Erasmus +: Kieli- ja teknologiakompetenssia positiivisella otteella
Erasmus+
Hankkeen päätös ja Erasmus-kahvila
Koulumme Erasmus-hanke on pisteessä, jossa loppuraportin tekeminen on ajankohtaista. Kaikki hankkeen liikkuvuudet on nyt suoritettu.
Marraskuussa koulumme henkilökunta osallistui Erasmus-kahvila-iltapäivään, jossa kaikki liikkujat esittelivät omia kokemuksiaan kursseista ja job shadowing -jaksoista. Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan esimerkiksi, millainen koulutusjärjestelmä Saksassa on ja miten koulupäivät ovat rakentuneet portugalilaisessa koulussa. Kaikissa liikkuvuuksissa Suomen koulutusjärjestelmästä haluttiin kuulla paljon ja sitä esiteltiinkin liikkuvuuksissa oman koulun esittelyn lisäksi.
Kursseilla opittuja kokemuksia kaikki pääsivät harjoittelemaan jokaisella pisteellä. Yhdellä pisteellä sai testata omaa kielitaitoaan englannin kielen idiomi-yhdistelmätehtävän avulla, toisella pääsi kokeilemaan mindfullness-harjoituksia rentoutukseen ja yhdellä pisteellä kokeiltiin vuorovaikutustaitoja piirtämistehtävän avulla.
Hankkeen aikana kerätyt kokemukset, tiedot ja taidot, harjoitukset ja uudet yhteydet muiden maiden kouluihin, ovat ensiarvoisen tärkeitä oman kansainvälisen kulttuurin luomisessa Ylikiimingin koulussa. Hankkeen avulla olemme saaneet inspiraatiota ja kokemusta omaan kansainvälisen toiminnan kehittämiseen omassa arjessa. Tämä kaikki näkyy myös oppilaiden arjessa eri tavoin: oppilailla on uusia tapoja ottaa kieltä haltuun, harjoituksissa tulee esiin toiminnallisuus ja digitaalisuus sekä uusien verkostojen kautta kommunikointi toisen maan lapsiin ja nuoriin on huomattavasti helpompaa.
Job shadowing-jakso Saksassa
Job Shadowing-jakso Stuttgartilaisessa koulussa (Jörg-Ratgeb-Schule Neugereut)
Sunnuntaina 22.10.2023 starttasi meidän reissumme ja suuntasimme ensimmäisenä lentokoneella Helsingistä kohti Frankfurtia, josta tarkoituksena oli jatkaa matkaa junalla lopulliseen määränpäähämme eli Stuttgartiin. Frankfurtin juna-asemalle päästessämme tunnelma oli hilpeä ja matka oli taittunut varsin mukavasti. Tunnelma kuitenkin hieman kiristyi, kun huomasimme että juna, johon olimme ostaneet liput, oli peruttu kokonaan. Infotiskiä ei näkynyt, joten päätimme tehdä ainoan oikean ratkaisun ja hypätä seuraavan Stuttgartiin menevään junaan. Tilanne oli melko jännittävä, koska emme tienneet saisiko näin tehdä ja ostamamme liput olivat junaan, mikä olisi ollut huomattavasti hitaampi kuin juna, johon lopulta menimme. Päätimme tässä vaiheessa, että jos tästä jäädään kiinni, niin sitten jäädään kunnolla ja kävelimme muina miehinä ykkösluokkaan, jossa matka taittui leppoisasti Stuttgartiin. Jälkeenpäin kuulimme, että junan peruunnuttua siihen ostettu lippu kelpaa mihin tahansa junaan.
Maanantaina 23.10. lähdimme ensimmäisen kerran koululle. Meitä vastassa oli Ylikiimingissäkin käynyt opettaja, joka käytti vapaapäivänsä siihen, että huolehti meistä ja esitteli paikkoja. Ensimmäisenä kävimme tutustumassa kouluun, sen eri rakennuksiin ja henkilökuntaan. Koulu on melko iso ja siellä liikkuminen oli todella haastavaa ilman opasta tai karttaa.
Taidetta näyttämöllä
Satuja saksaksi koulun kirjastossa.
Otimme kiintopisteeksi Tommista ja Jerrystä tehdyn seinämaalauksen, josta tiesimme olevamme lähellä opettajienhuonetta. Kaikki tapaamamme ihmiset olivat todella ystävällisiä ja mukavia ja tunsimme olomme erittäin tervetulleiksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Kouluun tutustumisen jälkeen pääsimme seuraamaan oppitunteja. Maanantai oli vierailumme ainoa päivä, jolloin seurasimme liikunnan opettamista. Liikuntatunnilla aiheena oli käsipallo, mikä on erittäin suosittu laji Saksassa. Aluksi vuorossa oli lämmittelyä ja lajinomaisia harjoituksia. Pikku hiljaa harjoitukset kehittyivät lähemmäksi pelitilannetta muistuttavaa tilannetta ja lopulta oppilaat pääsivät pelaamaan. Tytöt ja pojat oli jaettu eri ryhmiin ja molemmissa ryhmissä toimittiin samalla tavalla. Harjoituksissa pääpaino oli perusmotorisissa taidoissa, joita tarvitaan käsipallossa, eli heittämisessä, kiinniottamisessa, juoksemisessa ja hyppäämisessä.
Käsipallon jälkeen alkoi pingistunti. Tunti alkoi viestillä, mikä toimi samalla alkulämmittelynä. Oppilaiden tehtävänä oli pomputtaa pingispalloa pingismailalla, samalla kun he kiersivät tötteröitä. Tämän jälkeen otettiin vielä toinen harjoitus, joka toimi myös lämmittelynä. Oppilaat asettuivat pingispöydän ympärille ja alkoivat juosta sitä ympäri samalla lyöden pallon aina toiselle puolelle verkkoa, kun olivat pöydän päädyssä. Oppilaat tippuivat pois pelistä, jos eivät onnistuneet lyönnissä. Tämä vaikutti erittäin hyvältä ja kiinnostavalta harjoitukselta, jos siihen tekisi pieniä muutoksia.
Tunti huipentui pingisturnaukseen, johon mekin Matin kanssa saimme osallistua. Jostain syystä minut oli kolmen pelin jälkeen hylätty ja Mattikin oli poistettu turnauksesta vähin äänin. Meillä oli kuitenkin todella hauskaa ja oppilaiden kanssa oli mukava pelata sekä jutella.
Päivän päätteeksi lähdimme vielä tutustumaan Stuttgartin keskustaan, mistä löytyi kaikkea mielenkiintoista.
Tiistaina 24.10. aloitimme päivämme, kuten muutkin päivät, hotelliaamiaisella. Löysimme aamiaiselta mukavan sopen, johon mennä syömään aamupalaa rauhassa.
Tämän jälkeen matkamme jatkui jo tutuksi tullutta reittiä pitkin koululle. U12-metrolla pääsimme Hofenin asemalle, josta pystyi ottamaan bussin aivan koulun viereen. Tänään kuitenkin kävelimme koululle, sillä ilma oli hyvä ja bussi vilahti juuri naamamme edestä, kun poistuimme metrosta.
Kalenteriimme oli merkitty tälle päivälle ensimmäiseksi rehtorin tapaaminen. Hän oli kuitenkin sairas, joten pääsimme tapaamaan yhtä koulun vararehtoreista. Samassa pihapiirissä oli käytännössä kolme eri koulua, joten vararehtoreita riitti.
Juttelimme hänen kanssaan Saksan koulumallista ja oppilaiden erilaisista koulupoluista. Oppilaiden tulee jo viidennellä luokalla tehdä päätöksiä sen suhteen alkavatko he suuntautua kohti käytännöllisempää ja ammattiin valmistavaa koulupolkua, vai lähtevätkö he kohti akateemisempaa lukioon ja yliopistoon valmistavaa koulupolkua. Muutoksia valintaan pystyi tehdä vielä myöhemminkin, mutta ensimmäiset valinnat tehtiin jo viidennellä luokalla.
Saimme myös kuulla, kuinka jokaisella Saksan osavaltiolla on oma opetussuunnitelmansa ja miten opettajille määrätään hallituksen toimesta oma työpaikka. Opettajat saavat anoa mahdollista paikkaa tietyltä alueelta, mutta hallitus osoittaa lopulta opettajille työpaikan, mikä on otettava vastaan.
Keskustelun jälkeen pääsimme taas seuraamaan tunteja, joissa ei opetuksellisesti ollut mitään kovin ihmeellistä. Se mikä kuitenkin pisti silmään ja korvaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien oli oppilaiden rauhallisuus. Tunnit olivat hyvin opettajajohtoisia ja perinteisiä, mutta mitään ylimääräistä huutelua tai häiriköintiä ei tunneilla ollut.
Illan ratoksi lähdimme vielä pieneen pubiin katsomaan jalkapallo-ottelua. Tunnelma pienessä baarissa oli hyvä ja matsi erittäin viihdyttävä.
Keskiviikkona 25.10. luvassa oli pelkästään tuntien seuraamista. Tunnit olivat erittäin opettajajohtoisia, mutta oppilaiden työskentely ja osallistuminen olivat erinomaisella tasolla. Kierrellessämme tunneilla katsomassa kuinka oppilaat työskentelivät, huomasimme että kaikki tekivät sen mitä opettaja oli antanut tehtäväksi tehdä. Kukaan ei väittänyt vastaan ja apua tarvitessaan oppilaat viittasivat ja odottivat rauhassa opettajan saapumista paikalle.
Tämä oli asia, mikä herätti meissä paljon kysymyksiä ja ihmettelyä. Mistä tällainen käytös johtuu? Oppitunneilla ei vallinnut pelonilmapiiri, päin vastoin opettajien ja oppilaiden välit vaikuttivat erittäin lämpimiltä ja välittömiltä. Oppilailla tuntui olevan terve kunnioitus opettajaa ja toisiaan kohtaan. Toki kyseessä oli vain neljän päivän jakso, joten emme mitenkään ehtineet nähdä kaikkea, mutta missään vaiheessa näinä neljänä päivänä emme kohdanneet tilannetta, missä oppilas olisi käyttäytynyt epäasiallisesti aikuista kohtaan.
Opettajien välit vaikuttivat myös olevan hyvässä kunnossa. Yksi suuri yhteishenkeä nostattava asia oli joka päiväinen yhteinen ruokailu. Opettajilla oli tapana laittaa joka päivä ruokaa toisilleen ja he kokoontuivat yhdessä syömään opettajien huoneeseen. Se jonka vuoro oli laittaa ruokaa, valmisti sitä pienessä keittiössä koko porukalle. Tällä tavalla mekin pääsimme tutustumaan luontevasti useaan opettajaan ja maistamaan samalla saksalaisia perinneruokia.
Päivän päätteeksi lähdimme käymään teletornissa, mikä on yksi Stuttgartin hienoimmista nähtävyyksistä. Se on ollut ensimmäisiä sementistä valmistettuja teletorneja maailmassa ja sitä on käytetty mallina muissa samankaltaisissa torneissa. Näkymät tornista olivat hulppeat.
Torstaina 26.10. pääsimme vihdoin näkemään koulun rehtorin. Juttelimme hetken hänen kanssaan ja saimme otettua muutaman kuvankin yhdessä.
Tämä päivä oli viimeinen koululla ja ilmassa oli jo hieman lähdön tuntua. Job shadowing-jaksomme loppui yhteiseen lounaaseen opettajien kanssa. Kaiken kaikkiaan matka oli erinomainen ja ihmiset, joihin tutustuimme, olivat erittäin ystävällisiä ja avoimia. Loppukaneetiksi voimme todeta, että Saksa on hyvä maa.
Kielikurssi Prahassa
Kurssi oli Europassin järjestämä ja oli suunnattu opetushenkilöstölle. Kurssin opettajina toimivat Lukasz ja Debbie. Lukasz on kotoisin Puolasta mutta asunut Prahassa 7 vuoden ajan. Debbie puolestaan on kotoisin Etelä-Afrikasta ja asunut Prahassa jopa 11 vuotta.Kielikurssin sisältö oli suunnattu opetushenkilöstölle ja keskittyi nimenomaan englannin kielen opiskeluun. Kurssilla käytiin läpi erilaisia välineitä ja sovelluksia, miten kieltä voi opiskella. Opiskelimme kieltä toiminnallisesti muun muassa erilaisten pelien ja sovellusten apuna. Opettajat kävivät läpi, miten kieltä kannattaa aikuisena opiskella. Usein aikuiset - varsinkin skandinaavit - arastelevat puhuessaan muita kieliä. Suomalaisetkin osavaat kieltä sanaston ja kieliopin osalta, mutta puhumista arastellaan usein. Tähän saimmekin hurjasti kannustusta ja vinkkejä. Debbie ja Lukasz esittelivät omat synnyinmaansa eli Etelä-Afrikan ja Puolan. Vertailimme maittemme koulutusjärjestelmiä ja tutustuimme maiden kulttuureihin. Ryhmä oli kurssilla pieni, vain me 3 Ylikiimingin koulun henkilöä, ja opetus olikin hyvin tiivistä.
Aivan kuten lastenkin kielten opiskelussa, myös aikuisten opettamisessa käyettään nykyisin paljon digitaalisuutta ja toiminnallisuutta. Pelasimme useita eri pelejä, joiden kautta kieltä harjoiteltiin. Vaikka kielitaso saattaa vaihdella osallistujien kesken huomattavasti, pystyy opetuksen hyvin skaalaamaan eri osaamisen tasoille.Harjoituksissa käytettiin myös tarinallisuutta, ja pääsimmekin luomaan erilaisia tarinoita muun muassa kuvien ja kuvanoppien avulla. Näitä voisi hyvinkin käyttää opetuksessa lastenkin kanssa. Näin kielen tuottamisessa ei jää jumiin, vaan kuvat antavat hyvän sysäyksen tarinan luomiselle.
Erilaisia sovelluksia ja nettisivuja voi hyödyntää kielen oppimisessa; esimerkiksi Google Lens, Test-English ja Freedictionary auttavat, jos kieltä haluaa harjoitella jatkossa itsenäisesti. Muun muassa Test-English meni heti käyttöön. Sivuilla on todella monipuolisia englannin kielen harjoituksia: kuunteluita, luetun ymmärtämistä, kirjoitustehtäviä ja kielioppiosioita. Jokainen voi valita harjoituksensa oman tasonsa ja tavoitteensa mukaan.
