B-osa tehtävästä, koska olen tehnyt ensimmäisen moduulin tehtävän 1. 

Pohdi lähteiden pohjalta oppikirjatekstien haasteita ja lukemisen ohjaamista. 

– Millaisia haasteita oppikirjateksti asettaa monikieliselle oppilaalle? 

Oppikirjatekstit ovat usein pitkiä, abtraktia kieltä, kaavioita ja kuvia sisältäviä tekstejä. Monikieliselle oppilaalle haasteita ymmärtämiseen saattaa aiheuttaa oppikirjatekstien kulttuursidonnaisuus mikäli se ei liity hänelle tuttuun kokemusmaailmaan. Usein oppikirjatekstit liittyvät suomalaiseen ja länsimaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi historiaan ja ympäristöoppiin liittyvät sisällöt voivat tuntua haastavilta hahmottaa mikäli niistä ei ole aiempia kokemuksiaa. Usein myöskään oppikirjojen kuvitus ei aina tue tekstiä ja se saattaa ohjata oppilasta ymmärtämään tai hahmottamaan väärin oppitavia asioita. (Aalto, Mustonen, Järvenoja & Saario, 2019) Tehtävänantojen kanssa haasteita voi tulla, mikäli ne eivät ohjaa rakentamaan tietoa jo aiemmin opitun päälle tai ne voivat olla liian suoria, eivätkä täten ohjaa erilaisten tekstin lukemisen strategioiden hyödyntämieen vastauksen löytämiseksi tekstistä. (Tukia, Aalto & Mustonen, 2007) Tällöin oppilaan saattaa olla hankalaa vastata tehtävänantoon, mikäli tekstin ymmärtäminenkin on haastavaa. Oppikirjatekstit on myös usein pyritty tekemään tiiviiksi, jolloin ylimääräiset kuvaukset on karsittu pois ja selittäminen on abstraktia. Tällöin lukuprosessi ohjautuu vain sisällön toistamiseen ymmärtämisen sijaan. (Aalto, Mustonen ym. 2019) Oppilas saattaakin tietää esimerkiksi jonkin käsitteen ja löytää sen tekstistä, muttei ymmärrä sen tarkoitusta. Myös abstraktit synonyymit verbeissä konkreettisten verbien sijaan vaikeuttavat tekstiä hidastaen lukemista ja tehden siitä pänttäävää.

– Millä tavalla lukemisen taitoa tyypillisesti harjoitetaan koulussa (äidinkielen ja muiden  aineiden opetuksessa)?  

Koulussa lukemisen taitoa harjoitetaan omien kokemuksieni mukaan eri aineiden oppitunnilla tyypillisesti lineaarisesti lukemalla oppikirjan tekstiä ääneen alusta loppuun esimerkiksi virke kerrallaan/oppilas. Tekstin lukemiseen saattaa liittyä myös oppikirjan tehtävissä tai opettajan esittämänä tekstin keskeisiä asioita tarkastelevia sisältökysymyksiä. Näiden avulla yritetään selvittää, onko oppilas ymmärtänyt tekstin tärkeimmän tiedon. (Tukia, Aalto & Mustonen, 2007) Kouluissa ohjataan myös tietotekstien ymmärrystä tukevaan lukemiseen. Eli ensin luetaan otsikot, sitten tutkitaan kuvat, kuvatekstit ja lopuksi ehkä tummenetut käsitteet.

– Mitä hyviä ja huonoja puolia perinteessä on?   
Lineaarinen ääneen lukeminen kehittää käsitykseni mukaan lukusujuvuutta. Sisältökysymykset ovat puolestaan hyviä keinoja tarkastaa onko oppilas ymmärtänyt lukemaansa. Huonoja näistä kuitenkin tekee se, että niistä ei ole mitään hyötyä mikäli oppilaan kielitaito ei ole riittävä, eikä oppilas ymmärrä lukemaansa. (Tukia, Aaltonen & Mustonen, 2007) Kyetäkseen opiskelemaan tietoaineita perusopetuksessa on oppilaan kielitaidon oltava tasolla B2, joka käsittää jo taidon hahmottaa esimerkiksi asioiden välisiä suhteita kokonaisuudesta. Mikäli oppilaan kielitaito on vasta tasolla A, eli hän ymmärtää vain tuttujen aiheiden ydinsisältöjä, irrallisia yksityiskohtia ja ydinsanoja, ei lineaarinen lukeminen ole kovinkaan järkevä tapa kehittää lukemisen taitoa. Oppikirjatekstin ollessa abstraktia ja vaikeita ilmaisuja täynnä, ei A-kielitason oppilaan ole helppo löytää sisältökysymyksiin vastauksia pelkästään vilkuilemalla tekstiä. Myöskään tietotekstin tyypillinen tekstin rakennetta ja kuvia tarkasteleva lukeminen ei aina toimin, mikäli tekstin otsikko tai kuvat eivät ohjaa ymmärtämään tekstiä. (Tukia, Aaltonen & Mustonen, 2007) 

– Mitä kenties pitäisi kehittää?

Lukemisen taitojen opetuksessa lukemisen strategiat tulisi ottaa joustavasti osaksi oppiaineiden opetusta. (Tukia, Aaltonen & Mustonen, 2007) Opetuksessa voitaisiin oppilaiden tarpeiden mukaan ohjata heitä päättelemään aiempien tietojensa ja maailmantietonsa perusteella tekstin merkityksiä kontekstin avulla. Tekstien lukemisessa ja tehtävien tekemisessä oppilaita tulisi ohjata lukemisessa, avainsanojen ymmärtämisessä, vastauksien laadussa sekä niiden löytämisessä. (Mustonen ym. 2019) Jotta tämä olisi mahdollista opettajien tulisi miettiä oppikirjatekstejä ja miten ne kuvaavat opittavaa asiaa ja tunnistaa sellaisia sanoja ja kuvauksia, joille voi löytää yksinkertaisemman merkityksiä enemmän avaavan selityksen. (Mustonen, 2019) Toisaalta mietin, olisiko oppikirjojenkin kirjoittamisvaiheessa kirjantekijöiden mahdollista miettiä, miten asioita kuvataan tekstissä. 
Eri oppiaineiden opetuksessa opettajan olisi myös hyvä pysähtyä miettimään, miltä oppikirjojen teksti ja oppiaineet vaikuttavat opiskelijoille, joiden suomenkielen taito on vasta kehittymässä ja joiden kokemukset eroavat oppiaineissa käsiteltävästä kulttuurisesta sisällöstä.Opetuksessa oppilasta voisi auttaa ymmärtämisessä mikäli tätä ohjataan liittämään opiskeltavat asiat omiin kokemuksiinsa vastaavista ilmiöistä. Lisäksi opetuksessa tulisi hyödyntää oppilaan aiempia tietoja ja ajatella, mitä tämä jo osaa eikä mitä tämä ei osaa. (Mustonen ym. 2019)

– Missä aineissa ja miten opiskelutaitoja tulisi ohjata ja opettaa?  

Oppiaineiden teksti tyylit eroavat toisistaan. Ymmärtämisen tukemiseksi opettajan olisikin hyvä hahmottaa, miten tekstejä kannattaa lähestyä. Joissakin oppiaineissa ydinasian ymmärtää jo otsikosta, kun taas joissain otsikkona on vain käsite esim. maantieto vs. matikka. (Tukia, Aaltonen & Mustonen, 2007) Myös kuvien merkitys tekstin ymmärtämisen kannalta riippuu oppiaineesta. Aina ne eivät sisällä tekstin kannalta oleellista informaatiota. (Mustonen ym. 2019) Myös tektsin tyyli riippuu oppiaineesta, esim. historian kronologinen eteneminen vs. biologia ja käsitteiden avaaminen. (Tukia, Aaltonen & Mustonen, 2007) Lisäksi erilaisissa oppiaineissa tulisi harjoitella niiden tiedon esittämistavalla ominaisia lukemisen taitoja. Esimerkiksi maantiedossa tulisi perehtyä kaavioiden ja taulukoiden tulkitsemiseen, historiassa ilmiöiden ymmärtämiseen ja asioiden välisten suhteiden merkityksen sekä biologiassa käsitteiden selitysten ymmärtämiseen. (Mustonen ym. 2019)

Tee asiaa tuntemattomalle opettajalle konkreettiset ohjeet siitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun opettaa reaaliainetta oppilaalle, jonka suomen kielen taito on vasta kehittymässä. 

1. Huomioi opetuksessa oppilaan aiempi osaaminen/ymmärrys/maailmantieto opittavasta asiasta ja hyödynnä sitä kun rupeatte opiskelemaan tekstiä. Esim. kysymällä opiskelijalta ydin kohdista mitä hän tietää niistä tai ovatko ne tälle tuttuja. 
2. Käytä opetuksessa lukemisen strategioita ja mieti miten kunkin oppiaineen kohdalla tekstiä kannattaa lähestyä. Etsi etukäteen tekstistä ydinasiat, käsitteet ja ilmaukset, jotka saattavat tuottaa oppilaalle vaikeuksia ymmärtää opittavaa asiaa. Mieti mitä tulokulmia voisit hyödyntää tekstin käsittelyssä. Tutki myös kuvat, taulukot, otsikot ja väliotsikot, ja mieti miten ne voisivat auttaa ymmärtämään tekstiä.
3. Mieti tekstin tehtävänantoja. Ohjaavatko ne oppilasta ymmärtämään opittavaa asiaa? Tarvittaessa muuta tehtävän antoja opiskeltavan asian ymmärtämistä tukevaan suuntaan, niin että se saa oppilaan pohtimaan opiskeltavaa asiaa ja hahmottamaan tekstiä, tukee tämän ymmärtämistä ja ohjaa opiskeltavan asian käsittelyä. 
4. Oppilaalle voi olla haastavaa ymmärtää oppikirjan tekstiä vaikeselkoisuuden vuoksi. Harjoitelkaa yhdessä miten ydinasiat voi löytää tekstistä. Esim. ydinvirkeet, tummenetut sanat, otsikot jne. 


Lähteet
Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi [Luettu 12.12.2021]

Tukia, K. Aalto, E. Mustonen, S. (2007) S2-oppilas lukijana. Miten opetan tekstin ymmärtämisen taitoja? Virke [4/2007], s.32-36.