Ihmismielen järjestelmät (architectures):
- Erikoistuneet rakenteelliset alajärjestelmät (SSS) --> henkiset prosessit, jotka yhteydessä ympäristöihin (kieli, aika ja paikka jne.)
- Edustava kapasiteetti järjestelmä/representaatiojärjestelmä (tiedon kokoaminen)
- Päätejärjestelmä/inferenssijärjestelmä (tiedon yhdistäminen tilannekohtaisesti)
- Tietoisuusjärjestelmä --> tietyllä hetkellä aktiivisena olevien prosessien seuranta ja ohjaaminen (itsesäätely, reflektio jne.)

Koulutuksen ihanteena olisi vaikuttaa positiivisesti ihmismielen järjestelmiin muokaten tilannekohtaisesti -->
1. kehitysaikaan vaikuttavia tekijöitä (ikätaso ja kehitys)
2. koulutusaikaan vaikuttavia tekijöitä (luokka-aste, jo saavutettu tieto)
3. oppiainekohtaiset tekijät
4. rakenteelliseen ja menetelmiin vaikuttavat tekijät (opettajankoulutus, opettajan jatkokoulutus jne.)

Vainikaisen video kehityspsykologisesta näkökulmasta (älykkyyden rakentuminen):
- Jättää kehityksellisen näkökulman huomiotta
- Älykkyys pysyvä ominaisuus
- Opetuksessa lähtökohta on se, että kaikkien taitoja pystytään muuttamaan (>< vrt. psykometrinen lähestymistapa - yllä)
- Toinen näkökulma opetukseen kehityksellinen näkökulma (lapsilla erilaisia haasteita, sillä he ovat erilaisessa kehitysvaiheessa --> opetusta tulisi muuttaa yksilöllisesti lapsen kehitysvaiheeseen soveltuvaksi)
- Kognitiivisen kyvykkyyden ohella tulisi huomioida kehityksellinen taso
- Myös kehityksellinen näkökulma jättää tiettyjä osa-alueita huomiotta (esim. kognitiivinen rakenne)
- Kolmas näkökulma informaation prosessoinnin näkökulma (ulkoiset prosessit vaikuttavat kehitykseen)
- Älykkyys on erilaisia prosesseja ja yhteyksiä, joihin yksilöt vastaavat heterogeenisesti
- Kehityksellinen näkökulma jää huomioimatta (keskittyy yleiseen näkökulmaan, huomioimatta tarkempia taitojen kehityksen näkökulmia)
- Demetriou yhdistää kaikki edelliset näkökulmat teoriassaan ihmismielen kehityksen ja älykkyyden toiminnan
- Mielessä keskusyksikkö, prosessori, representaatiokyky (työmuisti) --> perusta tiedon käsittelyn tehokkuudelle, LISÄKSI erikoistuneet alajärjestelmät (esim. verbaalinen, sosiaalinen, kausaalinen, matemaattinen, ulottuvuuksien hahmottaminen, kausaalijärjestelmä)
- Oppimisvaikeudet yleensä kapea-alaisia (esim. keskittyy matemaattisiin haasteisiin)
- Keskusjärjestelmän kehitys ja alajärjestelmien kehitys tapahtuu osittain eri aikaan ja osittain samaan aikaan --> rajoittavat ja tukevat toinen toisiaan
- Tietoisuusjärjestelmä, ohjaa kognitiivisia järjestelmiä
- Mentaaliset mallit keskiössä

Mitä koulussa voidaan tehdä?
-->
1. Minkälaisia taitoja koulussa pyritään tietyissä kohdissa opettamaan (minkälaisia mentaalisia prosesseja, minkälaisia kognitiivisia prosesseja)?
2. Oikea-aikaisuus opetusta suunniteltaessa, minkälaisia prosesseja kannattaa tietyssä kehitysvaiheessa oleville lapsille opettaa? (opetuksen kohdentaminen)
3. Miten mentaalisten mallien (kriittisyys ja luovuus tavoitteena) käyttöä tulisi harjoitella? Miten luoda niitä ja käyttää niitä osana ongelmanratkaisua?
4. Oppiainespesifin tiedon ja käsitteellisen tiedon suhde, Miten rakentaa opetus, jotta kehitetään yleisiä taitoja mutta myös oppiainespesifejä taitoja?
5. Oppimaan oppiminen (ei sama asia kuin mitä suomalaisessa tutkimuksessa) --> metakognitiivisten taitojen oppiminen (oman oppimisen arviointi ja ohjaaminen)
6. Pitää opettaa kriittistä ajattelua ja luovaa ajattelua (vaihtoehtoiset ratkaisumallit, käytössä olevan tiedon arviointi) TÄRKEIN