vaatii toteutuakseen luontevasti ja mahdollisimman sujuvasti todella hyvää ohjeistusta ja infoa heille, joilta kysytään. Kuka tekee johtopäätökset eli valitsee painopistealueet? Mitkä ovat opettajien mahdollisuudet vaikuttaa asiaan? Ei ole hyvä, sekään, että "kuulemisesta" tulee "näennäiskuulemista".

Kommentti poistettu.

On lupa kommentoida. Tämä on luonnos, joten hyvä, että näitä kysymyksiä nousee esille, ehkäpä näin löydämme yhteisen, toimivan käytännön. Kuuleminen on kuitenkin ops:n hengen mukaista, ja siihen meidän täytyy sitoutua. Mielestäni tuo tekstiosa, jossa yleisesti mainitaan huoltajien ja oppilaiden kuuleminen, antaa kouluille malko vapaat kädet suunnitella kuulemisen muoto. Olisiko hyvä toimintatapa esimerkiksi sellainen, että opettajat miettisivät muutaman ehdotuksen painopistealueiksi, ja huoltajat saisivat ehdottaa niistä itselleen mieluisia?

Tai esimerkiksi niin, että opettajat ja henkilökunta tekevät päätöksen monialaisista, ja huoltajat ja oppilaat ehdottavat työtapoja.

Vanhempainyhdistys/toimikunta voidaan varmaankin katsoa vanhempien äänitorveksi. Sellaiset pystyyn vaan jokaiselle koululle!

Toimivan vanhempainyhdistyksen pystyttäminen ei ole ihan helppoa.

Samaa mieltä tuosta ryhmän pystyttämisen vaikeudesta. Lienee totuttu,että vanhempainyhdistys keskittyy retkirahastojen kartuttamiseen,jne. Toiminta jää helposti pienen joukon ponnistukseksi. Heikin ehdotus,että henkilökunta/opettajat ehdottaisivat muutamat painopistealueet ja huoltajat (&oppilaat?) valitsisivat niistä mieluisimmat, voisi toimiakin esim. Wilma-kyselyn kautta.

Kommentti poistettu.

Portfolion, (tai mihinkä arviointimuotoon päädytäänkään, sekin varmasti tapauskohtainen päätös) muoto olisi syytä olla vapaa. Voihan olla, että aiheesta riippuen joskus voi olla perusteltua koota ihan fyysinen kansio piirroksineen, kuvineen ja muine tykötarpeineen. Tässäkään ei minusta pidä sitoa käsiä liikaa, vaan antaa mahdollisuuksia. Tärkeintä, että monialaisista koostetaan riittävän laaja ja monipuolinen kokonaisuus. Pelkkä museovierailu tai yhden päivän toimintapaja ei vielä täytä tarkoitusta.

Opetuksen eheyttäminen on uuden opsin sydän. "Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen". Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat osa eheyttämistä ja näihin kokonaisuuksiin voi liittyä opsissa kuvattuja eheyttämistapoja: "rinnastaminen, jaksottaminen, toiminnalliset aktiviteetit, kuten teemapäivät, tapahtumat, opintokäynnit, leirikoulut, integroidut kokonaisuudet ja kokonaisopetus". Pajapäivät ja museokäynnit voisivat olla monialaisien kokonaisuuksien virittelyyn ja käynnistämiseen hyvin sopivia tapoja. Kun monialaisia kokonaisuuksia suunnitellaan, pitää muistaa myös opsin tavoite: "Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä". Meidän olisi hyvä jo nyt tässä keskustelussa ja kommentoinnissa lähteä yhdessä ideoimaan konkreettisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ja hakea niitä ideoita myös oppilailta - mikä heitä kiinnostaa/innostaa. Alkuopetuksessa eheyttäminen on jotenkin arkipäiväistä ja innostumisen kohteita tuntuu löytyvän päivittäin. Otetaan koppeja !

Vanhemmilta ja oppilailta varmaan tulisi hyviä ideoita, joita voisi kerätä kerta kyselyllä useamman vuoden "pankkiin". Kuitenkin opettajat varmaan joutuvat päättämään, mitä niistä voidaan toteuttaa. Ajattelen tässä esimerkiksi omia aineitani, ja mitä käytössä olevilla laboratoriovälineillä voi toteuttaa. Oppimiskokonaisuudet mahdollistavat mielestäni arvioinnin monipuolistamisen, esimerkiksi vertaisarviointi ja sanallinen arviointi sopii tähän kokonaisuuteen erittäin hyvin, itsearviointia tietenkään unohtamatta.

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voisi kohdentaa eri luokka-asteittain oppilaan taitojen mukaisesti, eli joskus eri vuosiluokilla voisi olla eri teematkin.

Samoja ajatuksia Riitan kanssa. Pienet eivät vielä jaksa monen päivän kokonaisuutta, paremminkin joka päivä esim. pari tuntia saman teeman tai kokonaisuuden ympärillä. Isompien kanssa voi jo vaatia enemmän pitkäjänteisyyttä ja syventelyä ja silloin voidaan myös työskennellä pidemmän aikaa. Tai sitten niin, että pienten kysymysten perusteella lähdetään selvittämään isompien kanssa elämän suuria kysymyksiä, joihin alkuopettaja ei itsekään tiedä vastauksia. (Miksi vesi jäätyy? Mitä patterin sisällä on? :). ) Joskus monialaista kokonaisuutta voisi lähteä rakentamaan myös ei niin valmiin formaatin perusteella mutta niin, että tekemisessä on yhteinen tavoite ja yhteinen raami.

