PS1.26L (LV 2026-2027)
Ryhmätyöt oppikirjan luvuista 11-14
Oppikirjan luvut 11-14 opiskellaan tekemällä ryhmissä esitykset. Lukekaa ensin oppikirjasta kappale, josta teette esityksen. Kysymyksiä on paljon, joten sopikaa työnjako ryhmässä (mihin kysymyksiin kukin vastaa).
Laatikaa sen jälkeen powerpoint/pdf-esitys, jossa vastaatte kappaleen keskeisiin kysymyksiin.
Valmistautukaa esittämään työnne toisille opiskelijoille.
- Kappale 11 (Sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma oppimiseen) s. 124 - 135
- Miksi oppiminen ei ole pelkästään yksilöllistä toimintaa?
- Mitä mallioppimisella tarkoitetaan?
- Mistä Albert Bandura on tullut tunnetuksi? Esittele hänen kuuluisa tutkimuksensa mallioppimisesta (s. 134 - 135).
- Miten kuvailisit Suomessa tällä hetkellä vallalla olevaa oppimiskäsitystä?
- Millaisia esimerkkejä oppimiskulttuurien eroista löytyy esimerkiksi Suomen ja jonkun Aasian maan väliltä?
- Mitkä tekijät vaikuttavat ryhmätyön onnistumiseen?
- Kappale 12 (Oppimiseen vaikuttavia psyykkisiä ja biologisia tekijöitä) s. 136 - 147
- Mitä pystyvyysuskomukset ovat?
- Miten pystyvyysuskomukset vaikuttavat siihen, kuinka yksilö toimii erilaisissa oppimistilanteissa?
- Miksi oppimismotivaatio ei ole vain pelkkä päätös ryhtyä opiskelemaan?
- Miten autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus liittyvät oppimismotivaatioon?
- Mitä tavoiteorientaatiot kuvaavat?
- Miksi oppimisen kannalta olisi hyödyllistä kehittää kasvun ajattelutapaa?
- Millaisissa tilanteissa omaa vireystilaa on tärkeää säädellä oppimisen näkökulmasta?
- Miksi uni on välttämätöntä oppimisen kannalta?
- Kappale 13 (Tehokas oppiminen ja opiskelu) s. 143 - 155
- Miten tiedon prosessoinnin taso vaikuttaa opiskeltavan aineksen oppimiseen?
- Miten pintaprosessointi eroaa syväprosessoinnista?
- Mitä oppimisstrategialla tarkoitetaan?
- Millaisia oppimisstrategioita ovat hajautettu harjoittelu, kehittely, limittäminen, konkreettisten esimerkkien luominen, kaksoiskoodaus ja opitun testaaminen?
- Mitä hyötyä on vaihdella oppimisstrategiaa tilanne- ja tehtäväkohtaisesti?
- Mikä on metakognitio?
- Miten metakognitiivisesti taitavaa oppijaa voi kuvailla?
- Kappale 14 (Ihminen digitaalisissa ympäristöissä) s. 156 - 165
- Mitä tarkoitetaan psyykkisellä hyvinvoinnilla?
-
Mikä tukee psyykkistä hyvinvointia?
-
Miten monisuorittaminen on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin?
-
Mitä on teknostressi ja mikä sitä voi aiheuttaa?
-
Millaisia vaikutuksia digitaalisten laitteiden käytöllä voi olla yksilön sosiaaliseen toimintaan? Lukekaa tutkimus s. 164 - 165 ja tiivistäkää sen keskeiset tulokset.
-
Millä tavoin digitaalisten laitteiden käyttö vaikuttaa uneen?
Ryhmätyöt luvuista 11-14
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Itsearviointi oppikirjan 2. jakson (Eri näkökulmat ihmisen toimintaan) tiedollisista tavoitteista
Paritehtävä
Keksi jokaiseen suostuttelun taktiikkaan konkreettinen esimerkki.
Aineisto: Suostuttelun taktiikoita
Yhdysvaltalainen Robert B. Cialdini on kehittänyt yhden tunnetuimmista suostuttelun periaatteita kuvaavista malleista, johon sisältyy kuusi suostuttelun taktiikkaa.
1. Vastavuoroisuus ja kiitollisuudenvelka
Ihminen haluaa toimia vastavuoroisesti. Kun ihminen ensin tekee toiselle jonkin palveluksen tai antaa lahjan, jää toinen kiitollisuudenvelkaan. Toinen on silloin taipuvainen tekemään jonkin vastapalveluksen.
2. Johdonmukaisuus ja sitoutuminen
Ihminen haluaa ajatella ja käyttäytyä johdonmukaisesti eli yhtenäisellä tavalla. On tärkeää saada ihminen ensin sitoutumaan johonkin, joka jatkossa saa hänet toimimaan johdonmukaisesti.
3. Sosiaalinen vahvistaminen ja matkiminen
Ihminen toimii usein toisten esimerkkiä seuraten. Toisten esimerkin seuraaminen on sitä todennäköisempää, mitä epävarmempi tai vieraampi tilanne on. Tehokasta suostuttelua onkin se, kun epävarmassa tai uudessa tilanteessa ihmiselle yritetään syöttää jokin ajattelu- tai toimintamalli, joka välittyy muita seuraamalla.
