Opiskelijan suoritusten arviointi

Opiskelijan suoritusten arviointi

"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)

Arviointi antaa opiskelijalle ja opettajalle palautetta opintojen edistymisestä ja auttaa koko kouluyhteisöä arvioimaan opetuksen vaikuttavuutta. Opiskelija-arvioinnin tulee olla kannustavaa ja tukea koulun opetussuunnitelman toteutumista. Tarkoitus on, että opiskelija saa mahdollisimman hyvät välineet todellisuuden hahmottamiseen, omatoimiseen tiedonetsintään ja pohdiskeluun sekä eettisten arvovalintojen tekemiseen.

Arvostelu perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja sen tulee olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Sen on siksi pohjauduttava riittävän monipuolisesti annettuun näyttöön. Arvostelussa otetaan huomioon tiedon määrä, laatu ja prosessointi. Sillä kannustetaan opiskelijaa myönteisesti omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen kehittämiseen.

KURSSIN ARVOSTELU

"Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)

Opettaja arvioi kurssin päättyessä opiskelijan tiedot ja taidot. Arvostelu perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan muiden tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi esimerkiksi työkansiota, arviointikeskusteluja ja kyselylomakkeita.

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)

Opettaja ja opiskelijat sopivat kunkin kurssin alussa arviointiperusteet. Opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa määritellään eri kurssien arvostelutapa.

Kurssi voidaan arvostella lukioasetuksessa 810/1998 (§ 6) määritellyin numeroin 4 (hylätty) 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä) 10 (erinomainen).

Kurssi voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä (hyväksytty/hylätty) tai sanallisella arvioinnilla. Kirjallinen tai suullinen arviointi voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua.

Poissaolot voivat alentaa arvosanaa. Hyväksytystä syystä poissa ollut opiskelija voidaan jättää arvostelematta, jos opettaja katsoo, että opiskelijan antamat näytöt eivät riitä oikeudenmukaiseen arvosteluun. Tällaisella opiskelijalla on oikeus osallistua kerran kurssin uusintakuulusteluun.

Mikäli opiskelija on sairaana tai muusta rehtorin hyväksymästä syystä poissa koeviikolla, rehtori ja aineenopettaja päättävät yhdessä opiskelijan kanssa kurssikokeiden suorittamisesta.

Mikäli opiskelija on toistuvasti poissa koulusta ilman hyväksyttävää syytä, aineenopettajan tulee keskustella asiasta hänen kanssaan. Poissaolojen jatkuessa voivat rehtori ja opettaja yhdessä päättää, että opiskelijaa ei arvostella kurssin päättyessä. Hän voi suorittaa arvostelematta jätetyn kurssin käymällä kurssin uudestaan.

ITSENÄISESTI OPISKELLUN KURSSIN ARVOSTELU

Itsenäinen suoritus arvostellaan sen mukaisesti, mitä kurssikohtaisissa ohjeissa asiasta sanotaan ja vastuuopettajan kanssa on sovittu. Mikäli opiskelija ei suorita kurssia sovittuun määräpäivään mennessä tai saa hylätyn arvosanan (hylätty tai 4), hän voi suorittaa kurssin vain osallistumalla opetukseen.
Kurssien suorittaminen uudelleen ja arvosanan korottaminen

Uusintakuulustelu

Opetukseen osallistunut opiskelija saa osallistua uusintakuulusteluun, mikäli hän on saanut kurssista arvosanan 4 tai hän on saanut hylätyn kurssista, joka arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Uusintakuulusteluun saa osallistua vain kerran. Sen asemesta voi osallistua kurssikokeeseen, kun sama kurssi on uudelleen tarjolla. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti, ja ilmoittautuminen on sitova. Uusintakuulustelua ei järjestetä joka jakson jälkeen vaan pääsääntöisesti kerran lukukaudessa. Uusintakuulustelupäivät on merkitty vuotuiseen työaikakalenteriin.

Jos opiskelija saa uusintakuulustelusta arvosanan 4, hänen on suoritettava kurssi uudelleen osallistumalla opetukseen.

Koko kurssin opiskeleminen uudelleen

Opiskelija voi seuraavissa tapauksissa opiskella koko kurssin uudelleen osallistumalla opetukseen:
• kun hän saa arvosanan 4 tai hylätyn kurssista, joka arvostellaan suoritusmerkinnällä,
• saa uusintakuulustelusta arvosanan 4,
• haluaa korottaa kurssin arvosanaa, mutta on ollut poissa hyväksytystä syystä eikä arvostelua ole voitu suorittaa
• tai itsenäisesti opiskeltu kurssi on jätetty hyväksytystä syystä arvostelematta.

Lukion rehtori antaa luvan kurssin opiskelemiseen uudelleen kuultuaan kurssin opettajaa. Kurssia uudelleen opiskelevat eivät saa lisätä opetusryhmien määrää.

Kurssikokeeseen uudelleen osallistuminen

Mikäli opiskelija on osallistunut opetukseen ja saanut arvosanan 4 kurssista, hän saa osallistua kerran uusintakuulusteluun tai uudelleen kurssikokeeseen, kun sama kurssi on tarjolla. Kurssikokeeseen on ilmoittauduttava kirjallisesti ja ilmoittautuminen on sitova.

Korotuskuulustelu

Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa yhden kerran. Kaikkia aineita koskeva korotuskuulustelu järjestetään vain kerran lukukaudessa. Parempi arvosana jää voimaan. Korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti ja ilmoittautuminen on sitova.

ETENEMISESTE

"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)
Jos opiskelija saa jonkin oppiaineen opetussuunnitelmassa olevaan oppimäärään verrattuna hylätyn arvosanan, joka ylittää oppiaineen oppimäärän arvioinnissa määritellyn hylättyjen arvosanojen määrän, hänen täytyy ennen kyseisen aineen opintojen jatkamista korottaa vähintään yksi arvosana hyväksytyksi. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua normaalisti.

MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)
"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)

Opintojen hyväksilukemisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

Mikäli ei voida päätellä, vastaako toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi ylempää vai alempaa arvosanaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne hyväksytään pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Jos opiskelija siirtyy pitkästä oppimäärästä lyhyempään, hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Nämä vastaavuudet määritellään tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin edellytetään lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä -oppimäärästä.

AINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana.
Oppiaineen arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
• opetussuunnitelmassa määriteltyjen syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
• opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS

"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. " (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom.) Lukion oppimäärää varten on suoritettava hyväksytysti kaikkien yhteisten oppiaineiden ja valittujen valinnaisaineiden oppimäärät, yhteensä vähintään 75 kurssia. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista luetaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom.)

"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom.)

Opiskelijoille pitää tiedottaa arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.

TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT

"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom.)

"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä on säädetään." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom.)
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
• Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
• Todistus lukion oppimäärän suorittamisesta silloin, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman aineen oppimäärän.
• Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:
• Todistuksen nimi • Koulutuksen järjestäjän ja koulun nimi
• Opiskelijan nimi ja henkilötunnus • Suoritetut opinnot
• Todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
• Tiedot koulun todistuksenanto-oikeudesta
• Arvosana-asteikko
• Selvitys kielten oppimääristä
ÄO = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) S2 = suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille A = perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä B1= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä B2= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä B3= lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
Suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (hyväksytty/hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lisäksi kurssipäiväkirjat ja itsenäisten suoritusten arvosanalomakkeet arkistoidaan.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.
Koulutuksen järjestäjänä Oulun normaalikoulu päättää todistusten ulkoasusta.

YHTEENVETO ARVOSTELUSTA




Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä