Norppamies

1950-luvun suomalaiset julisteet kiinnostavat sisustajien lisäksi myös mainostajia. Esimerkiksi Bruunin 1957 suunnittelemat Jaffa-julisteet on nostettu tänä keväänä mainospaikoille neljänkymmenen vuoden tauon jälkeen.

- Vanhat julisteet kiinnostavat, sillä elämme retroaikaa. Toisaalta osa vanhoista töistä on ajattomia ja tehokkaita, toteaa graafikko Erik Bruun, suomalaisen julistetaiteen grand old man.

Hän on tehnyt viisikymmentävuotisen uransa aikana yli viisisataa julistetta, joista juuri Jaffa-julisteet ovat eräät tunnetuimmista. Yritysmainoksien lisäksi Bruun on suunnitellut ulkomaalaisissa matkatoimistoissa käytettäviä Suomi-julisteita.

Vaikka Bruun on tehnyt runsaasti isoja ulkojulisteita, laajimmalle levinneen julisteensa hän suunnitteli sisätiloihin: 1972 Suomen Luonnonsuojeluliitolle valmistui Norppa-juliste, jota myytiin viiden vuoden aikana yli 43 000 kappaletta. Pääsipä norppa myös elokuvatähti Brigitte Bardot´n olohuoneen seinälle.

- Aloitin luonnonsuojelusarjan jo 1962, kun tein Merikotka-julisteen. Suunnittelin eläinsarjan työt kapeiksi pystyjulisteiksi, jotta ne mahtuisivat vaatekaapin oveen, Bruun kertoo.
Esteettisesti selkeä

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävällä graafikolla on selvä käsitys nykyisistä julisteista.

- Niissä käytetään aivan liikaa tekstiä. Työn pitää olla esteettisesti niin selkeä, että sen viestin pystyy havaitsemaan ohikiitävästä raitiovaunusta.

Bruun uskoo, että ihmiset haluavat nostaa vanhoja julisteita olohuoneiden seinille juuri niiden esteettisen yksinkertaisuuden takia. Kotiin tahdotaan selkeyttä ja puhtaita värejä.

Itkosella on toinen syy sille, miksi uudet julisteet eivät siirry kotien seinille.

- Kulttuurijulisteille on kaupunkikuvassa aivan liian vähän ripustuspaikkoja. Kun ihmiset eivät näe niitä työmatkallaan tai kauppareissullaan, niin ne eivät jää mieleen.