Ruotsi oli 1500-luvun alussa hajanainen valtio. Tuolloin kruunu vaihtoi monia kertoja omistajaa, koska aatelissuvut riitelivät vallasta. Ruotsi on ollut keskiajalla osa Kalmarin unionia, eli liittoa, johon kuuluivat Norja, Ruotsi ja Tanska. Osa aatelissuvuista kuitenkin halusi, että Ruotsi eroaisi Kalmarin unionista. Tanska ei pitänyt tästä, joten he päättivät hyökätä Ruotsiin. Tanskan kuningas Kristian II sai Ruotsin valtaansa vuonna 1520. Ennen tätä Kristian II:n valloitusta edeltävää taisteluta käytiin monta vuotta. Kristian II piti kruunajaisjuhlan, jonne hän päätti kutsua monia korkea-arvoisia aatelisia. Kristian II teloitti yhteensä 82 aatelista ruotsalaista. Tämä oli siksi, koska hän halusi varmistaa, että Ruotsi pysyy unionissa sekä Kristianin tulevaisuuden kuninkaana. Tätä tapahtumaa kutsutaan nimellä "Tukholman verilöyly".

Ruotsalaiset nousevat kapinaan

Verilöyly ei tuottanut Kristian II:n haluamaa tulosta, sillä verilöylyn seurauksena ruotsalaiset nousivat kapinaan. Tätä vastarintaa johti Kustaa Eerikinpoika Vaasa. Ruotsin kapinallisarmeija lähti kulkemaan Keski-Ruotsista. Heidän tavoitteensa oli ajaa tanskalaiset pois, mutta onnistuivat vain ajamaan heitä kauemmas. Hansakaupunki Lyypekki liittoutui Ruotsin kapinallisarmeijan kanssa ja Lyypekin laivaston avulla kapinalliset häätivät tanskalaiset kokonaan, kun Ruotsilla ei ollut omia laivoja. Tämän jälkeen Kustaa Eerikinpoika Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta 1523. Hän on yksi Ruotsin historian merkittävimmistä kuninkaista, ja hänen kruunajaispäivänsä on edelleen Ruotsin kansallispäivä.

Kustaa Vaasa uudistaa valtakuntaansa

Erimieliset aatelissuvut hallitsivat eri valtakuntien osia pienien armeijoidensa kanssa. Ruotsin kuninkaan, Kustaa Eerikinpoika Vaasan tavoite oli luoda valtio, jossa valta oli ainoastaan kuninkaan ja hänen virkamiehensä. Kustaa Eerikinpoika Vaasan uudistukset tekivät Ruotsista vahvemman verrattuna muihin lähellä oleviin alueisiin/valtioihin. Hän myös laski aatelissukujen valtaa. Hän pisti virkamiehensä hallitsemaan eri osia Ruotsista aatelissukujen sijaan. Hän määräsi paljon uusia veroja kansalaisille, jotta hän saisi maksettua hänen rakennuttamat linnat. Hän teki vallasta perinnöllisen, joka tarkoitti, että kuninkaan vanhin poika saisi vallan itselleen isän kuoltua.

Kirkon valta kuninkaalle

Kustaa Eerikinpoika Vaasa heikensi katolisen kirkon valtaa, ja tämä kirkko muutettiin sen jälkeen hänen ohjaamaksi luterilaiseksi kansalliskirkoksi. Valtio sai uskonpuhdistuksesta paljon omaisuutta, esimerkiksi maatilat ja linnat jne. Hänen tekemänsä uudistus toi ilmaan erilaisia mielipiteitä. Toiset pitivät näistä, mutta uskontoon puuttuminen ei ollut joidenkin mielestä miellyttävää.

Tässä on Kustaa Eerikinpoika Vaasa sekä Kristian II.