21st century skills --> critical thinking, creativity, collaboration, metacognition & motivation

Arvioinnissa tulisi hyödyntää seuraavanlaisia menetelmiä:

• monipuoliset menetelmät
• tarpeeksi haastavat ja monimutkaiset tehtävät (huom myös avoimet ja jäsentämättömät tehtävät)
• merkitykselliset, oikeisiin tilanteisiin perustuvat ongelmat ja tehtävät
• oppilaiden kehittymisen näkyväksi tekeminen
• innovatiiviset menetelmät (esim. uusi teknologia)

Assessment and teaching of 21st century skills organization (ATC 21) on ehdottanut neljää "kurssia" 2000-luvun taidoista:

• Ajattelun taidot (luovuus ja innovatiivisuus)
• Työskentelyn taidot (vuorovaikutus ja yhteistyötaidot)
• Työkalut työskentelyyn (tietotaito, medialukutaito ja tvt)
• Elämisen taidot (kansalaisuus, urataidot sekä yksilöllinen ja sosiaalinen vastuu)

Artikkelissa tuli esiin myös ensimmäisillä luennoilla esitellyt erot eri 2000-luvun taitojen mallien välillä (taulukko).
Motivaation merkitystä oppimiselle korostettiin.

Artikkelin tutkimuskysymykset:

1. Kuinka tutkijat määrittelevät 2000-luvun taitojen opettamista ja arviointia?
2. Kuinka 2000-luvun taitojen opettamisen ja arvioinnin rakenteet muodostuvat teoreettisesti ja empiirisesti?
3. Kuinka näitä rakenteita mitataan?

Loppupäätelmät:

• Arviointijärjestelmien tulisi rakentua useista johtopäätöksiä tukevista toimenpiteistä
• Monipuolisten menetelmien käyttäminen erittäin tärkeää, jotta arviointi kattaisi kaikki tulokset (esim. luovuuden arviointi ajattelussa vs. luovissa prosesseissa)
• Arvioinnin kohde tärkeä määritellä etukäteen --> maksimoidaan tulokset
• Taitojen kompleksisuuden (taidot sisältävät monia ulottuvuuksia – kognitiiviset ja ei kognitiiviset prosessit) takia, tulisi arvioinnissakin huomioida monipuolisuus. Tietyillä keinoilla ei pystytä arvioimaan sekoittuvia elementtejä vaan nämä tulisi huomioida erikseen. Esimerkiksi itsearvioinnilla pystytään tarttumaan affektiivisiin komponentteihin (motivaatio ja tunteet) paremmin.
• Taidoissa ei välttämättä tapahdu yleistämistä alalta toiselle. Oppilaat siis saattavat olla taitavia ajattelijoita esimerkiksi tieteessä, mutta eivät matematiikassa. Arvioinnissa tulisikin keskittyä ottamaan "näytteitä" kaikenlaisilla aloilla. Täten oppilaiden osaamista ilmaistaan profiilina, joka edustaa vahvuuksia ja heikkouksia.
• "Ill-structured problems" eli ongelmat, joilla ei ole valmiita vastauksia --> taitojen kehittäminen monipuolisesti