Kokemuksena kielikurssi oli antoisa, opettavainen, merkityksellinen meille kaikille ja ennen kaikkea hauska! Pienessä ryhmässä opeus oli tiivistä, mutta varmastikin meidän toiveet tuli hyvinkin kuulluiksi ja opetusta pystyi kohdentamaan yksilöllisesti. Voimmekin suositella Prahaa ennen kaikkea Erasmus-kurssikohteeksi mutta myös kaupunki oli kaunis ja monipuolinen kohde.
Osallistujien blogi
Mindfulness-kurssilla Teneriffalla Playa de las Americasissa
Kurssi alkoi maanantaiaamuna mukavasti lämpimässä säässä. Ensimmäisenä kurssipäivänä tutustuimme muihin kurssilaisiin, kerroimme odotuksiamme kurssin suhteen sekä teimme läsnäoloharjoituksia meren rannalla sijaitsevassa kahvilassa. Kurssilla oli meidän lisäksemme naisopettajia Puolasta, Virosta ja Liettuasta. Lisäksi kurssillamme oli yksi saksalainen miesvahvistus. Keskusteluista kävi ilmi, että me kaikki toivoimme saavamme kurssilta käytännön työkaluja hektiseen opettajantyöhön. Meitä kaikkia yhdisti kiinnostus mennä oman pään sisälle. Kaikkia kiinnosti muun muassa se, miten vähentää työn tuomaa aivokuormaa ja stressiä sekä kuinka opettaa oppilaille läsnäolo- ja tunnetaitoja. Koko kurssin pääasiallinen fokus olikin oman mielen tuntemisessa, mielen harjoittamisessa ja mielen vapauttamisessa "knowing the mind, training the mind, freeing the mind".
Paying attention to the present moment.Tässä on meneillään ympäristöntietoisuusharjoitus.
Tiistaipäivä aloitettiin joogahetkellä. Opettaja Gabriela oli taitava joogaohjaaja. Joogasessiossa ei keskitytty niinkään treenaamiseen, vaan mielen harjoittamiseen, mikä onkin joogan alkuperäinen ajatus. Tiistaina teimme myös muun muassa erilaisia hengitysharjoituksia ja keskustelimme siitä, miten eri kulttuureissa näytetään tunteita. Opimme myös, että esimerkiksi Puolassa ja Liettuassa oppilaaseen ei saa koskea missään tapauksessa. Lohduttaminen ja esim. selästä silittäminen on kiellettyä edellä mainituissa maissa. Vierasmaalaiset kollegamme kokivat sen olevan hankala juttu, kun inhimillisenä ihmisenä haluaisi jotenkin osoittaa esimerkiksi itkevälle lapselle myötätuntoa.
Joka-aamuinen rutiini: 90 min keskittymistä hetkeen joogan muodossa.
Keskiviikkoaamu alkoi taas joogalla ja meditaatiolla. Loppupäivän keskityimme tunteisiin. Päivä oli oikeastaan kaikkine tunteineen ja tunneharjoituksineen koko kurssin antoisin mutta myös raskain päivä. Puolalaiset ja virolaiset kollegamme olivat ottaneet yhtäkkiä päivän vapaaksi. Me sitä tehokkaina suomalaisina hieman ihmettelimme, että voiko noin tehdä. :) Keskiviikkona tunnepäivään osallistuivat siis vain kaikkein kielitaitoisimmat eli me sekä puolalainen psykologi ja saksalainen opettaja. Sen lisäksi että itse saimme suorastaan terapiasession, opimme myös keinoja kohdata oppilaan, joka on erilaisten tunteiden kuohuissa.
Aamujoogasta ja meditaatiohetkestä tuli tällä reissulla joka-aamuinen rutiini. Torstaina joogan ja meditaation jälkeen teimme taas hengitysharjoituksia sekä mm. kokeilimme kirjoittamista eräänlaisena aivojentyhjentämisharjoituksena. Ajatuksista irtipäästäminen olikin eräs tämän kurssin teemoista. Kirjoittaminen toimi nollaukseen hyvin ainakin omalla kohdallani. Kirjoitusharjoituksesta inspiroituneena kävinkin ostamassa päiväkirjan, johon voin jatkossa syytää kaikki työpäivän jälkeen päässä kieppuvat ajatukset.
Perjantaina päivä alkoi joogalla rannalla. Teimme myös meren rannalla erilaisia keskittymisharjoituksia. Ei liene helpompaa paikkaa tuijotella yhteen pisteeseen ja keskittyä esimerkiksi kuulemiinsa ääniin. Tylsemmässä ympäristössä helpommin karkaa ajatukset muihin virikkeisiin. Loppupäivästä teimme erittäin nukuttavan rentoutusharjoituksen kasvoja naputtelemalla.
The most beautiful sunsets
Kurssipäivien lisäksi ehdimme nautiskelemaan auringonnousuista ja -laskuista, käymään Teiden kansallispuistossa sekä Los Gigantosissa, uimaan meressä ja ottamaan iisiä. Olipa opettavainen ja "mindful" viikko täynnä mukavia kohtaamisia ja ennen kaikkea oman itsensä kohtaamista.
Teide national park +2000vm korkeudessa.
Nyt aivan zeninä arkeen. :D
Ommmmmm.... t. Anniina ja Tessa
Diversity in the classroom: Teaching tolerance and overcoming prejudices and discrimination
Sunnuntai 22.10. ja maanantai 23.10.
Saavuimme Puerto de la Cruziin sunnuntaina iltapäivällä viiden, kuuden välillä pitkähkön matkan jälkeen. Emme ehtineet puoli kolmelta alkaneelle kurssiapulaisen vetämälle kaupunkikierrokselle. Tämä ei toisaalta haitannut, sillä sää oli hyvin sateinen. Raahustimme siis suoraan hotellille, jossa saimme todeta ilmastoinnin olevan epäkunnossa sekä huoneen haisevan homeelle. No. Päätimme selvitä.
Kurssi alkoi maanantaina klo 9. Ensimmäisenä päivänä tutustelimme toisiimme. Osallistujia oli Italiasta, Saksasta, Unkarista, Puolasta, Kreikasta ja me Suomesta, yhteensä 13 henkeä. Suurin osa osallistujista oli opettajia, mutta joukossa oli myös yksi projektikoordinaattori puolalaisesta yliopistosta. Opetuskenttä oli hyvin heterogeeninen. Osa toimi alkuopetuksessa, osa ylemmillä luokilla perusopetuksessa, osa lukiossa ja ammattikoulussa.
Maanantaina meillä oli myös ensimmäiset aktiviteetit. Mietimme aluksi odotuksia kurssille, mitä pystymme kukin kurssille tuomaan sekä pelkoja, joita meillä mahdollisesti oli. Kävimme kukin vuorollamme näistä kertomassa sekä samalla esittelimme lyhyesti itsemme ja omaa työtämme. Tästä aktiviteetista kuva.
.
Muissa harjoituksissa käsittelimme esimerkiksi moninaisuuden käsitettä niin teoreettisesti kuin käytännön esimerkein. Havahduttavinta tänään oli havaita kulttuurierot muun muassa tehtävässä, jossa piti tuomita tarinan henkilöitä heidän tekojensa mukaan. Vanhempien, varsinkin äidin rooli, oli kreikkalaisten mielestä hyvin, hyvin suuri ja jatkuu elämässä hyvin vahvasti läpi elämän.
