Oppimisen kannalta keskeistä on aina ensin miettiä sitä, mitkä ovat tavoitteet. Tavoitteet ohjaavat valitsemaan tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät, oppimisympäristöt ja välineet. Teknologia ei ole itseisarvo, vaan sitä käytetään silloin, kun se tuo lisäarvoa.

Tavoitteiden asettelua ohjaavat opetussuunnitelmissa määritellyt tavoitteet. Opetussuunnitelman tavoitteita konkretisoidessaan ja osatavoitteita laatiessaan, opettaja voi hyödyntää esimerkiksi Benjamin Bloomin johdolla kehitettyä Bloomin taksonomiana tunnettua luokitusta oppimisen kannalta tärkeille tiedollisille tavoitteille. Bloomin taksonomiassa tiedolliset tavoitteet jaetaan kuuteen eri tasoon. Jokaiseen tasoon liittyy oppijaa toimintaa ja ajattelun tasoa kuvaavia verbejä. Näitä verbejä voidaan hyödyntää oppimistavoitteita muotoiltaessa ja sen myötä luonnollisesti myös arvioinnissa.

Bloomin taksonomian tasot ja esimerkkiverbit ovat seuraavat:

Taso 1: mieleenpalauttaminen (listata, nimetä, tunnistaa...)
Taso 2: ymmärtäminen (selittää, kuvailla, tehdä yhteenveto...)
Taso 3: soveltaminen (käyttää, ratkaista, demonstroida...)
Taso 4: analysoiminen (analysoida, luokitella, vertailla...)
Taso 5: syntetisoiminen (suunnitella, kehittää, laajentaa...)
Taso 6: arvioiminen (arvioida, suositella, perustella...)

Bloomin taksonomiasta tarkemmin


Vanderbiltin University Center for Teaching tuottama kuva Bloomin taksonomiasta

Kuvan lähde: https://cft.vanderbilt.edu/guides-sub-pages/blooms-taxonomy/


Bloomin taksonomiaa voidaan soveltaa myös digitaalisen oppimisen näkökulmasta.

Fractus Learning on tuottanut seuraavan Bloomin digitaalisen taksonomian.



Kuvan lähde: https://www.fractuslearning.com/2014/08/18/blooms-taxonomy-digital-print-table/