28.10.2016 Luku 5. Pohjoisen jyrkänteen turnajaiset
Pohjoisen jyrkänteen turnajaiset on seikkailun viides ja viimeinen luku. Teemana on sosiaalinen ongelmanratkaisu. Lapset pääsevät suunnittelemaan ja harjoittelemaan pieniä näytelmänpätkiä, joissa heidän pitää ratkaista kiperiä pulmia rakentavalla tavalla. Edelleen lapset saavat palkkioksi auringonsäteen aina, kun he keksivät hyvän tavan toimia erilaisissa pulmatilanteissa.
Kuvasta saimmekin lasten kanssa aikaan hyviä pohdintoja. Mietimme yhdessä kuvaa tarkastellessamme, mitä se esittää ja miksi patsaat ovat sellaisessa asennossa kuin ovat. Miten se liittyy turnajaisiin ja mitä muuta kuvassa on.
Kuvasta saimmekin lasten kanssa aikaan hyviä pohdintoja. Mietimme yhdessä kuvaa tarkastellessamme, mitä se esittää ja miksi patsaat ovat sellaisessa asennossa kuin ovat. Miten se liittyy turnajaisiin ja mitä muuta kuvassa on.
Kommentit
Draaman kautta oppimista voi harjoitella muissakin oppiaineissa. Opettajalla on ohjat käsissään tässä asiassa, kuinka paljon hän käyttää opetuksessaan dramatisointia tai draamaharjoituksia. Draamalla voidaan päästä kiinni oppilaan kokemusmaailmaan ja ennakkokäsityksiin. Sen avulla voidaan helposti asettua toisen osaan juuri tällaisissa tunneharjoituksissa. Ristiriitatilanteen ratkaisutapoja on helpompi pohtia ja ratkaista, kun tilanne on luotu draaman keinoin. Siinä ei ketään tehdä syntipukiksi eivätkä kokemukset mene henkilökohtaiselle tasolle, koska osia vain näytellään. Toki lasten omilla kertomuksilla ja kokemuksilla voidaan valottaa erilaisia ristiriitatilanteita. Draaman kautta asioiden käsittely voidaan kokea lempeämpänä vuorovaikutustilanteena.
Pääsin vihdoin toteuttamaan tämän viimeisen osion. Viime viikolla oppilaita oli sairaana, ja halusin nimenomaan tehdä tämän loppuun niin, että he ovat paikalla. Oppilas olikin kysellyt huolestuneena, ehtiinkö tämä osa hänen poissaollessaan.
Muutin teemaa niin, että katsoimme yhdessä Turnajaisten kuvaa, ja mietimme, mitä se voisi tarkoittaa. Koska oppilaita oli vain kaksi, emme näytelleet tilanteita, vaan keskustelimme niistä. Saimmekin oikein hyvää keskustelua aikaiseksi. Palasimme myös edellisiin tapahtumiin, ja pohdimme, mikä oli kivointa ja mikä kurjinta. Parhaaksi hetkeksi nousi Valtaistuinsali, jossa kaikki siis saivat toisilta myönteistä palautetta. MInustakin se oli onnistunut kerta, ja oli hienoa huomata, että he olivat asiasta samaa mieltä.
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin