KÄSITYÖ (tämä siirretään)

Käsityötä opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 3-6. Oppilas opiskelee kaikkia käsityön sisältöjä ottaen huomioon laaja-alaisen osaamisen sekä eheyttämisen muiden oppiaineiden kanssa. Oppimistehtävien avulla oppilasta ohjataan hallitsemaan monipuolisia käsityösisältöjä. Oppilaalla on mahdollisuus ideansa ja suunnitelmansa pohjalta painottaa joitain asoppisisältöjä.



KÄSITYÖ, 3. Luokka


T1; S1-S6

Sisällöt:
-Oppilas tutustuu käsityön merkitykseen ihmisen kasvulle ja hyvinvoinnille.
-Oppilas saa kokemuksia sujuvasta käsityöhön uppoutumisesta ja työrauhasta sekä onnistuneen työskentelyn tuomasta hyvän olon tunteesta.
-Oppilasta rohkaistaan keksimään ja vaalimaan omia innostavia ideoita.
-Oppilas tutustuu erilaisiin käsityötaitoihin ja käsityön mahdollisuuksiin.

T2; S1-S6

Sisällöt:
-Ohjataan oppilas hahmottamaan ohjattuna käsityöprosessin vaiheet; suunnittelu sisältäen alkumielikuvan ja ideoinnin, valmistaminen ja arvionti sekä dokumentointi.
-Oppilas ymmärtää suunnittelun ideointeineen käsityöprosessin lähtökohdaksi ja käsityön valmistamista ohjaavaksi tekijäksi sekä arvioinnin tapahtuvaksi koko prosessin ajan.
-Suunnittelun oppimiseksi havainnoidaan ja analysoidaan tuotteita: muoto, pinta, koko, väri, materiaali ja niiden merkitys tuotteen käytölle ja ulkoasulle.
-Ideoinnin kehittymiseksi havainnoidaan ja analysoidaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä
-Oppilas tutustuu dokumentoinnin merkitykseen käsityöprosessin kuvaajana.

T3; S1-S4

Sisällöt:
-Oppilas saa apua ideointiinsa : oppilas etsii omasta elämästään konkreettisia ongelmia, joihin opettelee pohtimaan ratkaisua, esim. omaan leikkiin sijoittuva esine, kodin esine, peliväline
-Oppilas saa apua ideointiinsa: moniaististen havaintojen ja virikkeiden äärellä oppilaassa herää ajatus, tunne, haave tai mielikuva, jonka pohjalta hän suunnittelee.
-Oppilasta ohjataan huomioimaan suunnittelussaan tuotteen käyttö.
-Oppilasta ohjataan huomioimaan suunnittelussaan käsityön vaatimat omat taidot ja tekemään kokeiluja.
-Oppilasta ohjataan huomioimaan käytettävissä olevat materiaalit, työvälineet ja taloudellisuus.
-Oppilas pohtii ohjattuna tutkien ja kokeillen yksin tai ryhmässä mikä on järkevä valmistustapa ja työjärjestys.
-Oppilas harjoittelee esittämään suunnitelmaansa esimerkiksi piirtämällä ja maalaamalla.
-Puun työstäminen; mittaaminen, sahaaminen, höylääminen, hiominen, liimaaminen, naulaaminen, pintakäsittely.
-Metallin työstäminen: mittaaminen, leikkaaminen, sahaaminen, viilaaminen, pintakäsittely
-Muovin työstäminen: muovin sahaaminen, leikkaaminen, hiominen ja liimaaminen
-Langan työstäminen; virkkaus, punonta tai solmeilu.
-Kankaan työstäminen: ompelukoneen toimintaperiaatteet, säädöt, hallinta, ompelu.

T4; S3,S5

Sisällöt:
-Oppilas harjoittelee tuntemaan erilaisia materiaaleja, kuten puu, metalli, muovi, kangas, lanka.
-Oppilas tutustuu käyttämäänsä materiaaliin ja tekniikkaan liittyviin termeihin.

T5; S1-S6

Sisällöt:
-Harjoitellaan tunnistamaan käsityöhön liittyviä riskejä ja vaaroja sekä harjoitellaan niiltä suojautumista.
-Oppilas perehtyy työmenetelmien turvallisuuteen siten, että voi harkintansa mukaan käyttää työvälineitä tuotteiden valmistamisessa.
-Oppilas perehtyy vastuuntuntoiseen työskentelyyn huolehtimalla omista ja koulun opiskeluvälineistä, luokan järjestyksestä ja siisteydestä sekä oman tuotteen asiallisesta säilyttämisestä.