Kurssipäivä päättyi klo 13, minkä jälkeen katselimme kaupunkia sekä kävimme läheisellä rannalla ottamassa aurinkoa. Uimaan emme mereen päässeet, sillä punaiset liput liehuivat rannoilla. Aallokko oli upea ja saimme toki ihastella sitä. Parasta oli, kun saimme huoneeseemme tuulettimen.
Paikallinen kalamies
Tiistai 24.10.
Kurssipäivä alkoi tänään klo 8. Päivän teemoina olivat identiteetti, stereotypiat, ennakkoluulot ja syrjintä. Näihin liittyen teimme todella monia harjoituksia. Identiteettiä käsittelimme teoreettisesta lähtökohdasta sekä teimme siihen liittyen harjoituksia, kuten esimerkiksi pohdimme, mikä seuraavista metaforista kuvaa identiteettiä parhaiten: jäävuori, sipuli vai puu. Identiteetin ulospäin näkyvää ja sisällä olevaa osaa hahmotimme mukavalla piirustustehtävällä, josta myöskin liitteenä kuva.
Muista harjoituksista mainitsemisen arvoinen on back to back -harjoitus, jossa havainnollistui hyvin ihmisten erilainen tapa nähdä maailmaa. Myös kommunikoinnin tärkeys tiivistyi tässä harjoituksessa. Lyhyesti: jakaannuimme pareihin, joista toisella oli kuva, jota toinen ei nähnyt. Kuvaa pitelevä henkilö kertoi suullisesti toiselle, mitä kuvassa näki, ja hänen tehtävänsä oli piirtää kuvailtu hahmo parhaansa mukaan. Kovin tuli komeita yksisarvisia! :)
Kurssipäivä päättyi kello 13, minkä jälkeen lähdimme lounaalle. Lounaan jälkeen menimme hotellin kattoterassille makaamaan ja uimaan. Muu porukka lähti läheiseen La Orotavan kylään, mutta me suomalaiset turret päätimme priorisoida ja ottaa auringosta kaiken ilon irti. Sää tällä puolella saarta on hyvin epävakaa. Saimme nahkamme grillattua.
Näkymä kattoterassilta
Keskiviikko 25.10.
Kurssipäivä alkoi jälleen klo 8. Tänään ensimmäiseksi kertasimme eilisen teemat Padletin avulla. Muistelimme läpi kaikki harjoitukset pienissä ryhmissä sekä mietimme, miten voisimme niitä työssämme hyödyntää. Päivän teemana oli erilaisuuden huomioon ottaminen opetuksessa. Jälleen teimme useita harjoituksia. Mainittakoon näistä seuraavat:
- Pienissä ryhmissä tutkimme pienille korteille kirjoitettuja opetusmetodeja ja pohdimme, kuinka hyvin ne ovat eriytettävissä. Mietimme, mitä niistä käytämme itse.
- Harjoittelimme Jigsaw-metodia. Tässä metodissa oli kotiryhmät, joissa kukin ryhmän jäsen opiskeli opeteltavasta asiasta yhden osan. Kun oma osuus oli luettu, mentiin expert-ryhmiin, joissa varmistettiin, että jokainen on ymmärtänyt asian samalla tavalla. Se jälkeen palattiin kotiryhmiin ja kukin opetti asiansa toisille.
- Vuorovaikutusta ja rooleja harjoittelimme askartelutehtävällä. Ohjaajamme Valeria asetti nähtävällemme paperista taitellun ja leikatun kappaleen. Tehtävämme oli pienissä ryhmissä tehdä samanlainen koskematta alkuperäiseen kappaleeseen. Yksi ryhmien jäsenistä kirjoitti kaiken ryhmässä puhutun ylös. Oli herättävää kuulla jäljestä päin, kuinka ryhmien roolit jakaantuivat ja millä tavoin tilanteessa kommunikoitiin.
Paljon oli metodeita
Leikelty ja taiteltu paperi
Kurssipäivä päättyi jälleen yhden maissa, minkä jälkeen menimme läheiselle allasalueelle, Lago Martianesille. Aurinko meni kuitenkin hyvin äkkiä pilveen, joten päätimme ottaa bussin ja käydä nyt vuorostamme La Orotavassa. Kaupunki oli todellakin vierailemisen arvoinen. Se sijaitsee korkeammalla Teiden rinteessä, joten maisema merelle oli upea. Mieleenpainuvimpia kohteita La Orotavassa olivat vanha kaupunki ja sen historialliset rakennukset. Onneksemme kirkko sattui olemaan auki, ja pääsimme sinne pällistelemään.
Näkymä Orotavasta
3,9 kilometrin matka takaisin hotellille taittui jälleen iloisesti hikisessä bussissa kahdenkymmenen minuutin ajan.
Torstai 26.10.2023
Torstain kurssipäivä oli edellisiä lyhyempi, koska tänään lähdimme kurssipäivän jälkeen porukalla Teiden kansallispuistoon. Lopetimme hommat tänään jo klo 11.
Päivän anti oli erinomainen. Aloitimme aktiviteetit jo kävellessämme puistoon 1,1 kilometrin päähän (20 min...). Kouluttajamme Valeria jakoi meitä matkan aikana ryhmiin ensiksi jakaannuimme pituusjärjestyksestä ryhmiin, sitten syntymäkuukauden mukaisesta rivistä. Ryhmissä keskustelimme edellisen päivän annista ja aktiviteeteista ja niiden mahdollisesta hyödyntämisestä kunkin omassa työssämme. Toisen ryhmän kanssa yritimme löytää kymmenen asiaa, jotka olivat meille yhteistä. Lisäksi valitsimme itsellemme parin sellaisesta henkilöstä, kenen äidinkieltä emme vielä osanneet. Opetimme siis muutaman toisillemme omaa kieltämme.
Perillä puistossa teimme harjoituksia, joiden tavoitteena oli ymmärtää ulkopuolisuuden tunnetta, fyysisten rajoitteiden tunnetta, luottamusta, kommunikointia ilman yhteistä, olemassa olevaa kieltä sekä yhteistyötaitoja. Päivän harjoituksista hyvin moni oli meille entuudestaan tuttuja, kiitos suomalaisen opettajakoulutuksen, mutta esimerkiksi kreikkalaiset opettajat eivät uskoneet pystyvänsä useimpia harjoituksia tulevaisuudessa käyttämään. Heidän koulukulttuurinsa on niin tulospainotteinen, että leikille ei ole sijaa.
Puisto
Kurssipäivän jälkeen suuntasimme muiden Erasmus-opettajien kanssa linja-autolla kohti Teiden kansallispuistoa. Matkalla saimme ihailla Teneriffan luontoa bussin ikkunasta, mutta vasta päästyämme pilvien yläpuolelle olimme aivan ällikällä lyötyjä. Maisema oli sanoinkuvaamattoman uniikki, eikä se täysin pääse kuvissa oikeuksiinsa. Laitamme kuitenkin pari kuvaa näytille. Teiden vierailun jälkeen suuntasimme karmeilla pikkuteillä kohti Icod de los Vinosin kylää, jossa oli Drago-niminen puu, mitä kävimme katsomassa Parque del Drago-puistossa. Tämän jälkeen pieneksi hämmästykseksemme vierailimme vielä Garachicon kylässä.
Kiemurtelevat pikkutiet ja hurjaa vauhtia vastaan ja ohitse tulevta autot pitivät sykkeet koholla. Sattuipa niinkin, että linja-automme törmäsi kallion seinämään. Onneksemme lähes säikähdyksellä selvittiin, ja vain toinen sivupeili rikkoontui...
Takaisin hotellille pääsimme noin yhdeksän aikaan illalla, ja kylläpä oli uskomattoman mukava päästä pitkälleen raskaan mutta antoisan päivän jälkeen.
Teiden kansallispuistosta
Samasta paikasta. Syvyysvaikutelma kyllä kuvasta puuttuu.
Drago-puu Perjantai 29.10.2023
Viimeinen kurssipäivä alkoi jälleen edellispäivän harjoitusten reflektoinnilla, tällä kertaa Mentimeter-sovelluksella. Tämä oli uusi hyödyllinen työkalu meidänkin pakkiimme. Päivän teemana oli empatia ja konfliktien ratkaisutaidot. Harjoittelimme empatian taitoja esimerkiksi sellaisella tehtävällä, että kaikki kurssilaiset saivat kirjoittaa todellisen kokemuksen omasta työstään. Pienryhmissä luimme näitä ääneen ja mietimme tilanteita tarkemmin: mitä tunsimme? (feel) Mitä ajattelimme? (think) Mitä sanoisimme? (say) Mitä tekisimme? (do) - eli loimme nelikentän ja kirjoitimme ylös omia ajatuksiamme tilanteisiin liittyen. Myöhemmin kävimme näitä läpi, ja useat kollegat saivatkin tunteen siitä, että olivat toimineet oikein ja he tulivat kuulluksi.
Socrative oli uusi työkalu meille molemmille, jota voimme myös omassa työssämme hyödyntää. Käytimme sitä harjoituksessa, jossa mietittiin kahden ihmisen keskustelua. Henkilöllä A oli jokin ongelma, ja henkilö B vastasi tähän jollain tavalla. Henkilö B vastasi aina eri tavalla, ja meidän tuli pohtia oliko vastaus empatiaa vain jotain näennäisempatian muodoista, kuten advising, one-upping, explaining, storytelling, sympatizing, interrogating, ja muitakin. Harjoituksessa tuli selkeästi esille niin sanottu näennäisempatia, eli kuinka välillä kuvittelemme puhuvamme toiselle ihmiselle empaattisesti, mutta todellisuudessa se ei lainkaan empaattista. Tämä herätti meissä paljon ajatuksia siitä, miten itse suhtaudumme ja reagoimme toisten ihmisen pulmatilanteisiin ja kokemuksiin.
Valeria esitteli meille Atlas of Emotions -nettisivun. Tämä on hyödyllinen kaikille opettajille, jotka miettivät syitä oppilaan haastavaan käyttäytymiseen. Tunteita oli eritelty sovelluksessa todella tarkasti ja kiinnostavasti. Kävimme myös läpi konfliktitilanteiden ratkaisutaitoja eläinesimerkkien avulla. Lopuksi mietimme vielä pienryhmissä, mitä olimme kurssin aikana oppineet ja mitä viemme takaisin kotiin repussamme. Kurssimme vastasi täydellisesti koulumme Erasmus-projektin tavoitteita. Viimeisen kurssiarvioinnin jälkeen oli aika saada todistukset ja meillä olikin pieni seremonia hotellin viereisessä puistossa.
Perjantaina viimeisen kurssipäivän kunniaksi menimme kaikkien kolmen Erasmus-kurssin osallistujien kesken syömään paikalliseen ravintolaan. Tunnelma oli huikea ja ruokakin maistui. Vaihdoimme yhteystietoja omien kurssikavereidemme kanssa pitääksemme yhteyttä tulevaisuudessakin.
Kokonaisuudessaan kokemus oli todella huikea ja monin tavoin silmiä avaava.
Terveisin, Anja & Anni
STEM-kurssilla Prahan syksysssä
(Kuva ei latautunut.)
Seikkailimme keskustan laitamilta kohti toimistorakennusta, jossa kurssimme järjestettäisiin. Ensimmäisen päivän aiheena oli STEM-aiheen parissa tutustelua aiheeseen. Kurssimme vetäjänä aloitti Morgan, joka opettaa Prahassa lukiossa fysiikkaa ja myös ICT on hänen osaamisaluettaan. Ainakin hän tiesi paljon Euroopan eri maiden STEAM-opetuksen tilanteesta sekä mm. opetussuunnitelmien tarjoamasta tuesta tai haasteista STEAM-opettamista kohtaan. Morgan kertoikin, että täällä opettajilla on suhteellisen paljon vapautta opetuksen ja sen toteuttamisen suunnitteluun. Näiden lisäksi keskustelimme jonkin verran myös 21st Century Skills-aiheesta ja meidän opetussuunnitelmamme laaja-alaisista taidoista. Kurssillemme osallistui kolme romanialaista naista, jotka työskentelevät lukiossa fysiikan, matematiikan sekä maantiedon parissa. Lisäksi kurssillamme on Espanjan Pamplonasta kotoisin oleva Juliana, joka työskentelee nykyisin fysiikan opettajana lukiossa. Aiemmin Juliana on työskennellyt spintroniikan parissa ja olemmekin jutelleet hänen kanssaan asioista, mistä hän nauttii opettajan työssä.
Varsinaisena ohjelmana oli tutustua ohjelmointiin Ozobot-minirobottien avulla. Ne olivatkin varsin hauskoja uusia tuttavuuksia meille molemmille! Robotteja voi ohjelmoida lisäosien avulla hyvin moneen eri tarkoitukseen ja eri ikäisille. Meidän testaamamme Bit-versio oli sarjan yksinkertaisin ja edullisin. Ohjelmoimme robottia kulkemaan valontunnistimen avulla piirrettyjä reittejä pitkin. Mukana oli pieni haaste nopeuskisan merkeissä, jonka valitettavasti hävisimme otettuamme pienen riskin!
Ohjelmoinnin alkeiden jälkeen meillä oli lounastauko ja sen jälkeen kurssin ohjelmassa oli kaupunkikierros kävellen. Oppaamme oli paikallinen yliopiston professori, jonka alana on filosofia sekä sen kirjallisuuden kääntäminen eri maista. Hänellä oli valtavasti tietoa eri paikoista, arkkitehtuuin tyylisuunnista sekä erityisesti Tsekkien ja Prahan kaupungin historiasta maan poliittisia vaiheita unohtamatta. Hän oli käynyt myös Helsingissä oppaana. Kiersimme hänen kanssaan kaupungin keskustaa sekä vanhaa kaupunkia reilut kolme tuntia. Kaupunki on kyllä kaunis sekä päivällä että iltahämärässä.
(Kuva ei latautunut.)
Tiistaina 24.10.
Aloitimme päivän tutustumalla ohjelmoinnin alkeisiin koodaamalla Frozenin Annaa studio.org-sivustolla (Suomessa vastaava tutumpi sivusto on code.org). Koodaaminen ei tuottanut meille suurempia ongelmia -ohjelmisto oli varsin helppokäyttöinen ja sopiva pienemmillekin oppilaille. Saimme jättää hyvästit Elsalle, kun Morgan kaivoi esiin mikrobitit, joille suunnittelimme ja toteutimme erilaisia komentoja. Harjoittelun jälkeen oli aika toteuttaa päivän haaste: tuulimyllyjen rakentaminen pöydällä esillä olleista materiaaleista. Tarkoituksena oli mitata tuulimyllyjen tuottamaa energiaa mikrobittien avulla. Meitä oli kolme ryhmää, ja kolme hyvin erilaista tuotosta syntyikin, Yhteistä näille kaikille oli, että myllyjen tuottama energia jäi melkoisen pieneksi.
Päivän päätteeksi pohdimme tekoälyä -sen antamia mahdollisuuksia ja mukanaan tuomia haasteita myös opetuksen näkökulmasa. Teimme Dall-e:lla yhdessä ideoimamme taulun, josta tuli varsin hieno! Keskustelimme myös älypuhelimien käytöstä niin lasten kuin aikuisten keskuudessa ja huomasimme, että niiden koukuttavuus on globaali ongelma.
Keskiviikko 25.10.
Aamu alkoi tutustellessa toiseen kouluttajaamme Srmitiin. Hänen osaamisaluettaan oli STEMin tuominen luokkahuoneeseen, opetukseen ja opetuksen suunnitteluun. Hän esitteli Blended Learning-opetustavan, jonka toteutusmuotona voi olla esimerkiksi Flipped Classroom, Station Rotation ja Playlist Rotation. Tutustuimme tarkemmin Station Rotation-työtapaan tutkimalla veden puhdistusta.
KUVA
Lisäksi tutustuimme Playlist Rotation-tapaan tutkimalla mehiläisten vähenemistä maapallolla. Valitsimme kuudesta vaihtoehdosta työtavaksemme feikkiuutisen tekemisen ChatGBT:n sekä selainpohjaisen uutistyökalun avulla. Lisäsimme uutiseen kuvat, jotka teimme Dall-E:n avulla. Playlist Rotation-työtavan tarkoituksena luokassa on tuoda useita erilaisia lähestymistapoja tutkittavaan aiheeseen.
KUVA
Intensiivisen aamupäivän jälkeen menimme lounaalle kurssikaverimme, Pamplonassa asuvan Julianan kanssa. Mahat täynnä hyvää intialaista ruokaa jatkoimme päiväämme kuuntelemalla Alyssaa, joka toimii opettajana American Academyn ylläpitämässä koulussa Prahassa. Koulussa STEM-linjan valinneet opiskelivat päivittäin kaksi oppituntia STEM:iä. Toinen tunneista painottuu ohjelmointiin ja robotiikkaan, toinen tutkimiseen ja projektien työstämiseen. Tällainen resurssi mahdollistaa oppilaille täysin erilaisen mahdollisuuden paneutua omaan aiheeseensa sekä mahdollistaa syväoppimisen ja ymmärryksen STEM:iä kohtaan. Puhuimme Alyssan kanssa kuitenkin siitä, että oppilailla tiettyjen muiden aineiden perustaitojen oppiminen jää vähemmälle huomiolle. Värkättiin myös hieman STEM-haasteiden parissa!
KUVA
Opiskelupäivän jälkeen kävimme tutustumassa Prahan linnan ympäristöön. Sää suosi meitä, ja maisemat olivat komeat.
Torstai 26. ja perjantai 27.10.
Kurssin viimeisinä päivinä tutustuimme useaan erilaiseen verkkopohjaiseen työkaluun, joita voi hyödyntää esimerkiksi Blended Learningin osana opetuksessa. Koimme nämä työkalut erittäin kätevinä opetuksen monipuolistamiseen ja pelillistämiseen. Ne tosin vaativat tarkempaa perehtymistä, jotta niistä saa kaiken hyödyn irti. Torstaina saimme kotitehtäväksi ryhmässä tehtävän pelin, jossa oli tarkoituksena suorittaa ryhmässä mahdollisimman monta tehtävää ja saada niistä pisteitä. Teimme tehtävät yhdessä Julianan kanssa ja jatkoimme niitä vielä illalla hotellihuoneessa. Olivat siis koukuttavia myös meille, joten toimisivat varmasti myös oppilaille! Totesimme, että tätä työkalua voisi käyttää monissa eri oppiaineissa saaden oppilaat etsimään tietoa itseohjautuvasti, hyödyntämään luovuuttaan sekä harjoittamaan tiimityötaitojaan. Toimii hyvin myös ulkona oppimisessa.
KUVA
Perjantaina pääsimme tutkimaan lisää näitä työkaluja opettajan näkökulmasta. Srmiti oli tässä asiassa erittäin taitava. Hän osasi kuvata käytännönläheisesti, kuinka työkalut tukevat opettajan opetusta sekä sen suunnittelua ja auttavat luomaan erilaisia, oppilaita motivoivia sisältöjä opetukseen. Srmiti muistutti, että kyseisiä työkaluja kannattaa ottaa haltuun asteittain ja olennaista on luoda luokkaan tätä työtapaa tukevat käytänteet ja säännöt. Teknologia ei siis mene perusarjen edelle. Kävimmekin aiheesta lukuisia hyviä keskusteluja.
Kokonaisuudessaan olimme erittäin tyytyväisiä kurssiin. Vaikka STEAM:n pedagogia on meille entuudestaan tuttua, saimme paljon uutta ajateltavaa. Tehtävät olivat mielenkiintoisia ja opimme myös uutta. Saamme kyllä olla ylpeitä omasta koulumme ja kaupunkimme työstä STEAM:in parissa. Parasta kurssissa oli taitavat ja ystävälliset kouluttajat, jotka olivat räätälöineet kurssin sisällön monipuoliseksi ja käytännönläheiseksi. He olivat taitavia keskustelijoita ja heillä oli selkeä käsitys opetuksen arjesta. Srmiti otti keskusteluissa ja työskentelyssä kaikki osallistujat huomioon englannin kielen tasosta riippumatta. Morgan taas saa lisäpisteitä Suomi-innostuksestaan ja vuosittaisista vierailuistaan Lapissa. Mekin saimme arvosanan Excellent 😊
Terveisin,
Helena ja Sanna
Job shadowing ja vähän muuta Lissabonissa
Maanantai 23.10.
Olin ilmoittanut etukäteen saapuvani koululle siskon poikani Danielin kanssa yhtä matkaa. Koulualueelle ei pääse portilta ilman erillistä lupaa. Oppilailla on omat kortit, jotka skannataan portilla kellokortin tapaan. Pääsin heti mukaan koulun tutustumiskierrokselle, joka oli järjestetty myös toiselle Erasmus+ - kurssin opettajille. Esittämisestä vastasivat neljä koulun 9-luokkalaista oppilasta, jotka hallitsivat englannin kielen täydellisesti.
Kierroksen aikana ehdin tehdä tuttavuutta useamman italialaisen, virolaisen sekä paikallisten opettajien kanssa. Koulualue (rakennukset ja ulkoalue) poikkeaa paljon suomalaisesta kouluympäristöstä. Pienemmät oppilaat olivat omassa rakennuksessaan ja piha-alue vähän erillään päärakennuksesta, jossa taas isommat oppilaat opiskelevat. Oppilailla on vapaus viettää aikaansa koulun käytävillä, auloissa tai ulkoalueilla. Valvonnasta huolehtivat koulun "martat", jotka valvontojen lisäksi huolehtivat lounaan valmistamisesta, siivoamisesta, terveydenhoidosta (äkilliset sairastapaukset), kurinpidosta jne. Nämä olivat herttaisia pienipalkkaisia naisia, joidenkin lasten äitejä tai mummoja, jotka tekevät työtä suurella sydämellä huolehtien lasten hyvinvoinnista.
Tutustumisten jälkeen sain minulle räätälöidyn viikko-ohjelman. Aikataulu ja ohjelmakuvaukset olivat hyvin selkeät. Koulukierroken jälkeen siirryimme sisätiloihin koulun auditorioon kuuntelemaan Lissabonin yliopistosta tullutta tutkijaa Anabela Santosta. Hän esitti ja kertoi RESCUE- nimisestä projektista, jota on toteutettu kuudessa eri euroopan maassa. Aiheena oli oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen eri harjoituksia toteuttaen.
Tässä vaiheessa aloin huolestua aikataulusta. Olimme pahasti jäljessä minulle annetusta aikataulurungosta.
Mutta onneksi tulossa oli hyvin mielenkiintoinen esitys koululla toimivasta ECO- koulusta. Tämä vastaa suomalaista Vihreä Lippu- ohjelmaa. Esittämisestä vastasivat koulun kaksi 14-vuotiasta ympäristöraatilaista sekä heidän johtajansa (opettaja, joka opettaa biologiaa).
Esityksissä kerrottiin koululla toteutetuista projekteista, jotka olivat hyvin monipuolisia ja jokaiselle ikäluokalle omina koskevina projekteina. Yksi mieleenpainuva projekti liittyi ympäristön siivoamiseen. Oppilaat kilpailevat roskien siivoamisesta koulualueella sekä muualla ympäristössä esim. meren rannalla. Nämä kerätyt roskat haettiin jätelaitokselle, josta koulu sai rahaa kokonaismassan mukaan. Rahat luovutettiin hyväntekeväisyyskohteeseen ulkomaille.
Merten puhdistamiseen liittyvään projektiin kuului myös valistavat taidemaalaukset. Koulualueen ulkoviemärien ympärille oli maalattu meriaiheiset kuvat ja tekstit "O MAR COMECA AQUI" , joka on suomeksi "Meri alkaa tästä".
Koululla on myös oma puutarha, josta oppilaat huolehtivat yhdessä koulun aikuisten kanssa. Näitä puutarhan antimia hyödynnettiin koulun pienryhmän oppilaiden tunneilla, joissa pääsivät harjoittelmaan kokkaamisen taitoja.
Päivän päätteesi jokaisesta koulusta pidimme (lyhyet) esitykset, joissa kerroimme maidemme koulujärjestelmästä sekä omista kouluistamme. Päivä päättyi vain kaksi tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä, mutta se ei tuntunut muita juuri haittaavan.
Tiistai 24.10.
Ohjeeksi annettiin saapua koululle hieman etuajassa (viimeistään klo 8.50), koska ohjelmassa oli matka luontokohteeseen meren rannan läheisyyteen Mata dos medos- nimiseen paikkaan. Menimme sinne yhdessä bussilla ja mukaan tuli kaksi opasta, joista toinen työskenteli biologina ja osasi näin ollen kertoa meille matkakohteen historiaa ja tarkempia tietoja kasvien syntyperästä ja niiden ominaisuuksista. Tämä ekskursio oli myös osa Erasmus+- kurssia, jossa muut opettaja olivat osana.
Sää sattui vähän edellistä päivää heikommaksi mutta ei mahdottomaksi. Välillä tuulen lisäksi sade piiskasi kasvoja mutta muuten saimme ihastella paikallista puustoja ja pensaita samalla tietysti keräten kaikki näkemämme roskat. Roskia löytyi monenlaista: paljon muoviroskaa, lasipulloja, muovisia juomapulloja, kartonkipakkauksia, tupakan tumppeja ja jopa rintaliivit!
Palasimme bussilla koululle ja kokoonnuimme vielä luokkaan jakamaan ajatuksia ja kokemuksia aiheesta "outside-learning". Paikallisille ja italialaisille opiskelutapa on vieraampi, kuin minulle ja virolaisille. Kerroimme omia kokemuksiamme ulkona opiskelusta muille opettajille, joita kuuntelivat suurella mielenkiinnolla.
Keskiviikko 25.10.
Tänään pääsin tutustumaan varsinaiseen opettajan työhön koulussa. Minulle oli järjestetty mahdollisuus käydä neljällä eri oppitunnilla päivän aikana. Oppitunnit ovat yleensä joko 50 minuuttia tai sitten 2x50min. Ryhmät oliva yleensä 28-30 oppilasta. Vain fyken ja Science- tunneilla ryhmiä jaetaan puoliksi.
Ensimmäisenä menin 7-luokkalaisten Science-tunnille. Aiheena oli eri mineraalit, jota oppilaat olivat jo opiskelleet jo edellisillä tunneilla. Tällä tunnilla he saivat tehtäväksi työskennellä ryhmissä ja selvittää opettajan antamat mineraalinäytteet. Ryhmässä oli muutamia hyvin englantia puhuvia oppilaita, joten osallistuin myös yhden ryhmän työskentelyyn. He ystävällisesti kertoivat työskentelyvaiheista minulle englanniksi.
Seuraavalla tunnilla menin 9-luokan portugalin kielen tunnille. Tällä tunnilla tarkoituksena oli pitää väittely oppilaiden välillä heidän aiemmin luetun kirjan tarinan aiheesta. Luokka oli jaettu 3-4 hengen ryhmiin ja jokaisessa ryhmässä oli etukäteen mietitty tekstin tarinan kannattajat ja vastustajat. Sen jälkeen jokaisesta ryhmästä valittiin yksi oppilas ja näistä muodostitettiin (3 oppilaan ryhmät) kannattajat ja vastustajat. Yksi oppilas toimi väittelyn alkupuheenvuoron pitäjänä sekä puheenvuoron antajana. Mielenkiintoista oli, kuinka rohkeasti oppilaat esiintyvät ja osaavat ilmaista mielipiteensä. Yksi oppilas oli pyydetty kääntämään tunnin eri vaiheet ja myös oppilaiden puheenvuoroja minulle. Luokassa oli selvästi hyvä keskusteleva kulttuuri ja kaikkien mielipiteet tulivat selkeästi esille ja kuulluksi. Väittely kesti kaikkinensa melkein 30 minuuttia.
Kolmas oppitunti oli 7-luokan teknologian tunti. Oppiaineen nimi vähän hämäsi minua. Olin tietysti odottanut jotain tietokoneisiin tms. perustuvaa opiskleua, mutta ei näin ollutkaan. Oppitunnilla oppilaat jaettiin viiteen eri ryhmään, joissa he työskentelivät koko tunnin ajan. Tehtävänä oli kiertää viidessä eri pisteessä (5min/piste) tutustumassa eri materiaaleihin ja keskustella, mitä tietävät materilaalista ja sen käytöstä. Yksi oppilas kirjasi oppilaiden keskustelut ylös paperille. Näistä sitten kootaan myöhemmin yhteinen aineisto: mitä me jo tiedämme.
Alla kuva ryhmästä tutkimassa puumaterilaalia. Muut tutkittavat materiaalit olivat posliini, puuvilla, kartonki ja metalli (alumiini).
Viimeisen oppitunnin olin 9-luokan matematiikan tunnilla. Aiheena oli 2. asteen funktiot. Oppilaat olivat opiskelleet vaillinaisia 2-asteen funktiota ja viimeisimpänä täydellisiä 2.asteen funktiota ja ratkaisukaavan käyttöä. Oppilaat tekivät vuorotellen ratkaisuja taululle ja opettaja kävi korjailemassa niitä punaisella tussilla sitä mukaan, kun havaitsi virheitä. Muut oppilaat tekivät tehtäviä omaan tahtiin tai kopioivat ratkaisuja taululta. Yhteistä opetustuokioita ei varsinaisesti ollut. Tarkoituksena oli käyttää tunti harjoitteluun ja valmistautua (sähköiseen) testiin, joka aloitettiin tunnin lopussa ja jäi kotitehtäväksi tehdä kotona loppuun. Sain myös itse tutustua testiin oppilaan opastamana (opettaja ei osannut englantia, joten taas oli ystävällisesti pyydetty oppilas kertomaan tunnin kulusta minulle englanniksi).
Torstai 28.10.
Tänään pääsin jatkamaan tutustumista eri oppiaineiden tunneille. Aloitin päivän 9-luokan fysiikan tunnilta. Opettaja ei osannut puhua englantia, joten hän oli kirjoittanut minulle valmiiksi paperin, jossa kerrotiin mikä tunnin aihe oli ja mitä heidän on tarkoitus tehdä.
Tunnilla tehtiin kertausmonistetta harjoituksena tulevaan kokeeseen. Aiheena oli voimat ja kiihtyvyys. Oppilaat harjoittelvat yksikönmuunnoksia km/h -> m/s ja myös opettelivat lukemaan tasaisen ja kiihtyvän liikeen kuvaajia sekä määrittämään kiihtyvyksiä eri kappaleille laskemalla. Ryhmässä ei ollut englantia osaavia oppilaita, joten tunnin tehtävien seuraaminen oli vähän hankalaa. Käytin aikaa luokkaympäristön tutkimiseen ja luokasta löytyi aiemmin tehty taideprojekti atomirakenteen historiasta, mikä vaikutti mielenkiintoiselta. Otin siitä myös kuvia ja käyttää ideaa ehkä myös omilla tunneilla.
Seuraavaksi kävin 8-luokkalaisten portugalin tunnilla. Tunnin alku käytettiin kirjan lukemiseen, sitten katsotiin lyhyt video aiheena "The Plastic Ocean" ja siihen liittyvään tekstiin omasta oppikirjasta. Lopputunti menikin koko luokan keskuteluun, joka oli taas todella positiivinen kokemus. Opppilaat ovat todella rohkeita esittämään mielipiteitään koko luokalle. He osaavat kuunnella toisten puheenvuorot ja odottaa omaansa. Lähes kaikki oppilaat osallistuvat. Opettaja myös puhui paljon (puheesta en tietenkään ymmärtänyt mitään) mutta mielenkiintoista oli, kuinka opettaja eläytyy puheessaan. Sitä oli mielenkiintoista ja jopa viihdyttävää kuunnella.
Viimeisenä osallistuin 9-luokkalaisten biologian tunnille. Aiheena oli ihmisen biologiaa ja aiheena diabetes ja syöpä. Ryhmä oli pieni (vain 10 oppilasta), koska toinen puoli luokasta oli opiskelemassa fysiikkaa samaan aikaan. Oppitunti meni kokonaan opettajajohtoisesti, johon oppilaat osallistuivat osittain aiheesta kysellen ja kommentoiden. Muutamia oppilaita kiinnosti erityisesti syöpä ja pelko syöpään sairastumisesta. Joillakin oppilailla oli kokemus vakavasta taudista omassa perheessä ja kertoivat tunteistaan sairauteen liittyen hyvin avoimesti ja rohkeasti.
Päivä päättyi yhteiseen loppuseremoniaan muun Erasmus+- kurssilaisten kanssa. Koulun Erasmus- vastaavaopettaja piti kauniin kiitospuheen meille kaikille, jonka jälkeen saimme todistukset. Loppuseremonia oli kuin karnevaali eteläeurooppalaiseen tyyliin.
Tämä viikko oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen matka portugalilaiseen koulumaailmaan. Isot kulttuurierot näkyvät vahvasti koulun arjessa ja ihmisten tavoissa toimia ja kohdata muita ihmisiä. Välittäminen näkyy erillä tavoin kuin Suomessa. Oppilaiden osallisuus on myös aktiivista erityisesti keskustelutehtävissä ja ryhmätyöskentelyissä. Myös keskustelut eri opettajien kanssa auttoi ymmärtämään, miten eri tasoisten oppilaiden opettaminen on haastavaa. Koulussa eri juurikaan anneta lisätukea oppilaille, jotka sitä tarvitsisivat. He ottavat maksullisia tutortunteja koulun jälkeen, jos heidän vahemmillaan on varaa ostaa sellaisia. Osa koulun opettajista siirtyykin jatkamaan päivää tutoropettajina, koska saavat siitä parempaa palkaa kuin varsinaisesta päivätyöstä koululla.
Perjantaipäivä olikin erilainen nimenomaan opettajien heikon palkan ja etuuksien vuoksi. Iso osa opettajia oli lakossa (eivät saa lakkokorvauksia!) ja tunnit oli peruttu heidän osalta. Erikoista oli se, että huoltajille ei kerrota etukäteen, kuka on opettaja on lakossa ja kuka ei. Pitää mennä koululle katsomaan, onko oma opettaja koulussa. Monien keskutelujen jälkeen toivon paikallisen yhteiskunnan panostavan enemmän julkisten koulujen rahoittamiseen ja opettajan työhön satsaamiseen. Opettaja tekevöt työtään suurella sydämellä mutta todella huonolla palkalla. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdän nauttimaani työtä arvostuksella ja riittäväksi kokemallani korvauksella Suomessa.
Happy Schools - hyvinvointia ja elämäntaitoja Nizzassa
Nizza on kaunis ja monipuolinen kaupunki. Olemme tutustuneet ympäristöön sekä omalla ajalla että yhdessä muiden osallistujien kanssa. Kurssia on vielä yli puolet jäljellä. Odotamme innolla positiiviseen pedagogiikkaan syventymistä ja mindfulness -harjoituksia.
Kurssi jatkui positiiviseen peagogiikkaan perehtymisellä. Tutustuimme yhteistoiminnallisesti PERMA-teoriaan, FLOW -sitoutumisen periaatteisiin ja Appreciative Inquiry -menetelmään. Kävimme vilkasta keskustelua näiden aiheiden tiimoilta tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista.
Mindfulness-osion pohjustukseksi tutustuimme The Healty Mind platter -malliin ja Eisenhowermatriisiin. Analysoimme omaa ajankäyttöämme Mind platter -mallin avulla ja mietimme niitä kohtia, johon voimme vaikuttaa parantaaksemme elämänlaatua. Eisenhowermatriisi auttaa priorisoimaan tehtäviä ja ajankäyttöä. Kurssin päätteeksi teimme useita harjoituksia mindfulnesskävelyllä Nizzan jylhillä rantapoluilla. Mukava viikkomme päättyi veneretkeen, jossa ihastelimme Nizzan nähtävyyksiä mereltä päin.
