Job shadowing ja vähän muuta Lissabonissa
Osallistuin Erasmus+ job shadowing- jaksolle Lissabonissa Escola Basica Elias Garcia- nimisessä koulussa. Jakson aikana koululla järjestettiin toinen Erasmus+ - kurssi yhteisesti kuuden viroalisen, italilalaisen ja portugalilaisen opettajan kesken, jossa olin myös osittain mukana. Koulussa opiskelee yli 1400 ala- ja yläkouluikäistä lasta. Opettajia on arviolta 100.
Maanantai 23.10.
Olin ilmoittanut etukäteen saapuvani koululle siskon poikani Danielin kanssa yhtä matkaa. Koulualueelle ei pääse portilta ilman erillistä lupaa. Oppilailla on omat kortit, jotka skannataan portilla kellokortin tapaan. Pääsin heti mukaan koulun tutustumiskierrokselle, joka oli järjestetty myös toiselle Erasmus+ - kurssin opettajille. Esittämisestä vastasivat neljä koulun 9-luokkalaista oppilasta, jotka hallitsivat englannin kielen täydellisesti.
Kierroksen aikana ehdin tehdä tuttavuutta useamman italialaisen, virolaisen sekä paikallisten opettajien kanssa. Koulualue (rakennukset ja ulkoalue) poikkeaa paljon suomalaisesta kouluympäristöstä. Pienemmät oppilaat olivat omassa rakennuksessaan ja piha-alue vähän erillään päärakennuksesta, jossa taas isommat oppilaat opiskelevat. Oppilailla on vapaus viettää aikaansa koulun käytävillä, auloissa tai ulkoalueilla. Valvonnasta huolehtivat koulun "martat", jotka valvontojen lisäksi huolehtivat lounaan valmistamisesta, siivoamisesta, terveydenhoidosta (äkilliset sairastapaukset), kurinpidosta jne. Nämä olivat herttaisia pienipalkkaisia naisia, joidenkin lasten äitejä tai mummoja, jotka tekevät työtä suurella sydämellä huolehtien lasten hyvinvoinnista.
Tutustumisten jälkeen sain minulle räätälöidyn viikko-ohjelman. Aikataulu ja ohjelmakuvaukset olivat hyvin selkeät. Koulukierroken jälkeen siirryimme sisätiloihin koulun auditorioon kuuntelemaan Lissabonin yliopistosta tullutta tutkijaa Anabela Santosta. Hän esitti ja kertoi RESCUE- nimisestä projektista, jota on toteutettu kuudessa eri euroopan maassa. Aiheena oli oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen eri harjoituksia toteuttaen.
Tässä vaiheessa aloin huolestua aikataulusta. Olimme pahasti jäljessä minulle annetusta aikataulurungosta.
Mutta onneksi tulossa oli hyvin mielenkiintoinen esitys koululla toimivasta ECO- koulusta. Tämä vastaa suomalaista Vihreä Lippu- ohjelmaa. Esittämisestä vastasivat koulun kaksi 14-vuotiasta ympäristöraatilaista sekä heidän johtajansa (opettaja, joka opettaa biologiaa).
Esityksissä kerrottiin koululla toteutetuista projekteista, jotka olivat hyvin monipuolisia ja jokaiselle ikäluokalle omina koskevina projekteina. Yksi mieleenpainuva projekti liittyi ympäristön siivoamiseen. Oppilaat kilpailevat roskien siivoamisesta koulualueella sekä muualla ympäristössä esim. meren rannalla. Nämä kerätyt roskat haettiin jätelaitokselle, josta koulu sai rahaa kokonaismassan mukaan. Rahat luovutettiin hyväntekeväisyyskohteeseen ulkomaille.
Merten puhdistamiseen liittyvään projektiin kuului myös valistavat taidemaalaukset. Koulualueen ulkoviemärien ympärille oli maalattu meriaiheiset kuvat ja tekstit "O MAR COMECA AQUI" , joka on suomeksi "Meri alkaa tästä".