4.1/.4.2, tiimikommentteja/Tervo: oppilaiden ja huoltajien osallistaminen ei ole helppoa. Oppilaiden osallistaminen voisi onnistua oppilaskunnan kautta, mutta todettiin myös, että oppilaskuntatoimintaan tarvitaan koulutusta. Tällä hetkellä meidän kokemuksemme on, että oppilaiden on vaikea saada toisiltaan aitoja mielipiteitä esiin. Tärkeää mielestämme myös se, että oppilaat pääsevät vaikuttamaan esim. monialaisten kokonaisuuksien valintaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa (ideointivaiheessa), jottei vaikuttamisesta tule näennäistä (jos vain äänestävät annetuista vaihtoehdoista).

Vanhempaintoimikunnasta totesimme, että se ei tällä hetkellä ainakaan meillä toimi aktiivisesti. Jos opetussuunnitelmaan nämä vanhempaintoimikunnat tai -yhdistykset kirjataan, täytyy niiden oikeasti olla toimivia ja niillä täytyy alueellamme olla yhtenäiset toimintaperiaatteet. Koulutusta tähänkin siis varmasti tarvitaan. Ehdotettiin myös toimikuntaa, jossa olisi sekä vanhempia että oppilaita ideoimassa. Kommentteja voisi yrittää kerätä myös koulun Facebook-sivujen kautta (esim. monialaisiin).

4.3. tiimikommenteja/Tervo: teksti ok. Muunneltavuutta tiloihin toivotaan.

4.4:
Monialaisissa kokonaisuuksissa olisi hyvä olla jatkuvuutta lukuvuodesta toiseen, jonkinlainen punainen lanka siis. Isoille ja pienille eri pituisia kokonaisuuksia, mutta turhaa sirpaleisuutta pitää välttää. Kokonaisuuksia suunniteltava siten, että isot ja pienet saadaan toimimaan yhdessä. Ulkopuolisten tahojen mukana oloa suunniteltaessa hyvä muistaa, että monet esim. järjestötoimijat ovat työssäkäyviä, jolloin heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta olla mukana esim. koko viikon kestävässä projektissa.

Opettajien yhteisen keskustelun ja suunnittelun tärkeys korostui, niin ennen kokonaisuuksia kuin niiden aikanakin (varsinkin arviointiin liittyen kokonaisuuksien aikana). Tälle suunnittelulle on varattava aikaa ja kokonaisuuksien toteuttamisajankohdat olisi hyvä kirjata ylös jo edellisenä keväänä, jotta opettaja voi paremmin suunnitella työtään tulevan lukuvuoden aikana. Jos ajankohdat lyödään lukkoon vasta elokuussa, tulee kiire (oma kommentti: aineryhmän vetäjien palaverissa nousi esiin puolikkaan veson siirtäminen keväälle, voisi tämän vuoksi olla hyvä idea).

Arviointia ja työskentelyn dokumentointia mietittäessä kannattaa ottaa huomioon, että kielissä jonkinnäköinen salkku-/portfoliotyöskentely on kirjattu opetussuunnitelmaan, eli kaikki 3-9 oppilaat työstävät yhtä portfoliota jatkuvasti. Jottei tulisi liikaa samantapaista.

Todettiin myös, että Suomi juhlii v. 2017: tämä varmasti yksi monialainen kokonaisuus?

Kommentti poistettu.

Jos vanhempainyhdistys tai -toimikunta opsiin kirjataan, jääkö koulun vastuulle, että sellainen myös on ja toimii?

Tervon yhteistiimikommentti:
Monialaisia kokonaisuuksia ei saa olla siirtymävaiheessa liikaa, kaikessa rauhassa.
Pitää huolehtia, että oppimista tapahtuu oikeasti. Monialaiset kokonaisuudet eivät saa olla teennäisiä, vaan tulla aidosti niin, että oppiaineita päästään hyödyntämään.
Keväällä pitää varata riittävästi aikaa yhteissuunnitteluun, eli monialaiset kokonaisuudet pitää olla päätettynä reilusti ennen kevättä! Ei toukokuun viimeisellä viikolla.

Koko toimintakulttuurijärjestelmä ei saisi olla liian monimutkainen tai liian raskas seurattava. Kaikkien aiheeseen liittyvien kuuleminen on työlästä, kenen tehtävänä käydä kaikki data läpi?

Vanhempainilta esim maaliskuussa, jossa esitellään ideoita monialaisiksi konaisuuksiksi.

Vanhempainyhdistyksen aktivoiminen ainakin Tervossa haasteellista.

Seuraaminen, arviointi ja kehittäminen korostuu monessa paikassa.

Hyvä, että tarkempia kuvauksia on jätetty kirjattavaksi koulujen vuosisuunnitelmiin. Esimerkiksi koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ei kannata kirjata ops:iin, kun niiden jatkuvuudesta ei ole takuita.

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin