HI4
Keskustelutehtävä historian aikakausista
Ajoittakaa antiikki/ keskiaika / uusi aika / uusin aika /nykyaika. Millä perusteilla aikakaudet on ajoitettu?
antiikki: noin. 800 eaa.- 500 jaa
keskiaika: 400-1500
uusi aika: kattaa ajan 1400-1500 luvuilta nykypäiviin asti.
uusin aika: 1789-1914
nykyaika: 1914-
Länsimaisen tavan mukaan jaksoittaa menneisyyttä. Jaettu aikakausiin, jotta menneisyytä olisi helpompi hahmottaa. Aikakaudet nimetty vasta jälkikäteen. Aikakausien päättymis-ja alkamisajat ovat tulkinnallisia. Antiikin ajan päättyminen on tulkinnallista samoin keskiajan päättyminen. Tarkkaa vuotta keskiajan päättymiselle ja uuden ajan alkamiselle on mahdotonta määrittää. Vain uusin aika vuodaan määrittää tarkalleen alkaneeksi 1789 eli Ranskan vallankumoukseen. Myös nykyaika ajoitetaan tarkasti alkaneeksi vuodesta 1914 jolloin syttyi ensimmäinen maailmansota.
Esseevastauksen pisteyttämistehtävä (keskiaika)
a) = 2
Vastaus on suppea. Asioita käsitellään vain pintapuolisesti. Aineistoa ei käsitellä vastauksessa ollenkaan.
b)= 7
Kirjoittaja kertoo pintapuolisesti asioista. Kirjoittaja ei vastaa tehtävän kysymykseen muuten kuin muutamalla lauseella vastauksen alussa. Kirjoittaja eksyy aiheen ulkopuolelle.
Vastaus 2
a)= 5 b)=10
Kirjoittaja käyttää vastauksessa aineistoa kattavasti. Maailmankuvan muutosta käsitellään monipuolisesti. Vastauksesta näkee, että sen tekijä on todella pohtinut asiaa.
Väitteitä renessanssista
Väitteitä renessanssista
Ovatko seuraavat kymmenen renessanssia koskevaa väitettä oikein vai väärin? Perustele.
1. Renessanssi syntyi, koska kaupankäynti vilkastui Euroopassa.Oikein, koska kauppiaille kertyi rahaa, joilla taideteoksia voitiin hankkia.
2. Pohjois-Italian yhteiskuntamuoto edesauttoi renessanssin syntyä. Oikein. Pohjois-Italian kaupunkivaltiot mahdollistivat renessanssin. Kaupankäynti arabien kanssa- välittävät antiikin kirjoituksia Eurooppaan.
3. Katolinen kirkko vastusti renessanssia. Väärin. Vaurastunut katolinen kirkko lehti mukaan renessanssin mahtailuun. Rappeutunut Rooma rakennettiin uuteen loistoon. Vatikaani ja Pietarin kirkko.
4. Renessanssi päätti keskiajan. Väärin. Yksilöllisen ihmisen juuret löytyvät jo keskiajalta.
5. Renessanssi loi keskiajan. Väärin. Keskiaikaisen ihmiskäsityksen rinnalle ajatus omiin kykyihinsä ja järkeensä turvautuvasta ihmisestä.
6. Renessanssin aikana elvytettiin antiikin olympialaiset. Antiikkia ihailtiin, mutta olympialaisten hohdokkuuteen ei päästy.
7. Renessanssi elvytti antiikin arkkitehtuurin. Oikein. Pylväitä, kupoleita ja holvikaaria käytettiin myös renessanssi rakennuksissa.
8. Renessanssin taiteilijat käyttivät hyväkseen tieteitä. Okein. Keskeisperspektiivi, matematiikka ja geometria.
9. Renessanssin tiede irtautui täysin keskiajan tiedonkäsityksestä. Väärin. Tiede kehittyi, mutta nojasi osittain taikauskoon.
10. Renessanssin tiede johti luonnontieteellisen maailmankuvan syntymiseen. Väärin. Oppineet korostivat koulutusta ja kasvatusta sekä sivistystä. Tavoitteena oli miellyttää muita ihmisiä.
Tehtäviä antiikin kulttuurista
Valta alkoi siirtyä vähitellen ylimyksiltä kansalle. Kaupankäynti rikastutti Ateenaa ja sen myötä maaomaisuus menetti merkitystään. Maanomistajien lisäksi myös kaupankäynnillä rikastuneet kansalaiset alkoivat saada etuoikeuksia. Valtaa oli kuitenkin vielä tässä vaiheessa harvalla. Talouden kehittysessä myös muuttuivat sodankäyntitavat mikä vaikutti politiikkaan. Asestettujen jalkamiesten merkitys suureni. Varusteiden olessa halvempia kuin ratsumiesten yhä useampi pystyi varustaamaan itsensä armeijaan. Jalkamiehet alkoivat vaatia itselleen poliittisia oikeuksia. Tavallisesta kansasta enemmistö palveli armeijassa soutajina. Persia uhkasi Ateenaa 500-luvun lopulla, joten Ateenan laivaston ja soutajien merkitys oli suuri. Poliittista valtaa oli tällöin pakko jakaa myös soutajille. Etenkin sotilaalliset syyt ja taloudelliset muutokset johtivat demokratian kehittymiseen.
Antiikin demokratia oli nykydemokratian kehto. Esittäkää väitteitä puoltavia ja vastustavia argumentteja.
Oli nykydemokratian kehto:
- demokratiaa käytettiin siellä ensimmäistä kertaa
- ylintä valtaa käytti kansankokous
- kaikki kansalaiset saattoivat osallistua politiikkaan ja hoitaa julkisia virkoja. Heille maksettin politiikkaan osallistumisesta ja julkisten virkojen hoitamisesta.
- virat arvottiin
- menestyminen politiikassa vaati puhetaitoa
Ei ollut nykydemokratian kehto:
- vain 10% kansasta pääsi vaikuttamaan asioihin
- Kansankokouksiin osallistuminen oli sallittu vain 21-vuotta täyttäneille syntyperäisille ateenalaisille miehille
- Naisilla, metoikeilla ja orjilla ei poliittisia oikeuksia
Miten uskonto vaikutti antiikin kulttuuriin?
Kreikassa uskonto vaikutti elämään melkein kaikilla elämän osa-alueilla. Jumalat vaikuttivat elämään sekä hyvässä että pahassa. Kultit ja riitit värittivät arkipäivää. Joka neljäs vuosi pidettiin ylijumala Zeuksen kunniaksi olympialaiset. Poliitikot solmivat siellä suhteita ja ihmiset tapasivat toisiaan. Olympialaisten ajaksi lopetettiin sodat. Viinin ja hedelmällisyyden jumala Dionysoksen myötä teatteri kehittyi taidemuotona. Komedia ja tragedia kehittyivät omiksi näytelmälajeikseen. Jumalien kunniaksi veistettiin veistoksia ja rakennettiin temppeleitä.