T6; S1,S2,S6

Sisällöt:
-Oppilas harjoittelee suunnittelunsa ja työskentelynsä vaiheiden kuvailua ja arviointia

T7; S6

Sisällöt:
-Oppilas tarkastelee ohjattuna kokonaista käsityötä sen kaikissa vaiheissa kannustavasti ja ohjaavasti; korostaa onnistumisia ja esittää tarpeellisia muutoksia
-Oppilas pohtii käsityöhön, käsityöprosesseihin sekä käsityötuotteeseen liittyviä arvoja ja arvostusta.

T8; S1-S3, S5

Sisällöt:
-Oppilas tutustuu käsityössä käytettävän materiaalin syntymiseen, jalostamiseen, käyttöön sekä kierrättämiseen ja käytöstä poistamiseen, kiinnittäen huomiota etiikkaan ja ekologiaan.



KÄSITYÖ, 4. luokka


T1; S1-S6

Sisällöt:
-Oppilas tutustuu käsityön merkitykseen ihmisen kasvulle ja hyvinvoinnille.
-Oppilas saa kokemuksia sujuvasta käsityöhön uppoutumisesta ja työrauhasta sekä onnistuneen työskentelyn tuomasta hyvän olon tunteesta
-Oppilasta rohkaistaan keksimään ja vaalimaan omia innostavia ideoita yhdistäen käsityö oppilaan omaan elämään
-Oppilas tutustuu erilaisiin käsityötaitoihin ja käsityön mahdollisuuksiin.

T2; S1-S6

Sisällöt:
-Ohjataan oppilas hahmottamaan ohjattuna käsityöprosessin vaiheet; suunnittelu sisältäen alkumielikuvan ja ideoinnin, valmistaminen ja arvionti sekä dokumentointi.
-Oppilas ymmärtää suunnittelun ideointeineen käsityöprosessin lähtökohdaksi ja käsityön valmistamista.ohjaavaksi tekijäksi sekä arvioinnin tapahtuvaksi koko prosessin ajan.
-Suunnittelun oppimiseksi havainnoidaan ja analysoidaan tuotteita: esineen muoto, pinta, koko, väri, materiaali ja niiden merkitys tuotteen käytölle ja ulkoasulle.
-Ideoinnin kehittymiseksi havainnoidaan ja analysoidaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä.
-Oppilas ymmärtää dokumentoinnin merkityksen arvioinnin apuvälineenä.

T3; S1-S4

Sisällöt:
-Oppilas saa apua ideointiinsa : oppilas opettelee ohjattuna näkemään tutussa ympäristössä tilanteita, joihin opettelee hakemaan ratkaisua käsityön keinoin
-Oppilas saa apua ideointiinsa: moniaististen havaintojen ja virikkeiden äärellä oppilaassa herää ajatus, tunne, haave tai mielikuva, jonka pohjalta hän suunnittelee
-Oppilas harjoittelee huomioimaan suunnittelussaan tuotteen tuleva käyttö, tai sen sisältämä viesti.
-Oppilas pohtii ohjattuna työn valmistamiseen tarvittavia taitoja ja etsii neuvoja sekä tekee kokeiluja
-Oppilas selvittää ohjattuna käytettävissä olevat soveltuvat materiaalit ja työvälineet sekä hakee tietoa niiden ominaisuuksista
-Oppilas pohtii ohjattuna tutkien ja kokeillen yksin tai ryhmässä mikä on järkevä valmistustapa ja työjärjestys
-Oppilas harjoittelee mittojen merkitsemistä suunnitelmaansa
-Puun työstäminen; mittaaminen, sahaaminen, höylääminen, hiominen, liimaaminen, naulaaminen, ruuvaaminen, pintakäsittely.
-Metallin työstäminen: mittaaminen, leikkaaminen, sahaaminen, viilaaminen, pintakäsittely
-Muovin työstäminen: muovin sahaaminen, leikkaaminen, hiominen, liimaaminen
-Elektroniikka: juottaminen.
-Lankatyöt; neulomisen alkeet.
-Kankaan työstö; mittaaminen ja kaavan käyttö.
-Kankaan kuviointi käsin tai koneella.

T4; S3,S5

Sisällöt:
-Oppilas tunnistaa erilaisia materiaaleja kuten puu, metalli, muovi, kangas ja lanka. Oppilas perehtyy niiden ominaisuuksiin.
-Oppilas tutustuu käyttämäänsä materiaaliin ja tekniikkaan liittyviin termeihin.

T5; S1-S6

Sisällöt:
-Harjoitellaan tunnistamaan käsityöhön liittyviä riskejä ja vaaroja sekä harjoitellaan niiltä suojautumista
-Oppilas perehtyy työmenetelmien turvallisuuteen siten, että voi harkintansa mukaan käyttää työvälineitä tuotteiden valmistamisessa
-Oppilas perehtyy vastuuntuntoiseen työskentelyyn huolehtimalla omista ja koulun opiskeluvälineistä, luokan järjestyksestä ja siisteydestä sekä oman tuotteen asiallisesta säilyttämisestä.

T6; S1-S2, S6

Sisällöt:
-Oppilas harjoittelee suunnittelunsa, työskentelynsä vaiheiden ja arviointinsa esittämistä sekä valmiin työn esittelyä.

T7; S6

Sisällöt:
-Oppilas tarkastelee ohjattuna kokonaista käsityötä sen kaikissa vaiheissa kannustavasti ja ohjaavasti; korostaa onnistumisia ja esittää tarpeellisia muutoksia.
-Oppilas pohtii käsityöhön, käsityöprosesseihin ja käsityötuotteeseen liittyviä arvoja ja arvostusta.

T8; S1-S3, S5

Sisällöt:
-Oppilas tutustuu käsityössä käytettävän materiaalin syntymiseen, jalostamiseen, käyttöön sekä kierrättämiseen ja käytöstä poistamiseen, kiinnittäen huomiota etiikkaan ja ekologiaan.



KÄSITYÖ, 5. Luokka.


T1; S1-S6

Sisällöt:
-Oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvoinnille.
-Oppilas saa kokemuksia sujuvasta työhön uppoutumisesta, työrauhasta ja onnistuneen työskentelyn tuomasta hyvän olon tunteesta
-Oppilasta rohkaistaan keksimään ja vaalimaan omia innostavia ideoita yhdistäen käsityö oppilaan omaan elämään
-Oppilas tutustuu erilaisiin käsityötaitoihin ja käsityön mahdollisuuksiin; Internetin tarjonta. Mahdollisuuksien mukaan myös museot, näyttelyt, yritysvierailut tai vierailevat taitajat koululla.

T2; S1-S6

Sisällöt:
-Oppilas opettelee hallitsemaan käsityöprosessin vaiheet; suunnittelu sisältäen alkumielikuvan ja ideoinnin, valmistaminen ja arviointi sekä dokumentointi.
-Oppilas ymmärtää suunnittelun ideointeineen käsityöprosessin lähtökohdaksi ja käsityön valmistamista ohjaavaksi tekijäksi sekä arvioinnin tapahtuvaksi koko prosessin ajan.
-Suunnittelun oppimiseksi havainnoidaan ja analysoidaan tuotteita: esineen muoto, pinta, koko, väri, materiaali ja niiden merkitys tuotteen käytölle, ulkoasulle, valmistukselle ja tuotteen ekologiselle kaarelle.
-Ideoinnin kehittymiseksi havainnoidaan ja analysoidaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä.

-Oppilas ymmärtää dokumentoinnin merkityksen käsityöprosessin kuvaajana, arvioinnin apuvälineenä ja tallentajana.

T3; S1-S4

Sisällöt:
-Oppilas ymmärtää dokumentoinnin merkityksen käsityöprosessin kuvaajana, arvioinnin apuvälineenä ja tallentajana.
-Oppilas saa apua ideointiinsa: moniaististen havaintojen ja virikkeiden äärellä oppilaassa herää ajatus, tunne, haave tai mielikuva, jonka pohjalta hän suunnittelee.
-Oppilas harjoittelee huomioimaan suunnittelussaan tuotteen käytön, viestin, merkityksen ja ekologisen kaaren.
-Oppilas huomioi opettajan tukemana tarvittavat taidot ja tiedot, tekee kokeiluja sekä hakeutuu autettuna eri lähteiden äärellä: tvt, kirjat, ohjeet, ulkopuoliset asiantuntijat, toinen oppilas.
-Oppilas selvittää käytettävissä olevat soveltuvat materiaalit ja työvälineet sekä osaa käyttää niitä taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
-Oppilas pohtii ohjattuna tutkien ja kokeille yksin tai ryhmässä mikä on järkevä valmistustapa ja työjärjestys.
-Oppilas harjoittelee kolmiuloitteisen kappaleen kuvaamista sekä kuvantojen piirtämistä.
-Puun työstäminen; mittaaminen, poraaminen, sorvaaminen, höylääminen, hiominen, liimaaminen, ruuvaaminen, pintakäsittely.
-Metallin työstäminen: taivuttaminen, pakottaminen, takominen, poraaminen.
-Muovin työstäminen: muokkaaminen lämmön avulla.
-Elektroniikka: piirilevyn poraaminen, komponenttien juottaminen.
-Kankaan työstäminen; Mittaaminen ja kaavan käyttö.
-Langan työstäminen; Oikea ja nurja silmukka.

T4; S3,S5

Sisällöt:
-Oppilas tuntee kotimaisia puulajeja (esim. koivu, mänty), tekstiilikuituja (esim. puuvilla, villa), metalleja (esim. teräs, alumiini, kupari), muoveja (kerta- ja kestomuovit) sekä työstää niitä tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Oppilas perehtyy niiden ominaisuuksiin.
-Oppilas tutustuu käyttämäänsä materiaaliin ja tekniikkaan liittyviin termeihin.

T5; S1-S6

Sisällöt:
-Oppilas tunnistaa käsityöhön liittyviä riskejä ja vaaroja sekä osaa suojautua melun, valon, lämmön, terävien kappaleiden ja kemikaalien varalta.
-Oppilas perehtyy työmenetelmien turvallisuuteen siten, että voi harkintansa mukaan käyttää työvälineitä tuotteiden valmistamisessa.
-Oppilas työskentelee vastuuntuntoisesti, huolehtii omista ja koulun opiskeluvälineistä, luokan järjestyksestä ja siisteydestä sekä oman tuotteen asiallisesta säilyttämisestä.

T6; S1-S2,S6

Sisällöt:
-Oppilas harjoittelee kokonaisen käsityöprosessinsa dokumentointia.

T7; S6

Sisällöt:
-Oppilas tarkastelee ohjattuna kokonaista käsityötä sen kaikissa vaiheissa kannustavasti ja ohjaavasti; korostaa onnistumisia ja esittää tarpeellisia muutoksia.
-Oppilas pohtii käsityöhön, käsityöprosesseihin ja käsityötuotteeseen liittyviä arvoja ja arvostusta.

T8; S1-S3,S5

Sisällöt:
-Oppilas tutustuu tuotteen valmistusmateriaaleihin, -paikkaan, kustannuksiin ja kulutustapaan sekä pohtii niitä kestävästä ympäristön, ihmisen ja talouden näkökulmasta.



KÄSITYÖ, 6. Luokka


T1; S1-S6

-Oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvoinnille.
-Oppilas saa kokemuksia sujuvasta työhön uppoutumisesta, työrauhasta ja sujuvan työskentelyn tuomasta hyvän olon tunteesta
-Oppilasta rohkaistaan keksimään ja vaalimaan omia innostavia ideoita yhdistäen käsityö oppilaan omaan elämään
-Oppilas tutustuu erilaisiin käsityötaitoihin ja käsityön mahdollisuuksiin; Internetin tarjonta, Mahdollisuuksien mukaan museot, näyttelyt, yritysvierailut tai vierailevat taitajat koululla.


T2; S1-S6

-Oppilas ymmärtää suunnittelun ideointeineen käsityöprosessin lähtökohdaksi ja käsityön valmistamista ohjaavaksi tekijäksi sekä arvioinnin tapahtuvaksi koko prosessin ajan
-Suunnittelun oppimiseksi havainnoidaan ja analysoidaan tuotteita: esineen muoto, pinta, koko, väri, materiaali ja niiden merkitys tuotteen käytölle, ulkoasulle, valmistukselle, ekologiselle kaarelle ja taloudellisuudelle.
-Ideoinnin kehittymiseksi havainnoidaan ja analysoidaan rakennettuja ja luonnon ympäristöjä
-Suunnittelun avuksi tutkitaan erilaisia mekanismeja ja luonnonlakeja, kuten esim. ristikko- ja silmukkarakenteet, sähkön ja lämmön johtuminen.
-Oppilas ymmärtää dokumentoinnin merkityksen käsityöprosessin kuvaajana, arvioinnin apuvälineenä ja tallentajana.


T3; S1-S4

-Oppilas ideoi erilaisista lähtökohdista: Etsii konkreettisia kehittämiskohteita, joihin opettelee pohtimaan ratkaisua käsityön keinoin.
-Oppilas saa apua ideointiinsa: moniaististen havaintojen ja virikkeiden äärellä oppilaassa herää ajatus, tunne, haave tai mielikuva, jonka pohjalta hän suunnittelee
-Oppilasta huomioi suunnittelussa tuotteen käyttötavan, viestin, ekologian ja taloudellisuuden
-Oppilas huomioi tarvittavat taidot ja tiedot, tekee kokeiluja sekä hakeutuu itsenäisesti eri lähteiden äärellä: Esim. tvt, kirjat, ohjeet, ulkopuoliset asiantuntijat.
-Oppilas selvittää käytettävissä olevat soveltuvat materiaalit ja työvälineet sekä osaa käyttää niitä taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
-Oppilas osaa suunnitella järkevän valmistustavan ja työjärjestyksen.
-Oppilas harjoittelee suunnitelman valmistamista ja esittämistä.
-Puun työstäminen; ristimittaaminen, laatikkorakenne.
-Metallin työstäminen; liittäminen niittaamalla, pistehitsaamalla tai muulla tavoin.
-Muovin työstäminen materiaalia lisäävällä tavalla, esim. 3D tulostus.
-Piirilevyn valmistaminen.
-Langan työstäminen; neulonta, suljettu neule, kaventaminen, leventäminen.
-Kankaan työstäminen; mittaaminen ja kaavan käyttö.


T4; S5-S6

• Oppilas tuntee kotimaisia puulajeja (esim. koivu, mänty), tekstiilikuituja (esim. puuvilla, villa, pellava ja silkki) ja -rakenteita, metalleja (esim. teräs, alumiini, kupari), sekä työstää niitä tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Oppilas perehtyy niiden ominaisuuksiin.
• Oppilas tutustuu käyttämäänsä materiaaliin ja tekniikkaan liittyviin termeihin


T5; S1-S6

-Oppilas tunnistaa käsityöhön liittyviä riskejä ja vaaroja sekä osaa suojautua melun, valon, lämmön, terävien kappaleiden ja kemikaalien varalta.
-Oppilas perehtyy työmenetelmien turvallisuuteen siten, että voi harkintansa mukaan käyttää työvälineitä tuotteiden valmistamisessa.
-Oppilas työskentelee vastuuntuntoisesti, huolehtii omista ja koulun opiskeluvälineistä, luokan järjestyksestä ja siisteydestä sekä oman tuotteen asiallisesta säilyttämisestä


T6; S1-S2, S6

-Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus dokumentoida käsityöprosessi ja ylläpitää sähköistä oppimispäiväkirjaa.


T7; S6

-Oppilas tarkastelee kokonaista käsityötä sen kaikissa vaiheissa kannustavasti ja ohjaavasti; korostaa onnistumisia ja esittää tarpeellisia muutoksia.
-Oppilas pohtii käsityöhön, käsityöprosesseihin ja käsityötuotteeseen liittyviä arvoja ja arvostusta.


T8; S1-S3, S5

-Oppilas tutustuu tuotteen valmistusmateriaaleihin, -paikkaan, Kustannuksiin ja kulutustapaan sekä pohtii niitä kestävästä ympäristön, ihmisen ja talouden näkökulmasta.

