Lihaskudos koostuu lihassolujen lisäksi verisuonista ja hermoista sekä lihassoluja ja solukimppuja ympäröivistä kalvoista. Lihaskudoksen tehtävä elimistössä on liikkeen tuottaminen. Tästä syystä lihassolun perusfunktio on supistumiskyky, joka tapahtuu hermoimpulssin seurauksena. Kaikki lihassolutyypit kykenevät muuttamaan adenosiinitrifosfaatin (ATP) hydrolyysistä saamansa energian mekaaniseksi energiaksi.

Lihaskudos jaetaan kolmeen päätyyppiin: poikkijuovainen lihas (tahdonalainen, luurankolihas), sydänlihas ja sileä lihas. Poikkijuovainen lihas on vastuussa tahdonalaisesta liikkeestä. Siitä käytetty nimitys johtuu siitä, että mikroskoopilla katsottaessa siinä voidaan havaita lihassäikeiden eli myofibrillien säännöllisestä järjestäytymisestä johtuvia poikkijuovia. Sileässä lihaksessa ei nimensä mukaisesti havaita poikkijuovia ollenkaan. Sileää lihasta esiintyy muun muassa verisuonten ja suoliston ympärillä, kohdussa ja virtsarakossa. Sydänlihas on monilta ominaisuuksiltaan kahden edellä kuvatun lihastyypin välimuoto, jota esiintyy vain sydämessä.


Sydänlihas : https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/300px-Heart_numlabels.svg.png
Osaatko tunnistaa sydänlihaksen osat?

1. Oikea eteinen
2. Vasen eteinen
3. Yläonttolaskimo
4. Aortta
5. Keuhkovaltimo
6. Keukolaskimo
7. Hiippa- eli mitraaliläppä
8. Aorttaläppä
9. Vasen kammio
10. Oikea kammi
11. Alaonttolaskimo
12. Kolmipurjeläppä
13. Keuhkovaltimon läppä

Sydänlihas- ja sileä lihassolut muodostuvat erilaistumalla kantasoluista ja ne pysyvät yksitumaisina. Poikkijuovaisen tahdonalaisen lihaksen erilaistumiseen kuuluu kantasolujen fuusio monitumaiseksi syymäiseksi jättisoluksi, joka lopulta saattaa käsittää satoja tumia.

Liikevoima lihassoluissa syntyy valkuaisaineiden, pääasiassa aktiinin ja myosiinin, yhteistoiminnan välityksellä. Lihassoluja ympäröi kalvomainen rakenne, joka sitoo yksittäisiä lihassoluja toiminnallisiksi motorisiksi kokonaisuuksiksi (2).