Koululla on myös oma puutarha, josta oppilaat huolehtivat yhdessä koulun aikuisten kanssa. Näitä puutarhan antimia hyödynnettiin koulun pienryhmän oppilaiden tunneilla, joissa pääsivät harjoittelmaan kokkaamisen taitoja.
Päivän päätteesi jokaisesta koulusta pidimme (lyhyet) esitykset, joissa kerroimme maidemme koulujärjestelmästä sekä omista kouluistamme. Päivä päättyi vain kaksi tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä, mutta se ei tuntunut muita juuri haittaavan.
Tiistai 24.10.
Ohjeeksi annettiin saapua koululle hieman etuajassa (viimeistään klo 8.50), koska ohjelmassa oli matka luontokohteeseen meren rannan läheisyyteen Mata dos medos- nimiseen paikkaan. Menimme sinne yhdessä bussilla ja mukaan tuli kaksi opasta, joista toinen työskenteli biologina ja osasi näin ollen kertoa meille matkakohteen historiaa ja tarkempia tietoja kasvien syntyperästä ja niiden ominaisuuksista. Tämä ekskursio oli myös osa Erasmus+- kurssia, jossa muut opettaja olivat osana.
Sää sattui vähän edellistä päivää heikommaksi mutta ei mahdottomaksi. Välillä tuulen lisäksi sade piiskasi kasvoja mutta muuten saimme ihastella paikallista puustoja ja pensaita samalla tietysti keräten kaikki näkemämme roskat. Roskia löytyi monenlaista: paljon muoviroskaa, lasipulloja, muovisia juomapulloja, kartonkipakkauksia, tupakan tumppeja ja jopa rintaliivit!
Palasimme bussilla koululle ja kokoonnuimme vielä luokkaan jakamaan ajatuksia ja kokemuksia aiheesta "outside-learning". Paikallisille ja italialaisille opiskelutapa on vieraampi, kuin minulle ja virolaisille. Kerroimme omia kokemuksiamme ulkona opiskelusta muille opettajille, joita kuuntelivat suurella mielenkiinnolla.
Keskiviikko 25.10.
Tänään pääsin tutustumaan varsinaiseen opettajan työhön koulussa. Minulle oli järjestetty mahdollisuus käydä neljällä eri oppitunnilla päivän aikana. Oppitunnit ovat yleensä joko 50 minuuttia tai sitten 2x50min. Ryhmät oliva yleensä 28-30 oppilasta. Vain fyken ja Science- tunneilla ryhmiä jaetaan puoliksi.
Ensimmäisenä menin 7-luokkalaisten Science-tunnille. Aiheena oli eri mineraalit, jota oppilaat olivat jo opiskelleet jo edellisillä tunneilla. Tällä tunnilla he saivat tehtäväksi työskennellä ryhmissä ja selvittää opettajan antamat mineraalinäytteet. Ryhmässä oli muutamia hyvin englantia puhuvia oppilaita, joten osallistuin myös yhden ryhmän työskentelyyn. He ystävällisesti kertoivat työskentelyvaiheista minulle englanniksi.
Seuraavalla tunnilla menin 9-luokan portugalin kielen tunnille. Tällä tunnilla tarkoituksena oli pitää väittely oppilaiden välillä heidän aiemmin luetun kirjan tarinan aiheesta. Luokka oli jaettu 3-4 hengen ryhmiin ja jokaisessa ryhmässä oli etukäteen mietitty tekstin tarinan kannattajat ja vastustajat. Sen jälkeen jokaisesta ryhmästä valittiin yksi oppilas ja näistä muodostitettiin (3 oppilaan ryhmät) kannattajat ja vastustajat. Yksi oppilas toimi väittelyn alkupuheenvuoron pitäjänä sekä puheenvuoron antajana. Mielenkiintoista oli, kuinka rohkeasti oppilaat esiintyvät ja osaavat ilmaista mielipiteensä. Yksi oppilas oli pyydetty kääntämään tunnin eri vaiheet ja myös oppilaiden puheenvuoroja minulle. Luokassa oli selvästi hyvä keskusteleva kulttuuri ja kaikkien mielipiteet tulivat selkeästi esille ja kuulluksi. Väittely kesti kaikkinensa melkein 30 minuuttia.
Kolmas oppitunti oli 7-luokan teknologian tunti. Oppiaineen nimi vähän hämäsi minua. Olin tietysti odottanut jotain tietokoneisiin tms. perustuvaa opiskleua, mutta ei näin ollutkaan. Oppitunnilla oppilaat jaettiin viiteen eri ryhmään, joissa he työskentelivät koko tunnin ajan. Tehtävänä oli kiertää viidessä eri pisteessä (5min/piste) tutustumassa eri materiaaleihin ja keskustella, mitä tietävät materilaalista ja sen käytöstä. Yksi oppilas kirjasi oppilaiden keskustelut ylös paperille. Näistä sitten kootaan myöhemmin yhteinen aineisto: mitä me jo tiedämme.
Alla kuva ryhmästä tutkimassa puumaterilaalia. Muut tutkittavat materiaalit olivat posliini, puuvilla, kartonki ja metalli (alumiini).
Viimeisen oppitunnin olin 9-luokan matematiikan tunnilla. Aiheena oli 2. asteen funktiot. Oppilaat olivat opiskelleet vaillinaisia 2-asteen funktiota ja viimeisimpänä täydellisiä 2.asteen funktiota ja ratkaisukaavan käyttöä. Oppilaat tekivät vuorotellen ratkaisuja taululle ja opettaja kävi korjailemassa niitä punaisella tussilla sitä mukaan, kun havaitsi virheitä. Muut oppilaat tekivät tehtäviä omaan tahtiin tai kopioivat ratkaisuja taululta. Yhteistä opetustuokioita ei varsinaisesti ollut. Tarkoituksena oli käyttää tunti harjoitteluun ja valmistautua (sähköiseen) testiin, joka aloitettiin tunnin lopussa ja jäi kotitehtäväksi tehdä kotona loppuun. Sain myös itse tutustua testiin oppilaan opastamana (opettaja ei osannut englantia, joten taas oli ystävällisesti pyydetty oppilas kertomaan tunnin kulusta minulle englanniksi).
Torstai 28.10.
Tänään pääsin jatkamaan tutustumista eri oppiaineiden tunneille. Aloitin päivän 9-luokan fysiikan tunnilta. Opettaja ei osannut puhua englantia, joten hän oli kirjoittanut minulle valmiiksi paperin, jossa kerrotiin mikä tunnin aihe oli ja mitä heidän on tarkoitus tehdä.
Tunnilla tehtiin kertausmonistetta harjoituksena tulevaan kokeeseen. Aiheena oli voimat ja kiihtyvyys. Oppilaat harjoittelvat yksikönmuunnoksia km/h -> m/s ja myös opettelivat lukemaan tasaisen ja kiihtyvän liikeen kuvaajia sekä määrittämään kiihtyvyksiä eri kappaleille laskemalla. Ryhmässä ei ollut englantia osaavia oppilaita, joten tunnin tehtävien seuraaminen oli vähän hankalaa. Käytin aikaa luokkaympäristön tutkimiseen ja luokasta löytyi aiemmin tehty taideprojekti atomirakenteen historiasta, mikä vaikutti mielenkiintoiselta. Otin siitä myös kuvia ja käyttää ideaa ehkä myös omilla tunneilla.
Seuraavaksi kävin 8-luokkalaisten portugalin tunnilla. Tunnin alku käytettiin kirjan lukemiseen, sitten katsotiin lyhyt video aiheena "The Plastic Ocean" ja siihen liittyvään tekstiin omasta oppikirjasta. Lopputunti menikin koko luokan keskuteluun, joka oli taas todella positiivinen kokemus. Opppilaat ovat todella rohkeita esittämään mielipiteitään koko luokalle. He osaavat kuunnella toisten puheenvuorot ja odottaa omaansa. Lähes kaikki oppilaat osallistuvat. Opettaja myös puhui paljon (puheesta en tietenkään ymmärtänyt mitään) mutta mielenkiintoista oli, kuinka opettaja eläytyy puheessaan. Sitä oli mielenkiintoista ja jopa viihdyttävää kuunnella.
Viimeisenä osallistuin 9-luokkalaisten biologian tunnille. Aiheena oli ihmisen biologiaa ja aiheena diabetes ja syöpä. Ryhmä oli pieni (vain 10 oppilasta), koska toinen puoli luokasta oli opiskelemassa fysiikkaa samaan aikaan. Oppitunti meni kokonaan opettajajohtoisesti, johon oppilaat osallistuivat osittain aiheesta kysellen ja kommentoiden. Muutamia oppilaita kiinnosti erityisesti syöpä ja pelko syöpään sairastumisesta. Joillakin oppilailla oli kokemus vakavasta taudista omassa perheessä ja kertoivat tunteistaan sairauteen liittyen hyvin avoimesti ja rohkeasti.
Päivä päättyi yhteiseen loppuseremoniaan muun Erasmus+- kurssilaisten kanssa. Koulun Erasmus- vastaavaopettaja piti kauniin kiitospuheen meille kaikille, jonka jälkeen saimme todistukset. Loppuseremonia oli kuin karnevaali eteläeurooppalaiseen tyyliin.
Tämä viikko oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen matka portugalilaiseen koulumaailmaan. Isot kulttuurierot näkyvät vahvasti koulun arjessa ja ihmisten tavoissa toimia ja kohdata muita ihmisiä. Välittäminen näkyy erillä tavoin kuin Suomessa. Oppilaiden osallisuus on myös aktiivista erityisesti keskustelutehtävissä ja ryhmätyöskentelyissä. Myös keskustelut eri opettajien kanssa auttoi ymmärtämään, miten eri tasoisten oppilaiden opettaminen on haastavaa. Koulussa eri juurikaan anneta lisätukea oppilaille, jotka sitä tarvitsisivat. He ottavat maksullisia tutortunteja koulun jälkeen, jos heidän vahemmillaan on varaa ostaa sellaisia. Osa koulun opettajista siirtyykin jatkamaan päivää tutoropettajina, koska saavat siitä parempaa palkaa kuin varsinaisesta päivätyöstä koululla.
Perjantaipäivä olikin erilainen nimenomaan opettajien heikon palkan ja etuuksien vuoksi. Iso osa opettajia oli lakossa (eivät saa lakkokorvauksia!) ja tunnit oli peruttu heidän osalta. Erikoista oli se, että huoltajille ei kerrota etukäteen, kuka on opettaja on lakossa ja kuka ei. Pitää mennä koululle katsomaan, onko oma opettaja koulussa. Monien keskutelujen jälkeen toivon paikallisen yhteiskunnan panostavan enemmän julkisten koulujen rahoittamiseen ja opettajan työhön satsaamiseen. Opettaja tekevöt työtään suurella sydämellä mutta todella huonolla palkalla. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdän nauttimaani työtä arvostuksella ja riittäväksi kokemallani korvauksella Suomessa.
Maanantai 23.10.
Olin ilmoittanut etukäteen saapuvani koululle siskon poikani Danielin kanssa yhtä matkaa. Koulualueelle ei pääse portilta ilman erillistä lupaa. Oppilailla on omat kortit, jotka skannataan portilla kellokortin tapaan. Pääsin heti mukaan koulun tutustumiskierrokselle, joka oli järjestetty myös toiselle Erasmus+ - kurssin opettajille. Esittämisestä vastasivat neljä koulun 9-luokkalaista oppilasta, jotka hallitsivat englannin kielen täydellisesti.
Kierroksen aikana ehdin tehdä tuttavuutta useamman italialaisen, virolaisen sekä paikallisten opettajien kanssa. Koulualue (rakennukset ja ulkoalue) poikkeaa paljon suomalaisesta kouluympäristöstä. Pienemmät oppilaat olivat omassa rakennuksessaan ja piha-alue vähän erillään päärakennuksesta, jossa taas isommat oppilaat opiskelevat. Oppilailla on vapaus viettää aikaansa koulun käytävillä, auloissa tai ulkoalueilla. Valvonnasta huolehtivat koulun "martat", jotka valvontojen lisäksi huolehtivat lounaan valmistamisesta, siivoamisesta, terveydenhoidosta (äkilliset sairastapaukset), kurinpidosta jne. Nämä olivat herttaisia pienipalkkaisia naisia, joidenkin lasten äitejä tai mummoja, jotka tekevät työtä suurella sydämellä huolehtien lasten hyvinvoinnista.
