Itämeri ei ollut kenenkään hallussa keskiajan lopulla.
Ryöstely jonka oli aloittanut viikingit oli loputon, myös kauppalaivoja ja asukkaita rannikolla uhkasi merellä seilaavat merirosvolaivat.
Vaikka merellä oli seilaamassa vaarallisia laivastoja, oli Itämeri tärkeä kauppaväylä. Niitä hallitsemalla sai merellä kerättyä tulevilta laivoilta verot ja tullit, myös määrätä säännöt kaupankäynnistä.
Valtaa ulotettiin omien rannikoiden ulkopuolelle, koska Itämeren etelärannikolta meni idän suuntaan tärkeä kauppareitti. Sekä Ruotsin lisäksi toisetkin rantavaltiot halusi saada oman osansa merikaupan tuloista. Kustaan uudistus vahvisti Ruotsia verrattuna ympäröiviin valtioihin.

Ruotsista tulee suurvalta.
Laivastoa edellytti meren hallinta. Ruotsilla, keskiajan lopussa ei ollut yhtään sotalaivaa,
Ruotsi sentään rakensi 1500-luvulla laivoja ja alotti taistelemaan Itämeren herruudesta.
Taistelu alkoi taas 1600-luvulla Kustaa II Aadolfin johdosta. Tanskan kukistaminen oli vaikea homma, mutta voitot Venäjästä ja Puolasta päästivät Ruotsin Itämeren etelärannoille. 
Ruotsi osallistui kanssa kolmekymmentä vuotiseen riehuneeseen sotaan, Ranska stuki Ruotsia sodan aikana, koska Ranska ja Ruotsi aistelivat molemmat saksalaisia ritarikuntia vastaan. Sodissa Ruotsi kuitenkin voitti, ja sai Itämeren herruuden. 
Sodat toivat paljon myös rikkauksia Ruotsiin joten se vahvistui entisestään kilpailijoihin verrattuna. 

Vasa-laiva-kuninkaan ylpeys.
Kuningas Kustaa II Aadolf, vuonna 1625 antoi määräyksen uuden, uljaan ja vihollisisssa pelkoa herättävän sotalaivan rakentamisesta. Laivaa rakennettiin kolmen vuoden ajan jot rakensi sepät, kirvesmiehet, köydenpunojat ja kuvanveistäjät. Siihen käytettiin yli 1000 tammea, siinä oli myös 50m korkeat mastot, ja koristeina toimi kullatut veistokset. Laivan nimeksi tuli Vasa. 
Se lähti seilaamaan ensimmäistä kertaa 10. elokuuta 1628, mutta kuitenkin laiva upposi pikaisesti lähdön jälkeen koska tuuli kallisti laivaa liikaa. Laivaston ylpeys painui pohjaan ja vei mukanaan 50 ihmistä.




<-- Vasa laivan pienoismalli




Laivaston amiraalia syytetään laivan uppoamisesta, eli laivan kapteenia. Hänen lisäksi syytettiin kunigasta tietenkin koska hän oli halunnut ison laivan. Laivaa testattiin kolme kertaa, mutta testaus oli keskeytettävä koska laiva olisi muuten kaatunut. Se ei silti estänyt laivan lähtöä.
Syynä saattoi myös olla liian monet tykit, jotka oltiin sijoitettu liian korkealle. Sekä siellä oli myös liian vähän kiviä painona. Se aiheutti laivan painopisteen menemään ylös, ja sinne se sitten jäi ja teki siitä laivasta kikkerän.

Kuningatar Kristiina
Kaiken tämän tapahtumien jälkeen, syntyi kuningas Kustaa II Aadolfille vuonna 1626 pieni tytär, joka kastettiin Kristiinaksi.
Ikävä kyllä, Kristiina oli vasta 6 kun isänsä Kustaa II Aadolf kuoli. Tämän seurauksena, kun Kristiinalla ei ollut ollenkaan veljiä ja siitä huolimatta olleenkaan sisaruksia, seurasi hän isäänsä. Sen aikana kun odotettiin, että Kristiina olisi täysi-ikäinen valtakuntaa johti Holhoojahallitus. Häntä kasvatettiin kuningattarena koko lapsuutensa, mutta häntä kohdeltiin valtakunnassa kun poikaa, koska edelliset hallitsijat olivat olleet poikia.
Kristiina rakasti taidetta, sekä arvosti hyvin tiedettä. Hänen hovissaan oli paljon tilaa kulttuureille aina. Kristiinan luona vieraili sillointällöin mitä suosituimpia ja arvostetuimpia eurooppalaisia taitelijoita, filosofeja sekä tiedemiehiä
Mutta, ei Kristiina osannut muuten hoitaa valtion taloutta. Hänen hoviinsa tuotiin mitä hienoimmat eurooppalaiset taideteokset, eikä juhlallisuuksien järjestämisessä säästelty tietenkään yhtään. Kristiina käytti vlataansa ja antoi mitä tärkeimpiä virkoja ystävillensä, Krsitiinan asioista ei huolehtinut siis mitkään aina mitkään pätevämmät ihmiset. Valtio köyhtyi entisestään kun Kristiina anteli aatelisarvojansa ja antoi maita sodassa taistelleille. Mutta vuonna 1654 Kristiina yllätti koko kansan, kääntyi hän katolilaiseksi siitä huolimatta, että hänen isänsä taisteli noin 30-vuotta sodassa katolilaisia vastaan, sekä hän sanoi luopuvansa luterilaisesta Ruotsin kruunusta ja pakeni Ruotsista Roomaan missä paavi otti hänet suojelukseen.

Miksi Ruotsi menestyi?
Ruotsin sotamenestyksen taustalla oli maassa vallineet rauhalliset olot, sekä vahvat kuninkaat. Se oli hyvä asia, koska naapurimaissa asiat olivat sekavat, vieläkin 1600- luvulla.
Niissä asema ei ollut tarpeeksi kestävä ja esim. Venäjän sotajoukot koostui huonosti koulutetuista sotilaista. Ruotsi menestyi koska Ruotsissa oli hyvin koulutetut sotilaat jotka olivat yhtiä taitavempia Itämeren sotilaita. S