Jokeri Suomen itsenäistymisestä
9. Suomen itsenäistyminen (30 p.) Tekstikatkelmissa (aineistot 9.A ja 9.B) esitetään kannanottoja, jotka liittyvät Suomen itsenäistymisen vaiheisiin.
Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: V. I. Leninin puhe
”Me – käytän sopimatonta sanaa – ”valloitamme” nyt Suomea, mutta emme niin kuin maailman kapitalistirosvot sen tekevät. Me valloitamme siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa, ja samalla takaamme, että annamme kaikkien kansallisuuksien työtätekeville täydellisen tukemme porvaristoa vastaan kaikissa maissa.”
Lähde: Venäjän bolshevistihallituksen johtaja V. I. Lenin sotalaivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajainkokouksessa 5.12.1917. Käännös: YTL.
9.B Tekstikatkelma: Paul von Hindenburgin puhe
”Suomi ja Ukraina ovat Saksan luonnollisia liittolaisia Venäjää vastaan, eivät vain sodan ajan, vaan myös rauhan aikana. Luja liitto näiden valtioiden kanssa varmistaa meille selustan ententeä [Ranskaa ja IsoBritanniaa] vastaan. Mutta pelkäämme, että hyvät suhteemme Suomeen katkeavat alusta pitäen, jos osoitamme horjumista politiikassamme ja sodankäynnissämme. Olemme luvanneet Suomelle sotilaallista apua. Suomi on ilmaissut meille tarvitsevansa tätä apua myös Saksan ja Venäjän välisen rauhan allekirjoittamisen jälkeen.”
Lähde: Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918. Käännös: YTL.
9.1 Hyödynnä tekstikatkelmia (aineistot 9.A ja 9.B) ja pohdi, mitä pyrkimyksiä Venäjällä ja Saksalla oli Suomen suhteen loppuvuodesta 1917 ja alkuvuonna 1918. (10 p.)
Venäjä: Tarkoituksena liittää Suomi osaksi Venäjää ja istuttaa myös Suomeen kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä.
Saksa: Suomi hyvä liittolainen ja portti Venäjälle.
9.2 Miten Venäjä ja Saksa vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa, ja mitä seurauksia sillä oli? (10 p.)
Punaiset saivat apua Venäjältä ja valkoiset Saksalta. Saksa voisi antaa Suomelle turvaa kommunistista Neuvosto-Venäjää vastaan. Tämä syvensi kansan kahtiajakoa.
9.3 Miten Suomen ja Venäjän välit kehittyivät Suomen itsenäistymisestä vuoteen 1920? (10 p.)
Tartonrauha 1920 vakiinnutti suhteet Neuvosto-Venäjään. Pelko ja epäluulo vallitsivat kuitenkin itäistä naapuria kohtaan. Suomen hapuilevan ulkopolitiikan päälinjaksi muodostui toisaalta puolueettomuus ja toisaalta turvan turvan hankkiminen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi liittyi Kansainliittoon 1920 ja sieltäkin turvaa. Reunavaltiopolitiikkaa.
Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: V. I. Leninin puhe
”Me – käytän sopimatonta sanaa – ”valloitamme” nyt Suomea, mutta emme niin kuin maailman kapitalistirosvot sen tekevät. Me valloitamme siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa, ja samalla takaamme, että annamme kaikkien kansallisuuksien työtätekeville täydellisen tukemme porvaristoa vastaan kaikissa maissa.”
Lähde: Venäjän bolshevistihallituksen johtaja V. I. Lenin sotalaivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajainkokouksessa 5.12.1917. Käännös: YTL.
9.B Tekstikatkelma: Paul von Hindenburgin puhe
”Suomi ja Ukraina ovat Saksan luonnollisia liittolaisia Venäjää vastaan, eivät vain sodan ajan, vaan myös rauhan aikana. Luja liitto näiden valtioiden kanssa varmistaa meille selustan ententeä [Ranskaa ja IsoBritanniaa] vastaan. Mutta pelkäämme, että hyvät suhteemme Suomeen katkeavat alusta pitäen, jos osoitamme horjumista politiikassamme ja sodankäynnissämme. Olemme luvanneet Suomelle sotilaallista apua. Suomi on ilmaissut meille tarvitsevansa tätä apua myös Saksan ja Venäjän välisen rauhan allekirjoittamisen jälkeen.”
Lähde: Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918. Käännös: YTL.
9.1 Hyödynnä tekstikatkelmia (aineistot 9.A ja 9.B) ja pohdi, mitä pyrkimyksiä Venäjällä ja Saksalla oli Suomen suhteen loppuvuodesta 1917 ja alkuvuonna 1918. (10 p.)
Venäjä: Tarkoituksena liittää Suomi osaksi Venäjää ja istuttaa myös Suomeen kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä.
Saksa: Suomi hyvä liittolainen ja portti Venäjälle.
9.2 Miten Venäjä ja Saksa vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa, ja mitä seurauksia sillä oli? (10 p.)
Punaiset saivat apua Venäjältä ja valkoiset Saksalta. Saksa voisi antaa Suomelle turvaa kommunistista Neuvosto-Venäjää vastaan. Tämä syvensi kansan kahtiajakoa.
9.3 Miten Suomen ja Venäjän välit kehittyivät Suomen itsenäistymisestä vuoteen 1920? (10 p.)
Tartonrauha 1920 vakiinnutti suhteet Neuvosto-Venäjään. Pelko ja epäluulo vallitsivat kuitenkin itäistä naapuria kohtaan. Suomen hapuilevan ulkopolitiikan päälinjaksi muodostui toisaalta puolueettomuus ja toisaalta turvan turvan hankkiminen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi liittyi Kansainliittoon 1920 ja sieltäkin turvaa. Reunavaltiopolitiikkaa.