Kommentit

Tässä kommentoitavaksi kutosten osuus. Erityisesti "pehmeiden tekniikoiden" osalta, ehdotukset sisältöjen poistamiseksi, muutamiseksi tai lisäämiseksi otetaan vastaan. Kannattaa pitää mielessä, että jatkossa nämä sisällöt on yhteisiä kaikille. Eli sisältöjä aiempaan verrattuna joutuu väkisinkin karsimaan.
(muokattu)
"T3; S1-S4"
Tuolla kohdassa lukee mm. 3d-tulostus, ristiinmittaaminen ja laatikkorakenne. Mitähän näillä tässä kohdassa tarkoitetaan? Olisiko noiden tarkoitus olla jonkin tietyn kurssin sisältöjä? Nuo ässäthän liittyy aika moneen kurssiin, eli kaikilla kursseilla pitäisi tulostaa 3d-tulostimella? Voisiko joku korjata minulle väärän käsitykseni?
Tavoitteet T3 on määritelty: "Opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin" Kyseessähän ei ole mikään yksittäinen kurssi, vaan vuosiluokan 6 tavoitteita. Ja niistä tavoitteista johdettuja esimerkin omaisia sisältöjä. Itse ajattelen, että tavoiteltavaa olisi, että oppilas joutuu aihepiirinsä puitteissa jossain vaiheessa 6 luokkaa ristimittaamaan, esim. Laatikkorakenteen yhteydessä. Tai tutustumaan 3d tulostukseen. Opettaja valitsee kursseilleen aihepiirit, oppilas valitsee tavoitteiden mukaiset tekniikat. Kovat tai pehmeät, mieluiten niiden yhdistelmän. Eli oma savolainen vastaukseni kysymykseesi; Ei, joka kurssilla ei tarvitse tulostaa 3d tulostimella. Mutta senkin pitää olla tulevaisuuden koulussa mahdollista!
Kommentti koko 3-6 luokan käsityön osioon: Pitäisikö meidän lähteä samoille linjoille 1-2 luokkien suunnitellun käsityö ops kanssa? Se näyttää melko selkeältä, vaikka pieniä tarkennuksia varmaan vielä joutuu tekemään. Meidän on muistettava, että se mikä kirjataan opsiin, esim. em. 3d, on pystyttävä myös pitämään huolta siitä, että se on myös mahdollista toteuttaa.

Nyt on myös muistettava,että käsityötä ei tulla enää jakaamaan tekstiili- ja tekniseen työhön. Mitäpä sitten yhdellä viikkotunnilla voi vuoden aikana toteuttaa 3-6 luokilla... Itsestäni näyttää realistiselta tavoitteelta, että yksi tai korkeintaan kaksi valmista tuotetta/ lukuvuosi on mahdollista saada aikaan, jos halutaan oikeasti toteuttaa kokonaisen käsityön mallia. Käytännössä tarkoittanee myös yhteisopettajuutta tekstiilityön- ja teknisen työn opettajien kesken?

Mielestäni konkreettiset kokeilut ja tekeminen ohjautuvat sen mukaan, millaista teemaa tai aihetta opettaja haluaa opetuksessa toteuttaa. Jos aiheena on esimerkiksi "säilytin", tutustutaan niihin keinoihin, joita tällaisen tuotteen tekemisessä tarvitaan. Jos on yhdessä päätetty (eli opettajan ohjauksella) toteuttaa tämä työ ompelemalla tai puusta työstämällä kokeillaan tähän sopivia työstämismenetelmiä ja materiaaleja. Miten tarkkaan nämä sitten kuvataan opsissa, onkin sitten eri juttu.

Itse laittaisin tekstiilityön näkökulmasta opsiin vain tekstiilimateriaalien työstäminen (luonnonkuidut/muuntokuidut/tekokuidut), kuten erilaiset langat, kudotut kankaat, neulokset... Käsityön teemaa tai aihekokonaisuutta pitäisi varmaan miettiä etukäteen, jos haluaa tarkemmin suunnitella, mitä ja millaisia materiaaleja ja työtapoja haluaa oppilaiden oppivan.
Juurikin nuo entisen tekstiilityön sisällöt on minulle vieraampia. Mitä pois, mitä lisää, siihen kaipaan näkemyksiä.
1-2 luokkien ops vaikutti loogisemmalta. Taina nosti esille hyviä asioita. Miten onnistuu käsityöt, kun jakoa tekniseen ja tekstiiliin ei ole? Yhteisopettajuutta vaatii ehdottomasti. Nyt mielestämme on ihan liikaa ja tarkasti kuvattu menetelmiä. Yhteiskunta muuttuu ja varmasti tulee uusia käsityömenetelmiä. Halutaanko pysyä ajassa mukana?