4. Miellyttäminen ja tuttuus
Ihmisellä on taipumus sanoa “kyllä” niille, jotka tunnetaan hyvin ja joista pidetään. Suostuttelua voi tehostaa käyttämällä hyväkseen tuttuutta ja ystävyyttä sekä lisäämällä viehätysvoimaa ja miellyttävyyttä.
5. Auktoriteetti ja totteleminen
Ihminen uskoo helpommin asiantuntijaa tai johtajaa. Suostuttelijan uskottu asiantuntijuus tai mahdollinen asema lisää suostuttelun vaikuttavuutta. Auktoriteetin hyväksyminen, totteleminen ja seuraaminen voivat olla hyvinkin automaattisia.
6. Niukkuus ja valinnanvapaus
Ihminen pitää suuremmassa arvossa sellaista, josta on pula tai jota on vaikea saada. Suostuttelussa luodaan mielikuva siitä, että esimerkiksi jokin tuote on loppumassa, tai herätetään pelko siitä, että valinnanvapautta rajoitetaan.
Esimerkit suostuttelun taktiikoista
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Oppiaineet ja motivaatio
Valitse kaksi lukion oppiainetta, joista toisesta olet eniten kiinnostunut ja toisesta vähiten.
Vastaa sen jälkeen alla oleviin kysymyksiin a, b, c ja d.
a. Kuvaile valitsemiesi oppiaineiden opiskeluun liittyvää motivaatiotasi.
b. Kuvaile, mitä motiiveja tunnistat opiskelun taustalla näissä oppiaineissa.
c. Tarkastele menestymistäsi oppiaineissa.
d. Mitä johtopäätöksiä voit tehdä vastaustesi perusteella?
Motivaatio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Itsearviointi oppikirjan 1. jakson (Johdatus psykologiaan) tiedollisista tavoitteista
Aineistotehtävä: Tarkastele tutkimusta
Vastaa sen jälkeen vihkoosi kysymyksiin:
a. Kuvaa tutkimuksen:
-
tutkimusongelma
-
otos
-
tutkimusmenetelmät
-
keskeinen tulos
-
johtopäätökset
b. Pohdi tutkimuksen yleistettävyyttä.
Eläintutkimus
Aineisto: Eläintutkimus
Yksi tärkeimmistä koe-eläimistä psykologiassa ovat olleet rotat, sillä niiden hermosto on samankaltainen ihmisen hermoston kanssa. Tutkijat Rosenzweig, Bennett ja Diamond suorittivat Yhdysvalloissa merkittäviä kokeita vuonna 1972. Kokeissa he sijoittivat rottia kahteen erilaiseen ympäristöön tutkiakseen, kuinka ympäristön virikkeellisyys vaikuttaa aivojen kehitykseen. Virikkeellisessä ympäristössä elävillä rotilla oli häkeissään esimerkiksi sokkeloita ja kiipeilytelineitä, ja ne elivät toisten rottien kanssa.
Virikkeettömässä ympäristössä elävät rotat olivat yksin tyhjässä häkissä ilman ympäristön ärsykkeitä. Rotat viettivät ympäristössään 30 tai 60 päivää, jonka jälkeen ne tapettiin, jotta voitiin nähdä, miten ympäristö vaikutti aivojen rakenteisiin. Aivojen tarkempi tutkiminen osoitti, että virikkeellisessä ympäristössä eläneillä rotilla aivojen hermosolujen yhteydet olivat huomattavasti kehittyneempiä, aivot olivat suuremmat ja ne toimivat tehokkaammin kuin virikkeettömässä ympäristössä eläneillä rotilla.
Ympäristön virikkeet vaikuttivat siis merkittävästi aivojen kehittymiseen. Tätä kutsutaan aivojen plastisuudeksi. Plastisuus tarkoittaa sitä, että hermosto muovaa toimintaansa ympäristön ärsykkeiden ja kokemusten mukaan. Esimerkiksi jatkuva jonkin asian harjoittelu tai tekeminen luo aivoihin vahvoja jälkiä, jotka säilyvät pitkään ja muokkaavat ihmisen toimintaa. Tästä syystä psykologit ovat olleet hyvin kiinnostuneita siitä, miten ympäristön muutokset vaikuttavat ihmisen toimintaan. Eläintutkimuksella on ollut merkittävä rooli aivojen plastisuuden tutkimisessa.
Kysymykset aineistoon liittyen (eläintutkimus)
Milloin tutkimus voidaan hyväksyä?
Milloin tutkimusta ei tulisi hyväksyä?
b. Perustele, miksi psykologiassa käytetään eläimiä tutkimuksessa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Psykologiaan tutustuminen (pari- tai ryhmätyö)
1. Miksi psykologia on jakautunut tutkimusalueisiin? Ottakaa yhdessä selvää oppikirjan kappaleen 1.2 avulla. Tiivistä vastauksesi ja palauta se tähän tehtävään.
2. Pohtikaa, mitkä psykologian tutkimusalueista kiinnostavat teitä erityisesti. Valitkaa kaksi teitä eniten kiinnostavaa. Miksi valitsitte juuri ne?
Psykologia
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.