Sulo, Suomi Ruotsin vallan aikaan
Suomi Ruotsin valla aikaan
Ennenvanhaa n. 400 vuotta sitten kaikkien talojen piti lähettää säännöllisin väliajoin yksi talon asukas sotilaaksi.
Jos talonpojat eivät halunneet lähteä itse tai vanhemmat lähettää omia lapsia sotimaan niin rikas talon isäntä saaattoi ottaa pienen pojan kasvatukseen.
ja kun valtioo taas tarvitsi sotilaita määrättiin taloon otettu poika sotilaaksi. Mutta alle 15-vuotiasta ei saanut lähettää sotaan.
KUSTAA VAASTA
Kustaa Vaasa, nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja oli kuninkaana vuoteen 1560. Kustaa Vaasa ryhtyi suuriin uudistuksiin valtakaudellaan. Hän muunmuassa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista, koska ruotsalaiset eivät olleet tyytyväisiä unioniin. Sen lisäksi hän lujitti kuninkaan ja valtion valtaa, minkä seurauksena vaalikuninkuus päättyi. Hänen toimeenpanemat uudistukset loivat perustan.
Hän myös lisäsi virkamiesten määrää. Voudit olivat virkamiehistä tärkeimpiä, sillä he totteuttivat kuninkaan käskyjä ja keräsivät veroja alueillaan. Kuningas Kustaa Vaasa toteutti uskonpuhdistuksen, Hänen uskonpuhdistuksen jälkeen Suomestakin tuli luterilainen.
Pitäjät saivat omat pappinsa, jotka valvoivat ihmisiä. Jumalanpalveluksen yhteydessä he välittävät kansalle kruunun määräyksiä.
Jumalanpalvelus oli hyvä paikka tiedoittaa asioita koska ihmiset kokoontuivat niihin säännöllisesti.
NUIJASOTA
Kustaa Vaasa menehtyi vuonna 1560 ja hänen vanhin Poika Eerik peri kuninkuuden. Mutta Eerikillä tuli riita Juhanan ja Kaarlen kanssa. Lopulta Juhanasta tuli kuningas. Mutta veljesriidat eivät loppuneet siihen, koska kun Juhanan poika Sigismund pääsi valtaan, ja sitten alkoi Sigismundin ja Kaarle-herttuan välinen kamppailu. Sitten suomalaiset talonpojatkin joutuivat mukaan veljesten riitoihin. Kuningas Sigismund ja Suomen hallitsija Klaus Fleming päättivät että he pitävät sotilaat leirityksessä. Talonpojat menivät sodan aikaan linnaleiritykseen, mutta eivät kestäneet sitä että joutuivat olemaan siellä rauhan aikaan. Sen jälkeen talonpojat suuttuivat vuonna 1596. Talonpojat miettivät miten he pääsee pois linnaleiristä. Heidän johtajaksi nousi Jaakko Ilkka, jonka takia talonpojat hyökkäsivät linnaleirissä olleita sotilaita vastaan. Talonpojilla oli aseina vain mm. nuijia, kuokkia ja seipäitä. Taistelu päättyi kuitenkin Klaus Flemingin joukkojen voitoiksi.
MIKAEL AGRICOLA LUO SUOMEN KIRJAKIELEN
Suomessa uskonpuhdistuksen kärkimiehenä oli Mikael Aqricola, Hän kehitti suomen kirjakielen.
Kansan sivistäminen oli todella hidasta koska harva osasi lukea tai kirjoittaa, koulu laitostakaan ei ollut.
Kielen kehittyminen nopeutui, kun osa jumalanpalveluksesta piti pitää Suomen kielellä.
[ Tässä kuvassa on vanhajan kieltä ]
IHMISEN ELÄMÄNKAARI
Suurin osa maaseudun ihmisistä on syntynyt saunassa.
Naisen synnyttäessä hänellä oli avustaja jota kutsuttiin paarmuskaksi, paapoksi tai saunaämmäksi.
Lasten piti kunnioittaa ja totella vanhempia. Ja ne myös joutuivat tekemään töitä jo aikaisin lapuudessa. Suomalaiset saivat mennä aikaisin naimisiin. Naiset sai mennä jopa 15-vuotiaana
ja miehet 18-vuotiaana. Nuorilla ei ole kuitenkaan valtaa valita omaa puolisoa. Vanhemmat tai sukulaiset tekivät päätöksen toisen suvun kanssa. Ihmiset olivat myös valmistautuneet kuolemaan. Osa kuoli myös kotona. Ihmisten elin ikä oli lyhyempi kuin nykyään.
KAUPUNGIT VILKASTUIVAT
Keskiajalla perustettiin kaupungit, Turku, Rauma, Naantali, Käkisalmi, Viipuri, Porvoo ja Ulvila. 1500-luvulla, Pori, Helsinki ja Tammisaari. 1600-luvulla Tornio, Oulu, Raahe, Kajaani, Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Kristiina, Savonlinna, Sortavala, Hämeenlinna, Uusikaupunki ja Hamina.
1700-luvulla kaupungit olivat Suomessa vielä todella pieniä. Valtion suurimmassa kaupungissa Turussa oli jopa 10 000 ihmistä. Mutta vanhan ajan elämä keskittyi kuitenkin pääosissa vain kaupankäyntiin. Porvarit johtivat kaupankäyntiä sekä kaupunkia. Porvarit jakautuivat kahteen osaan oli kauppiaat ja sitten oli käsityöläiset.
Pitkän työn jälkeen kuitenkin kaupunkeihin alkoi kehittyä myös pientä teollisuutta. Porvariston lisäksi kaupungeissa oli myös suuri joukko työläisiä työläisiä, palvelusväkeä, kiertolaisia ja kerjäläisiä.
1700-luvulla vaatteet olivat kalliita eikä maaseudun ja kaupungin rahvaalla ollut varaa hienoihin vaatteisiin koska ne olivat kalliita. Vaatteita ei vaihdettu ja niissä oltiin lähes koko ajan joten ne olivat likaisia ja täynnä luteita. Kaupunkien varakkaimmilla kauppiailla ja kartanon aatelisilla oli varaa hienoihin vaatteisiin, jotka tehtiin ulkomailta tuoduista kalleista kankaista. Sääty eroja korostettiin kieltämällä tavallisilta ihmisiltä hienot ja kalliit vaatteet.
Helsingin kaupunki oli perustettu Kustaa Vaasan määräyksestä vuonn 1550. Sykäyksen Helsingin rakentumiselle antoi Suomenlinnan rakentaminen, joka alkoi vuonna 1748. Rakennustyöt toivat Helsinkiin paljon sotilaita, jotka tarvitsivat ruokaa, vaatteita ja majapaikkoja. Rakennustarvikkeita, kuten tiiltä ja puuta hankittiin lähiseudulta. Yksi merkittävimmistä rakennelmista oli ulkovessat.
Jos talonpojat eivät halunneet lähteä itse tai vanhemmat lähettää omia lapsia sotimaan niin rikas talon isäntä saaattoi ottaa pienen pojan kasvatukseen.
ja kun valtioo taas tarvitsi sotilaita määrättiin taloon otettu poika sotilaaksi. Mutta alle 15-vuotiasta ei saanut lähettää sotaan.
KUSTAA VAASTA
Kustaa Vaasa, nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja oli kuninkaana vuoteen 1560. Kustaa Vaasa ryhtyi suuriin uudistuksiin valtakaudellaan. Hän muunmuassa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista, koska ruotsalaiset eivät olleet tyytyväisiä unioniin. Sen lisäksi hän lujitti kuninkaan ja valtion valtaa, minkä seurauksena vaalikuninkuus päättyi. Hänen toimeenpanemat uudistukset loivat perustan.
Hän myös lisäsi virkamiesten määrää. Voudit olivat virkamiehistä tärkeimpiä, sillä he totteuttivat kuninkaan käskyjä ja keräsivät veroja alueillaan. Kuningas Kustaa Vaasa toteutti uskonpuhdistuksen, Hänen uskonpuhdistuksen jälkeen Suomestakin tuli luterilainen.
Pitäjät saivat omat pappinsa, jotka valvoivat ihmisiä. Jumalanpalveluksen yhteydessä he välittävät kansalle kruunun määräyksiä.
Jumalanpalvelus oli hyvä paikka tiedoittaa asioita koska ihmiset kokoontuivat niihin säännöllisesti.
NUIJASOTA
Kustaa Vaasa menehtyi vuonna 1560 ja hänen vanhin Poika Eerik peri kuninkuuden. Mutta Eerikillä tuli riita Juhanan ja Kaarlen kanssa. Lopulta Juhanasta tuli kuningas. Mutta veljesriidat eivät loppuneet siihen, koska kun Juhanan poika Sigismund pääsi valtaan, ja sitten alkoi Sigismundin ja Kaarle-herttuan välinen kamppailu. Sitten suomalaiset talonpojatkin joutuivat mukaan veljesten riitoihin. Kuningas Sigismund ja Suomen hallitsija Klaus Fleming päättivät että he pitävät sotilaat leirityksessä. Talonpojat menivät sodan aikaan linnaleiritykseen, mutta eivät kestäneet sitä että joutuivat olemaan siellä rauhan aikaan. Sen jälkeen talonpojat suuttuivat vuonna 1596. Talonpojat miettivät miten he pääsee pois linnaleiristä. Heidän johtajaksi nousi Jaakko Ilkka, jonka takia talonpojat hyökkäsivät linnaleirissä olleita sotilaita vastaan. Talonpojilla oli aseina vain mm. nuijia, kuokkia ja seipäitä. Taistelu päättyi kuitenkin Klaus Flemingin joukkojen voitoiksi.
MIKAEL AGRICOLA LUO SUOMEN KIRJAKIELEN
Suomessa uskonpuhdistuksen kärkimiehenä oli Mikael Aqricola, Hän kehitti suomen kirjakielen.
Kansan sivistäminen oli todella hidasta koska harva osasi lukea tai kirjoittaa, koulu laitostakaan ei ollut.
Kielen kehittyminen nopeutui, kun osa jumalanpalveluksesta piti pitää Suomen kielellä.
[ Tässä kuvassa on vanhajan kieltä ]IHMISEN ELÄMÄNKAARI
Suurin osa maaseudun ihmisistä on syntynyt saunassa.
Naisen synnyttäessä hänellä oli avustaja jota kutsuttiin paarmuskaksi, paapoksi tai saunaämmäksi.
Lasten piti kunnioittaa ja totella vanhempia. Ja ne myös joutuivat tekemään töitä jo aikaisin lapuudessa. Suomalaiset saivat mennä aikaisin naimisiin. Naiset sai mennä jopa 15-vuotiaana
ja miehet 18-vuotiaana. Nuorilla ei ole kuitenkaan valtaa valita omaa puolisoa. Vanhemmat tai sukulaiset tekivät päätöksen toisen suvun kanssa. Ihmiset olivat myös valmistautuneet kuolemaan. Osa kuoli myös kotona. Ihmisten elin ikä oli lyhyempi kuin nykyään.
KAUPUNGIT VILKASTUIVAT
Keskiajalla perustettiin kaupungit, Turku, Rauma, Naantali, Käkisalmi, Viipuri, Porvoo ja Ulvila. 1500-luvulla, Pori, Helsinki ja Tammisaari. 1600-luvulla Tornio, Oulu, Raahe, Kajaani, Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Kristiina, Savonlinna, Sortavala, Hämeenlinna, Uusikaupunki ja Hamina.
1700-luvulla kaupungit olivat Suomessa vielä todella pieniä. Valtion suurimmassa kaupungissa Turussa oli jopa 10 000 ihmistä. Mutta vanhan ajan elämä keskittyi kuitenkin pääosissa vain kaupankäyntiin. Porvarit johtivat kaupankäyntiä sekä kaupunkia. Porvarit jakautuivat kahteen osaan oli kauppiaat ja sitten oli käsityöläiset.
Pitkän työn jälkeen kuitenkin kaupunkeihin alkoi kehittyä myös pientä teollisuutta. Porvariston lisäksi kaupungeissa oli myös suuri joukko työläisiä työläisiä, palvelusväkeä, kiertolaisia ja kerjäläisiä.
1700-luvulla vaatteet olivat kalliita eikä maaseudun ja kaupungin rahvaalla ollut varaa hienoihin vaatteisiin koska ne olivat kalliita. Vaatteita ei vaihdettu ja niissä oltiin lähes koko ajan joten ne olivat likaisia ja täynnä luteita. Kaupunkien varakkaimmilla kauppiailla ja kartanon aatelisilla oli varaa hienoihin vaatteisiin, jotka tehtiin ulkomailta tuoduista kalleista kankaista. Sääty eroja korostettiin kieltämällä tavallisilta ihmisiltä hienot ja kalliit vaatteet.
Helsingin kaupunki oli perustettu Kustaa Vaasan määräyksestä vuonn 1550. Sykäyksen Helsingin rakentumiselle antoi Suomenlinnan rakentaminen, joka alkoi vuonna 1748. Rakennustyöt toivat Helsinkiin paljon sotilaita, jotka tarvitsivat ruokaa, vaatteita ja majapaikkoja. Rakennustarvikkeita, kuten tiiltä ja puuta hankittiin lähiseudulta. Yksi merkittävimmistä rakennelmista oli ulkovessat.