Käytettävissä oleva tuntimäärä mietityttää, yksi vuosiviikkotunti tuntuu niin vähältä suhteessa noihin tavoitteisiin. Onko koulukohtaisesti vapaita tunteja miten jaettavissa?
Mitä Elina ehdotat karsittavaksi?
Minä koen tämän aika hankalaksi, mitä karsia. Toisaalta, rimaa ei voi laskea kovin matalaksi ettei ihan surkeaksi mene. Itse en oikein vielä osaa hahmottaa tätä kokonaisuutena.Mutta: tuleeko kaikkien toteuttaa jokainen tekniikka? Ilmeisesti kyllä. Kuinka sitten pystytään toteuttamaan opsin ideaa siitä, että oppilas pääsee itse suunnittelemaan ja valitsemaan mieleisensä tekniikat työhön? Tavoitteena tulee olla kokonainen käsityö eri työvaiheineen.

Kuinka käytännössä tullaan toteuttamaan tunnit? Yhteinen suunnittelu ja ideointi, miten oppilaat jakaantuvat tekemään töitään? Entä jos oppilaat jakaantuvat epätasaisesti teknisen/tekstiilin joukkoihin, onko tämä vain suunnittelun myötä vältettävissä.. Muistaakseni opsissa korostetaan sitä, että työssä tulee olla sekä teknisen että tekstiilin työn tekniikoita. Ehkä olen edelleen sitä mieltä, että ops olisi melko suuntaa antava ilman tarkkoja tekniikoita, mutta kuinka se käytännössä onnistuisi, en tiedä..
Elina on oikeassa. Ainoa keinoa päästä opsin tavoitteisiin 3-6 luokilla käsityön osalta, on järjestää opetus samanaikaisopetuksena teknisen ja tekstiilin osalta. Varmasti vaatii käytännön järjestelyjä, mutta.... Tässä jonkinlainen oma käsitykseni, miten tuon voisi toteuttaa...

Ajattelin, että ideointi ja kokeilu kytkeytyvät toimintaan, jossa ensin tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja –tapoihin huomioiden työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät.

Tekeminen kannattaisi mielestäni rajata aluksi tiettyihin perusasioihin, joihin liittyvää osaamista sitten täsmennetään eri luokka-asteilla. Taidon oppiminenhan vaatii pitkäaikaista prosessia ja resurssit määrittävät, mitä on mahdollista tehdä. Ops ei saa sitoa opettajaa liikaa.Tekstiilityössä nämä kokonaisuudet voisivat esimerkiksi olla ompelu (koneompelu ja käsin ompelu, lankatyöt (virkkaaminen, neulonta, tupsut, punonta jne.) ja erityistekniikat (kankaan painanta ja –värjäys, kirjonta, huovutus, kankaankudonta jne.). Olisiko teknisessä työssä laajemmat kokonaisuudet puun työstäminen, metallin työstäminen, elektroniikka??

Suunnitteluun sisältyy oman tai ryhmän tuotesuunnittelu, jossa mietitään tuotteen tarkoitukseen soveltuvat materiaalit, työvälineet, tekniikka, tuotteen hinta-arvio, tekemiseen kuluva aika, ekologisuus, eettisyys, merkityksellisyys…. Yhtenä tavoitteenhan on ”oppia arvostamaan tuotteen suunnittelua tärkeänä osana käsityöprosessia”. Jatkuva arviointi ja dokumentointi kuuluu myös tähän.

Varsinainen tuotteen tekeminen tulisi toteuttaa teknisen tai tekstiilityön tiloissa oppilaan oman tai ryhmän suunnitelmien pohjalta. Tämä vaatii yhteisopettajuutta ja työvaiheiden ennakointia, mutta ei pitäisi käytännössä olla mahdotonta!

Homma karkaa varmasti nk. lapasesta, jos oppilaille suunnattuja aiheita ei rajata. Mietin siis teemoja ja aiheita, joita käsityön opetukseen voisi sisällyttää. Näitä voisivat olla esim. kestävä kehitys (kierrätys), vaatetus ja asusteet, sisustus ja asuminen, pelit ja leikit, käyttöesineet ja –välineet, kotiseudun käsityöt, kansainvälinen käsityö. Yläluokilla sitten ehkä vahvemmin käsityöammatit ja yrittäjyyskasvatus.
Kommentoikaa!
Kommentti kotikentältä Tervosta - Tainan kommentti kiteyttää erinomaisesti sen, mitä kohti olemme menossa ja mitä mahdollisuuksia käsityö meille tarjoaa. Hyvä muistaa myös monialaiset oppimiskokonaisuudet ja esim. kulttuurikasvatus (suunnitelma). Monialaisten kokonaisuuksien arviointi täydentää hyvin myös käsitöiden arviointia silloin, kun käsityö on yhtenä osana monialaista oppimiskokonaisuutta. Oppimisympäristönä kotikylä, kotiseutu, metsä ja maailma.
Meillä 4-6 lk:t on mukana tämä toimii projektissa, joka hyvin sopii uuden opsin henkeen. Monen oppiaineen yhteistyötä. Vaatii monessa suhteessa uudenlaista ajattelua meiltä opettajilta, oppilailta, ja myös koulutuksen järjestäjältä. Kaikkein vahvimmin itselle on tullut tunne siitä, että tietyt perusjutut on jossain välissä pakko kaikille yhteisesti opettaa. Muuten ei ole osaamista mitä soveltaa.
Vaikka monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutuvat projektina, ei missään oppiaineessa tulisi unohtaa oppiaineen omia ydintavoitteita. Liikuntatunneilla on esim. tarkoitus innostua liikkumisesta ja matematiikassa kehittää matemaattista ajattelua. Käsityön tavoitteet ovat myös luettavissa opsista.

Käsityön opiskeluun voi helpohkosti liittää useita monialaisia kokonaisuuksia, mutta tekemisessä ei saisi unohtaa sitä "kokonaista käsityötä". Jos esimerkiksi monialaisten projektin teemana on Metsä, biologiassa voidaan käsitellä metsän monimuotoisuutta tai mikä nyt millekin luokka-asteelle sopii. Tämän teeman alla ei käsityön opiskelussa mielestäni riitä, että kaikki oppilaat valmistavat jostakin puusta tai puusta tehdystä tekstiilistä jonkin tietynlaisen, opettajan määrämän tuotteen. Tavoitteena tulisi olla suunnitelma ja tuotos, jossa teema "metsä" esiintyy jollakin tavalla oppilaan oman suunnittelun ja ideoinnin kautta. Olkoon se sitten pahkasta tehty kuksa tai tekstiilitaideteos, jossa kuvataan esim. omaa suhdetta metsään.

Jos kaikki oppilaat tekevät samanlaisen tuotteen, he kyllä oppivat tekniikkaa, mutta oma ideointi ja suunnittelu jää pois.

Perusjuttujen harjoittelu ei tarkoita sitä, että kaikki tekevät samanlaisen valmiin tuotteen (esim. löylykauha tai patalappu), vaan perustaitoja harjoitellaan niin (esim. harjoitellaan sahaamaan tai virkkaamaan), että oppilaalla on valmiudet kehittää näitä taitoja itse suunnittelemassa työssään.
Tuohon Tainan viimeiseen kappaleeseen kommentoin oman kokemukseni pohjalta. 80% oppilaista ei kykene suunnittelemaan omaa työtään, jos siihen tarvittavia tekniikoita ei ole ensin opetettu yhteisesti. On sitä käytännössä kokeiltu moneen kertaan. Jotta tuo toimisi, niin opetusryhmien tulisi olla todella pieniä. Vähän sama asia, kun opeteltaisiin liikennesäännöt siten, että lähdetään liikenteen sekaan ajamaan ja oppimaan.
(muokattu)
Sisällöt on ainakin tarpeeksi tarkat, mutta ei liian yksityiskohtaiset. Oppilaat tarvitsevat tietyt rajat, jotka asettaa käytössä olevat resurssit. Alakoulussa tarkemmat, kun ei ole vielä kaikki työtavat käytössä. Työturvallisuus ennen kaikkea! Oikeat ja turvalliset työtavat opetetaan helpoiten rajaamalla työssä käytettävät materiaalit ja työtavat järkevästi.
Itse en usko samanaikaisopetuksen onnistuvan ryhmien koot ja tuntikehys rajoittaa tätä. Tietysti jos opsiin kirjoitetaan, niin kunnillahan on silloin velvollisuus huolehtia riittävistä resursseista. Eikös tämä tarkoita kaksinkertaista määrää käsitöihin entiseen verrattuna?
Monialaiset oppimiskokonaisuudet onnistuu laajasti kunhan opettajat keskustelevat ja sopivat kokonaisuuksista käsityötä opettavien opettajien kanssa.

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin