Säätyvaltaa ja itsevaltiutta
Säätyvaltaa ja itsevaltiutta
Kuninkaan vallasta säätyjen aikaan
Näiden sotaretkien aikana tuhansia oli kuollut. Kansan mielestä kuningas oli syypää kaikkeen, sillä hän ei huolehtinut kansastaan hyvin.
Kun Kaarle XII kuoli, siirtyi valta säädyille. Säätyihin kuuluivat mm. aatelisto ja talonpojat. Sääty kokoontui kolmen vuoden välein päättämään Ruotsin asioista.
Hattu vai myssy?
Valtiopäivillä edustajat jakautuivat kahteen eri ryhmään. Toinen ryhmä halusi Ruotsin suurvallan takaisin, vaikka siitä olisi syttynyt sota. Hattu oli sodan vastaisen ryhmän nimi, koska kaikilla hattu-ryhmään kuuluvilla oli kolmion muotoinen hattu. Myssyt olivat taas ne, ketkä halusivat suurvallan takaisin. Vuonna 1741 ”hatut” pääsivät valtaan ja aloittivat sodan Venäjää vastaan, koska he halusivat entisen suurvallan takaisin.

Tässä on Kustaa III.
Itsevaltiuden paluu
Elokuussa vuonna 1772 leimasinkuninkaana toiminut Kustaa III oli kyllästynyt jatkuvaan sekavuuteen säätyvallan piirissä. Kustaa III halusi vanhan ja menestyneen Ruotsin takaisin. Hän kutsui säädyt valtiopäiväsaliin, jossa hän kertoi ilmi tulleista ongelmista. Säädyt luopuivat vallasta antaen vallan Kustaa III:lle. Kuningas sai kansan sekä armeijan puolelleen.
Päätöksenteko oli hankalaa säätyjen aikaan. Ruotsi oli saanut itsevaltiuden takaisin Kustaa III vallankaappauksen jälkeen. Hän lievensi rangaistuksia sekä salli uskonvapauden, jotta häntä voitaisiin pitää hyvänä ja valistuneena kuninkaana.
Yllätys naamiaisissa
16. maaliskuuta vuonna 1792 Tukholman oopperatalolla pidettiin suuret naamiaiset. Mukana oli myös kulttuurista pitävä kuningas, joka oli ollut valtakunnan johdossa jo kaksikymmentä vuotta. Aatelisto oli pahasti pettynyt kuninkaaseen, joten he laativat suunnitelman. He halusivat surmata kuninkaan naamiaisissa. Kuningas nautti tunnelmasta normaalisti muiden aatelistojen kanssa. Kuningas sai kuitenkin häiritsevät viestin, jossa kerrotaan, että hänet tullaan surmaamaan. Itsevarma kuningas ei tuosta piitannut vaan jatkoi illasta nauttimisesta. Jacob Johan Anckarström tervehti ystävällisesti kuningasta, mutta pian ampui häntä viittansa alta. Kuningas menehtyi saamiinsa vammoihin noin kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen.
Tässä on Jacob Johan Anckarström.

Säädyt eivät tulleet takaisin, vaan kuninkaan vanhin poika sai valtakunnan itselleen.
Näiden sotaretkien aikana tuhansia oli kuollut. Kansan mielestä kuningas oli syypää kaikkeen, sillä hän ei huolehtinut kansastaan hyvin.
Kun Kaarle XII kuoli, siirtyi valta säädyille. Säätyihin kuuluivat mm. aatelisto ja talonpojat. Sääty kokoontui kolmen vuoden välein päättämään Ruotsin asioista.
Hattu vai myssy?
Valtiopäivillä edustajat jakautuivat kahteen eri ryhmään. Toinen ryhmä halusi Ruotsin suurvallan takaisin, vaikka siitä olisi syttynyt sota. Hattu oli sodan vastaisen ryhmän nimi, koska kaikilla hattu-ryhmään kuuluvilla oli kolmion muotoinen hattu. Myssyt olivat taas ne, ketkä halusivat suurvallan takaisin. Vuonna 1741 ”hatut” pääsivät valtaan ja aloittivat sodan Venäjää vastaan, koska he halusivat entisen suurvallan takaisin.

Tässä on Kustaa III.
Itsevaltiuden paluu
Elokuussa vuonna 1772 leimasinkuninkaana toiminut Kustaa III oli kyllästynyt jatkuvaan sekavuuteen säätyvallan piirissä. Kustaa III halusi vanhan ja menestyneen Ruotsin takaisin. Hän kutsui säädyt valtiopäiväsaliin, jossa hän kertoi ilmi tulleista ongelmista. Säädyt luopuivat vallasta antaen vallan Kustaa III:lle. Kuningas sai kansan sekä armeijan puolelleen.
Päätöksenteko oli hankalaa säätyjen aikaan. Ruotsi oli saanut itsevaltiuden takaisin Kustaa III vallankaappauksen jälkeen. Hän lievensi rangaistuksia sekä salli uskonvapauden, jotta häntä voitaisiin pitää hyvänä ja valistuneena kuninkaana.
Yllätys naamiaisissa
16. maaliskuuta vuonna 1792 Tukholman oopperatalolla pidettiin suuret naamiaiset. Mukana oli myös kulttuurista pitävä kuningas, joka oli ollut valtakunnan johdossa jo kaksikymmentä vuotta. Aatelisto oli pahasti pettynyt kuninkaaseen, joten he laativat suunnitelman. He halusivat surmata kuninkaan naamiaisissa. Kuningas nautti tunnelmasta normaalisti muiden aatelistojen kanssa. Kuningas sai kuitenkin häiritsevät viestin, jossa kerrotaan, että hänet tullaan surmaamaan. Itsevarma kuningas ei tuosta piitannut vaan jatkoi illasta nauttimisesta. Jacob Johan Anckarström tervehti ystävällisesti kuningasta, mutta pian ampui häntä viittansa alta. Kuningas menehtyi saamiinsa vammoihin noin kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen.
Tässä on Jacob Johan Anckarström.

Säädyt eivät tulleet takaisin, vaan kuninkaan vanhin poika sai valtakunnan itselleen.