Eurooppa-päivän kunniaksi julkaisemme yhden 11. luokan opiskelijan kirjoituksen, joka liittyi kurssin YH3: Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma suorittamiseen. Osana kurssia 11. luokka osallistui Euroopan parlamentin järjestämään Euroscola-onlineen 16.4. 2021 yhdessä lähes 3000 muun eurooppalaisen nuoren kanssa.



Kurssin opiskelijat myös tutustuivat EU:n ilmastotavoitteisiin ja kokosivat EU:n ilmastotekoja Flinga-ilmoitustaululle, joka esiteltiin Eurooppa-päivän aattona luokille 8.-10.



Tämän kurssin myötä EU:n toiminta on selkeytynyt toivottavasti kaikille opiskelijoille. Alla olevasta kirjoituksesta kaikki voivat lukea, onko Euroopan unionia mahdollista ymmärtää ja mitä siitä pitäisi tietää. Kirjoittaja ei halunnut nimeään julkistettavan.

Euroopan unionia on mahdoton ymmärtää - vai onko?

EU eli Euroopan unioni tarkoittaa tiivistettynä Euroopan alueen valtioiden taloudellista ja poliittista liittoa. Tarkemmin Euroopan unioniin kuuluu nykyään 27 jäsenvaltiota. Nykyisenlainen unioni perustettiin vuosina 1992-1993, ja Suomi liittyi mukaan pari vuotta myöhemmin, vuonna 1995.

Euroopan unioni voi vaikuttaa asiaan perehtymättömän kansalaisen näkökulmasta kaukaiselta ja monimutkaiselta. Suomen liityttyä unioniin sen vaikutukset kuitenkin näkyvät monissa asioissa. Ihmiset, jotka elivät jo ennen unioniin liittymistä, tiedostavat EU:n merkityksen todennäköisesti paremmin kuin he, jotka ovat syntyneet niihin aikoihin, tai myöhemmin kuin Suomi liittyi EU:iin.

Ehkä merkittävin asia, johon EU on vaikuttanut Suomessa, on eurojärjestelmään liittyminen. Euroa edeltävä valuutta Suomessa oli markka, ja euron myötä tietenkin käteinen raha ja tuotteiden ja palveluiden hinnat muuttuivat. Lisäksi tämän jälkeen samalla rahalla pystyi maksamaan myös ulkomailla, jotka liittyivät eurojärjestelmään. Eurojärjestelmässä on mukana nykyään 19 maata. Tämän pystyy varmasti helposti ymmärtämään tavallinenkin kansalainen.

EKP eli Euroopan keskuspankki valvoo valtioiden budjetteja yhdessä Euroopan komission kanssa. Eurojärjestelmä koostuu siis niiden valtioiden pankeista, joissa on euro käytössä, sekä EKP:sta. Euron myötä kurssivaihtelu- ja valuuttariskit ovat hävinneet ulkomaankaupasta, mikä tietysti vaikuttaa yksittäiseen kuluttajaankin. Lisäksi EKP:n johtokunta ja maiden pankkien johtajat tekevät yhdessä päätöksiä koko euroalueen rahapolitiikasta. Eurojärjestelmään kuuluville valtioille on myös rajoituksia, esimerkiksi liittyen valtioiden velkaan ja julkisen talouden alijäämään.

EU:n ymmärtämistä auttaa, kun muistaa “neljän vapauden periaatteen”, joka tarkoittaa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkumista maiden välillä. Käytännössä se tarkoittaa tullivapaata ulkomaankauppaa, valuutan vapaata liikkumista, sitä, että kansalainen voi perustaa yrityksen tai harjoittaa ammattia missä tahansa EU-maassa, sekä matkustaminen on hyvin helppoa.

EU tarjoaa EU-kansalaisille myös paljon oikeuksia. Nämä oikeudet voivat tuntua itsestäänselvyyksiltä, varsinkin jos on ollut EU:n kansalainen syntymästä saakka. Kaikissa EU-maissa ihmis- ja perusoikeudet ovat osana lainsäädäntöä. Ihmis- ja perusoikeuksien lisäksi EU-kansalaisten oikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa, oikeus liikkua vapaasti, oikeus saada apua muidenkin EU-maiden, kuin oman kotimaan diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta, sekä oikeus tehdä valitus.

Kun tiedostaa, että itsestään selviltä tuntuvat vapaudet ja oikeudet pohjautuvat EU:n säätämiin lakeihin, on helpompi ymmärtää EU:a. Suomessa jopa puolet laista on peräisin EU:sta. Euroopan unioni on vaikuttanut myös muihin asioihin säätämillään asetuksilla ja direktiiveillä. Asetukset tarkoittavat sellaisinaan voimaan astuvia säädöksiä, jotka tulevat kaikkien jäsenmaiden lainsäädäntöön. Direktiivit puolestaan ovat suuntaa antavia lainsäädäntöohjeita. Valtiot saavat itse vaikuttaa, miten direktiivit otetaan osaksi lainsäädäntöä.

EU:n toimintaa auttaa ymmärtämään, kun tutustuu sen toimielimiin. Toimielimiä on neljä, jotka ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, sekä Eurooppa-neuvosto, eli niin sanottu huippukokous. Näistä Euroopan parlamentti on se, jonka kansalaiset ovat valinneet. Kansalaisten valitsema parlamentti puolestaan valitsee komission jäsenet ja puheenjohtajan. 

Ylin toimielin on Eurooppa-neuvosto. Se koostuu jäsenvaltioiden ja -hallitusten päämiehistä ja -naisista, ja se määrittelee koko Euroopan unionin yleiset poliittiset suuntaviivat, sekä painopisteet. Toimeenpaneva toimielin on komissio. Komissiolla on yksinoikeus tehdä lakiesityksiä. Komission tehtävänä on myös valvoa lainsäädännön soveltamista ja noudattamista jäsenvaltioissa yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa, sekä huolehtia talousarvion täytäntöönpanosta. Komissio toimeenpanee EU:n neuvoston ja parlamentin hyväksymät päätökset.

Euroopan unionin neuvosto, joka on siis eri asia kuin Eurooppa-neuvosto, ja Euroopan parlamentti tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Ne hyväksyvät yhdessä komission tekemät lakiesitykset, hyväksyvät vuotuisen talousarvion, sekä valvovat lainsäädännön ja talousarvion toteutumista.

EU-asioita hoidetaan myös Suomessa. Suomen hallituksella on oma EU-ministerivaliokuntansa sekä EU-suurlähettiläänsä. EU-asioiden hoitamiseen osallistuvat Suomessa myös pääministeri, eduskunta ja presidentti. EU vaikuttaa paljon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Jäsenmaiden hallituksilla on myös suuri rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittelemisessä. Suomessa myös presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa.

EU:n rakenne voi tuntua todella monimutkaiselta, mutta sitä pystyy siitä huolimatta ymmärtämään. EU vaikuttaa hyvin paljon sen jäsenvaltioihin monella eri tavalla ja lisäksi sen vaikutus ulottuu yksittäisen kansalaisen arkeen asti.