Tilda, keskiaika
Keskiaika
Keskiaika on aikaa 400 ja 1500 jaa. välissä. Keskiajan voi jakaa kolmeen osaan, varhaiskeskiaika 400-900, sydänkeskiaika 900-1300 ja myöhäiskeskiaika 1300-1500. Keskiaika alkaa Rooman imperiumin tuhoutumisesta ja kestää suunnilleen tuhat vuotta. Kun Rooma tuhoutui euroopan olot muuttuivat sekaviksi ja ihmiset lähtivät liikkeelle, tätä sanotaan kansainvaellusajaksi. Ihmiset muuttivat maalle ja Rooman kaupungit surkastuivat. Rahakin menetti merkityksensä, jonka seurauksena kaupankäynti heikkeni useaksi vuosisadaksi. Keskiajalla ei arvostettu antiikin kulttuuria. Antiikin kulttuuri silti jatkui Itä-Roomassa eli Bysantissa. Bysantin pääkupunki Konstantinopoli oli suurin kaupunki euroopassa ja sitä nimitettiin toiseksi Roomaksi. Bysantin keisari Justinianus I Suuri hallitsi 500-luvulla ja rakennutti Konstantinopoliin keskiajan suurimman kirkon, Hagia Sofian. Keskiajalla kirkon valta oli suuri. Keskiajan paavit ja kuninkaat kävivät valtataistelua. Keskiajan jälkipuolella kuninkaiden valta vahvistui ja paavin valta heikkeni. Kirkolla oli paljon vaikutusvaltaa ja omaisuutta. Kirkolla oli myöskin oikeus periä veroa. Keskiajalla hajnaista eurooppaa yhdisti katollinen uskonto ja kirkon kieli latina. Kirkon vahva asema näkyi tieteessä ja taitessa. Tärkein tiede, eli teologia oli oppi kristinuskosta. Ristiretket olivat kirkon sotasotaretkiä, jotka suuntautuivat Länsi-Euroopasta pää osin Lähi-Itään 1000-luvun alkupuolella. Ristiretket kertovat kirkon suuresta vallasta ja kristin uskon vahvasta asemasta. Ristiretkiä pidettiin noin 200 vuotta, mutta lopulta ne päättyivät epäonnistuneina. Kirkot rakennettiin yleensä keskeisille ja korkeille paikoille jotta ne näkyisivät kauas. Suurien kirkkojen eli katedraalien rakennnus tyylejä oli kaksi: romaaninen ja goottilainen. Goottilaiset katedraalit olivat romaanisia koristeellisempia ja mahtavampia. Katedraalin rakentaminen oli valtava urakka ja se kesti joskus jopa satoja vuosia. Kirkolla oli suuri vaikutusvalta tavallisiin ihmisiin. Kaikkien velvollisuuksiin kuului jumalanpalveluksiin osallistuminen ja jokaisen kuului osata tärkeimmät rukoukset. Pappi oli keskiajan ihmisten tärkein tiedonlähde. Pappien välittämä tieto oli uskonnon värittämää. Kirkon oppeja kuoleman jälkeisestä elämästä pidettiin totena. Papit myivät aneita eli todistuksia joilla sai ostettua syntinsä anteeksi. Anekauppa vaurastutti kirkkoa koska ihmiset pelkäsivät joutuvansa helvettiin. Ihmisten piti elää hyvinä pidettyjen tapojen mukaan että he pääsisivät taivaaseen. Kirkko rankaisi lakia rikkoneita ja jumalan tahtoa uhmanneita ihmisiä. Keskiajan ihmiset uskoivat pyhimyksiin. Pyhimyksiä olivat Raamatun henkilöt ja uskonsa puolesta kuolleet kristityt. Pyhimysten uskottiin pystymään ihmeisiin, kuten estämään tulva tai parantamaan sairaita. Jokaisen kristityn piti kerran elämässään tehdä pyhiinvaellus. Tämä oli matka pyhimyksen haudalle tai pyhälle paikalle. Tärkein pyhiinvaelluskohde oli jeesuksen hauta jerusalemissa.
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
kuva
kuvateksti
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
Keskiajalla ihmiset jatteiin neljään säätyyn, aatelisto, papisto, talonpojat ja myöhemmin myös porvaristo. Aateliston ja papiston asema oli hyvä. Porvariston ja varsinkin Talonpoikien asema oli huono. Varhaiskeskiajalla kuka vaan pystyi ryhtyä ritariksi, kunhan omisti hevosen ja varusteet. Myöhemmin keskiajallavain aatelisilla oli mahdollisuus ryhtyä ritariksi koulutuksen kautta. Ritarin kuului osallistua sotiin, harjoitella sotataitoaan harjoituksissa ja osallistua turnajaisiin. Ritari sai vastapalveluksena maata hallittavaksi. Ritareiden lisäksi armeijaan kuuluivat muumuassa jalkamiehet, katapulttien kuljettajat ja jousimiehet. Sodankäynti keskiajalla oli usein piiritystä. Hyökätyt olivat piiritettyinä jopa kuukausia. 1300-luvulla Euroopassa opittiin käyttämään ruutia, joka mullisti sodan käynnin koska sen myötä keksittiin tykit. Ilmastonmuutokset vaikuttivat paljon elämään keskiajalla. Ilmaston kylmentyessä viljasadot pienenivät, ihmisten elintaso laski, sairaudet lisääntyivät ja kuolleisuus kasvoi. Naisen ja varsinkin naimattoman naisen asema oli huono, vain avioliittovarmisti naiselle toimeentulon. Avioliitot olivat suvun järjestämiä. Ennen avioliittoa naista hallitsi hänen isänsä. Naimisiin mennessään hän siirtyi miehensä vallan alle. Naisen asema oli huono perinnönjaossa. Kun isä kuoli, maatila siirtyi useimmin vanhimmalle pojalle. Keskijalla vuosiluku vaihteli paikkakunnan mukaan. Kuuukausien nimet ja ajankohdat olivat samoja eri paikkakunnilla. Päivän kulkua ei laskettu minnuuteissa tai tunneissa. Työpäivä alkoi kun aurinko nousi ja loppui kun aurinko laski. Keskiajan ihmise tiesivät maailmasta vain vähän. Ihmiset eivät juuri lähteneet oman kotikylänsä ulkopuolelle. Kirkon juhlien lisäksi ihmiset juhlivat karnevaaleissa, jotka saattoivat kestää jopa viikkoja. Karnevaaleissa leikittiin, pelattiin erilaisia pelejä, syötiin ja juotiin. Kaikki normaalit tavat käännettiin päinvastoin. Yhtenä päivänä vietettiin väärän kuninkaan päivää, jolloin joku tavallinen kansalainen valittiin yhdeksi päiväksi kuninkaan tilalle. Ylemmät säädyt uskoivat pitävänsä talonpojat tyytyväisinä sallimalla heille hetken irrottautumisen arjen raadannasta. Talvikarevaaleilla jätettiin hyvästit talvelle ja kevään odotus alkoi. Keskiajalla ruokailuvälineet olivat harvinaisiaja ruoka syötiin sormilla. Veitsi tunnettiin, mutta lusikkaa käyttivät vain aateliset. Keskiajalla vessoja oli vähän ja kaupungeissa ei ollut viemäreitä. Kaupungeissa löyhkäsikin pahalta ja taudit levisivät nopeasti jätösten vuoksi. Keskiajalla peseydyttiin harvoin ja ihmiset eivät tieneet että peseytyminen on terveellistä ja ehkäisi tauteja. Keskiajan alkupuolella ihmiset tekivät lähes kaiken itse. Maataloudessa tehtiin 800-luvulla merkittäviä keksintöjä. Niiden ja ilmaston lämpenemisen vuoksi sadot kasvoivat. Aatelisto ja papisto vaurastuivat. Tämä vilkastutti kauankäyntiä ja vähitellen myös raha otettiin käyttöön. Kaupungit kasvoivat vähitellen kun kaupankäynti voimistui. Kaupunkeja syntyi vesireittien äärelle. Keskiajan kaupunkeja ympäröi muuri. Kaupungin keskellä oli tori, raatihuone ja yksi monesta kirkosta. Kadut olivat kapeita ja mutkittelevia. Talot olivat kaksi- ja kolme keroksisia. Ne rakennettiin myös kiinni toisiinsa. Tulipaloja oli kaupungeissa paljon. Suuri osa kaupunkien asukkaista oli kauppiaita ja käsityöläisiä eli porvristoa. Porvarit perustivat ammattikuntia jotka valvoivat jäsentensä ammattitaitoa, pitivät jäsentensäpuolta ja sopivat hinnoista. Kiinnostus kaukaisten maiden eksoottisiin tuotteisiin lisääntyi, kun kaupankäynti voimistui. Eurooppalaiset kävivät eniten kaukokauppaa arabien kanssa. Arabilainen kulttuuri voimistui keskiajalla ja levisi laajalle alueelle. Köyhiin ihmisiin vetosi islaminuskoon liittyvä periaate, jonka mukaan köyhistä piti huolehtia. Monet aasian tuotteet, kuten mausteet , tulivat Eurooppaan arabian kautta.
