Kaikki ihmisen solut ovat peräisin munasolusta
Ihmisessä 200 erilaista solutyyppiä!
Kaikki ihmisen solut ovat peräisin munasolusta
Ihmisruumiin solut eroavat toisistaan niin kooltaan kuin muodoltaan. Ihmisessä on noin 200 erilaista solutyyppiä. Siitä huolimatta ne ovat kaikki peräisin yhdestä ainoasta solusta, hedelmöityneestä munasolusta. Kun munasolu on hedelmöitynyt, se jakautuu kahdeksi soluksi. Ne jakautuvat yhä uudelleen ja näin syntyy solurypäle. Muutaman päivän ikäisen ihmisen alkion solut ovat kaikki samanlaisia, ne ovat kaikkikykyisiä kantasoluja, jotka vähitellen erilaistuvat elimistön erilaisiksi soluiksi. Niistä kehittyy esimerkiksi ihosoluja, hermosoluja tai verisoluja. Myös aikuisten elimistössä on kantasoluja, joista muodostuu uusia soluja. Esimerkiksi luuytimen kantasolut tuottavat kaikkia veren soluja, ja ihon kantasoluista syntyy ihosoluja.
Solujen muoto ja sisäinen rakenne johtuvat niiden tehtävästä. Ihpn pintasolut ovat litteitä, koska ne muodostavat yhtenäisen peittävän pinnan. Hermosolut ovat rihmamaisia, sillä niiden tehtävänä on välittää viestejä elimistössä. Lihassolut puolestaan ovat pitkiä ja supistumiskykyisiä. Suurimpia ihmisen soluja ovat munasolut, hermosolut ja lihassolut. Pienimpiä soluja ovat siittiöt sekä punasolut.
Solujen ikä vaihtelee. Lihassolut ovat pitkäikäisiä, sillä ne eivät yleensä uusiudu enää pituuskasvun loputtua. Vanhimpia ihmisen soluja ovat jo sikiöaikana kehittyneet hermosolut jotka voivat elää yli satavuotiaiksi. Ihon solut ovat hyvin lyhytikäisiä, sillä ne uusiutuvat koko ajan (1).

Kuvassa ihmisen munasolu siittiöiden ympäröimänä. Jos/kun yksi siittiösolu pääsee tunkeutumaan munasoluun, muut siittiöt jäävät ulkopuolelle.
kuva: https://oikeuselamaan.files.wordpress.com/2010/07/zigoto.jpg
Ihmisruumiin solut eroavat toisistaan niin kooltaan kuin muodoltaan. Ihmisessä on noin 200 erilaista solutyyppiä. Siitä huolimatta ne ovat kaikki peräisin yhdestä ainoasta solusta, hedelmöityneestä munasolusta. Kun munasolu on hedelmöitynyt, se jakautuu kahdeksi soluksi. Ne jakautuvat yhä uudelleen ja näin syntyy solurypäle. Muutaman päivän ikäisen ihmisen alkion solut ovat kaikki samanlaisia, ne ovat kaikkikykyisiä kantasoluja, jotka vähitellen erilaistuvat elimistön erilaisiksi soluiksi. Niistä kehittyy esimerkiksi ihosoluja, hermosoluja tai verisoluja. Myös aikuisten elimistössä on kantasoluja, joista muodostuu uusia soluja. Esimerkiksi luuytimen kantasolut tuottavat kaikkia veren soluja, ja ihon kantasoluista syntyy ihosoluja.
Solujen muoto ja sisäinen rakenne johtuvat niiden tehtävästä. Ihpn pintasolut ovat litteitä, koska ne muodostavat yhtenäisen peittävän pinnan. Hermosolut ovat rihmamaisia, sillä niiden tehtävänä on välittää viestejä elimistössä. Lihassolut puolestaan ovat pitkiä ja supistumiskykyisiä. Suurimpia ihmisen soluja ovat munasolut, hermosolut ja lihassolut. Pienimpiä soluja ovat siittiöt sekä punasolut.
Solujen ikä vaihtelee. Lihassolut ovat pitkäikäisiä, sillä ne eivät yleensä uusiudu enää pituuskasvun loputtua. Vanhimpia ihmisen soluja ovat jo sikiöaikana kehittyneet hermosolut jotka voivat elää yli satavuotiaiksi. Ihon solut ovat hyvin lyhytikäisiä, sillä ne uusiutuvat koko ajan (1).

Kuvassa ihmisen munasolu siittiöiden ympäröimänä. Jos/kun yksi siittiösolu pääsee tunkeutumaan munasoluun, muut siittiöt jäävät ulkopuolelle.
kuva: https://oikeuselamaan.files.wordpress.com/2010/07/zigoto.jpg