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
Kuva
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
Musta surma levisi rottien kautta. Rotissa oli kirppuja, jotka levittivät ruttoa. Etenkin tiheästi asutuissa kaupungeissa rutto oli tuhoisa. Ihmiset kuolivat keskiajalla nuorempina kuin nykyään. Lääketiede oli kehittymätöntä. Huonon hygienian vuoksi leikkaukset olivat vaarallisia. Tietämys ihmisen elimistöstä oli Euroopassa vähäistä. Arvioiden mukaan musta surma tappoi kolmas osan tai jopa puolet Euroopan ihmisistä. Kaupankäynti heikkeni ja ihmisiä muutti maaseudulle tautia pakoon. Taiteessa yleistyivät kuolema-aiheiset maalaukset. Ajan kuluessa taudin vaikutukset heikkenivät. Ihmisten vastustuskyky parani, ja sitä opittiin torjumaan eri tavoin. Ihmiset oppivat myös vähitellen eristämään alueita, joissa oli suuri kuolleisuus. Keskiaika alkoi antiikin kultturin heikentymisetä ja loppui mustaan surmaan 1400-luvun lopulla. t
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
kuva
kuvateksti
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
Keskiajalla ihmiset jatteiin neljään säätyyn, aatelisto, papisto, talonpojat ja myöhemmin myös porvaristo. Aateliston ja papiston asema oli hyvä. Porvariston ja varsinkin Talonpoikien asema oli huono. Varhaiskeskiajalla kuka vaan pystyi ryhtyä ritariksi, kunhan omisti hevosen ja varusteet. Myöhemmin keskiajallavain aatelisilla oli mahdollisuus ryhtyä ritariksi koulutuksen kautta. Ritarin kuului osallistua sotiin, harjoitella sotataitoaan harjoituksissa ja osallistua turnajaisiin. Ritari sai vastapalveluksena maata hallittavaksi. Ritareiden lisäksi armeijaan kuuluivat muumuassa jalkamiehet, katapulttien kuljettajat ja jousimiehet. Sodankäynti keskiajalla oli usein piiritystä. Hyökätyt olivat piiritettyinä jopa kuukausia. 1300-luvulla Euroopassa opittiin käyttämään ruutia, joka mullisti sodan käynnin koska sen myötä keksittiin tykit. Ilmastonmuutokset vaikuttivat paljon elämään keskiajalla. Ilmaston kylmentyessä viljasadot pienenivät, ihmisten elintaso laski, sairaudet lisääntyivät ja kuolleisuus kasvoi. Naisen ja varsinkin naimattoman naisen asema oli huono, vain avioliittovarmisti naiselle toimeentulon. Avioliitot olivat suvun järjestämiä. Ennen avioliittoa naista hallitsi hänen isänsä. Naimisiin mennessään hän siirtyi miehensä vallan alle. Naisen asema oli huono perinnönjaossa. Kun isä kuoli, maatila siirtyi useimmin vanhimmalle pojalle. Keskijalla vuosiluku vaihteli paikkakunnan mukaan. Kuuukausien nimet ja ajankohdat olivat samoja eri paikkakunnilla. Päivän kulkua ei laskettu minnuuteissa tai tunneissa. Työpäivä alkoi kun aurinko nousi ja loppui kun aurinko laski. Keskiajan ihmise tiesivät maailmasta vain vähän. Ihmiset eivät juuri lähteneet oman kotikylänsä ulkopuolelle. Kirkon juhlien lisäksi ihmiset juhlivat karnevaaleissa, jotka saattoivat kestää jopa viikkoja. Karnevaaleissa leikittiin, pelattiin erilaisia pelejä, syötiin ja juotiin. Kaikki normaalit tavat käännettiin päinvastoin. Yhtenä päivänä vietettiin väärän kuninkaan päivää, jolloin joku tavallinen kansalainen valittiin yhdeksi päiväksi kuninkaan tilalle. Ylemmät säädyt uskoivat pitävänsä talonpojat tyytyväisinä sallimalla heille hetken irrottautumisen arjen raadannasta. Talvikarevaaleilla jätettiin hyvästit talvelle ja kevään odotus alkoi. Keskiajalla ruokailuvälineet olivat harvinaisiaja ruoka syötiin sormilla. Veitsi tunnettiin, mutta lusikkaa käyttivät vain aateliset. Keskiajalla vessoja oli vähän ja kaupungeissa ei ollut viemäreitä. Kaupungeissa löyhkäsikin pahalta ja taudit levisivät nopeasti jätösten vuoksi. Keskiajalla peseydyttiin harvoin ja ihmiset eivät tieneet että peseytyminen on terveellistä ja ehkäisi tauteja. Keskiajan alkupuolella ihmiset tekivät lähes kaiken itse. Maataloudessa tehtiin 800-luvulla merkittäviä keksintöjä. Niiden ja ilmaston lämpenemisen vuoksi sadot kasvoivat. Aatelisto ja papisto vaurastuivat. Tämä vilkastutti kauankäyntiä ja vähitellen myös raha otettiin käyttöön. Kaupungit kasvoivat vähitellen kun kaupankäynti voimistui. Kaupunkeja syntyi vesireittien äärelle. Keskiajan kaupunkeja ympäröi muuri. Kaupungin keskellä oli tori, raatihuone ja yksi monesta kirkosta. Kadut olivat kapeita ja mutkittelevia. Talot olivat kaksi- ja kolme keroksisia. Ne rakennettiin myös kiinni toisiinsa. Tulipaloja oli kaupungeissa paljon. Suuri osa kaupunkien asukkaista oli kauppiaita ja käsityöläisiä eli porvristoa. Porvarit perustivat ammattikuntia jotka valvoivat jäsentensä ammattitaitoa, pitivät jäsentensäpuolta ja sopivat hinnoista. Kiinnostus kaukaisten maiden eksoottisiin tuotteisiin lisääntyi, kun kaupankäynti voimistui. Eurooppalaiset kävivät eniten kaukokauppaa arabien kanssa. Arabilainen kulttuuri voimistui keskiajalla ja levisi laajalle alueelle. Köyhiin ihmisiin vetosi islaminuskoon liittyvä periaate, jonka mukaan köyhistä piti huolehtia. Monet aasian tuotteet, kuten mausteet , tulivat Eurooppaan arabian kautta.
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
Kuva
⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰⸰
Musta surma levisi rottien kautta. Rotissa oli kirppuja, jotka levittivät ruttoa. Etenkin tiheästi asutuissa kaupungeissa rutto oli tuhoisa. Ihmiset kuolivat keskiajalla nuorempina kuin nykyään. Lääketiede oli kehittymätöntä. Huonon hygienian vuoksi leikkaukset olivat vaarallisia. Tietämys ihmisen elimistöstä oli Euroopassa vähäistä. Arvioiden mukaan musta surma tappoi kolmas osan tai jopa puolet Euroopan ihmisistä. Kaupankäynti heikkeni ja ihmisiä muutti maaseudulle tautia pakoon. Taiteessa yleistyivät kuolema-aiheiset maalaukset. Ajan kuluessa taudin vaikutukset heikkenivät. Ihmisten vastustuskyky parani, ja sitä opittiin torjumaan eri tavoin. Ihmiset oppivat myös vähitellen eristämään alueita, joissa oli suuri kuolleisuus. Keskiaika alkoi antiikin kultturin heikentymisetä ja loppui mustaan surmaan 1400-luvun lopulla. t