Tutustumisten jälkeen sain minulle räätälöidyn viikko-ohjelman. Aikataulu ja ohjelmakuvaukset olivat hyvin selkeät. Koulukierroken jälkeen siirryimme sisätiloihin koulun auditorioon kuuntelemaan Lissabonin yliopistosta tullutta tutkijaa Anabela Santosta. Hän esitti ja kertoi RESCUE- nimisestä projektista, jota on toteutettu kuudessa eri euroopan maassa. Aiheena oli oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen eri harjoituksia toteuttaen.
Tässä vaiheessa aloin huolestua aikataulusta. Olimme pahasti jäljessä minulle annetusta aikataulurungosta.
Mutta onneksi tulossa oli hyvin mielenkiintoinen esitys koululla toimivasta ECO- koulusta. Tämä vastaa suomalaista Vihreä Lippu- ohjelmaa. Esittämisestä vastasivat koulun kaksi 14-vuotiasta ympäristöraatilaista sekä heidän johtajansa (opettaja, joka opettaa biologiaa).
Esityksissä kerrottiin koululla toteutetuista projekteista, jotka olivat hyvin monipuolisia ja jokaiselle ikäluokalle omina koskevina projekteina. Yksi mieleenpainuva projekti liittyi ympäristön siivoamiseen. Oppilaat kilpailevat roskien siivoamisesta koulualueella sekä muualla ympäristössä esim. meren rannalla. Nämä kerätyt roskat haettiin jätelaitokselle, josta koulu sai rahaa kokonaismassan mukaan. Rahat luovutettiin hyväntekeväisyyskohteeseen ulkomaille.
Merten puhdistamiseen liittyvään projektiin kuului myös valistavat taidemaalaukset. Koulualueen ulkoviemärien ympärille oli maalattu meriaiheiset kuvat ja tekstit "O MAR COMECA AQUI" , joka on suomeksi "Meri alkaa tästä".
Koululla on myös oma puutarha, josta oppilaat huolehtivat yhdessä koulun aikuisten kanssa. Näitä puutarhan antimia hyödynnettiin koulun pienryhmän oppilaiden tunneilla, joissa pääsivät harjoittelmaan kokkaamisen taitoja.
Päivän päätteesi jokaisesta koulusta pidimme (lyhyet) esitykset, joissa kerroimme maidemme koulujärjestelmästä sekä omista kouluistamme. Päivä päättyi vain kaksi tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä, mutta se ei tuntunut muita juuri haittaavan.
Tiistai 24.10.
Ohjeeksi annettiin saapua koululle hieman etuajassa (viimeistään klo 8.50), koska ohjelmassa oli matka luontokohteeseen meren rannan läheisyyteen Mata dos medos- nimiseen paikkaan. Menimme sinne yhdessä bussilla ja mukaan tuli kaksi opasta, joista toinen työskenteli biologina ja osasi näin ollen kertoa meille matkakohteen historiaa ja tarkempia tietoja kasvien syntyperästä ja niiden ominaisuuksista. Tämä ekskursio oli myös osa Erasmus+- kurssia, jossa muut opettaja olivat osana.
Sää sattui vähän edellistä päivää heikommaksi mutta ei mahdottomaksi. Välillä tuulen lisäksi sade piiskasi kasvoja mutta muuten saimme ihastella paikallista puustoja ja pensaita samalla tietysti keräten kaikki näkemämme roskat. Roskia löytyi monenlaista: paljon muoviroskaa, lasipulloja, muovisia juomapulloja, kartonkipakkauksia, tupakan tumppeja ja jopa rintaliivit!
Palasimme bussilla koululle ja kokoonnuimme vielä luokkaan jakamaan ajatuksia ja kokemuksia aiheesta "outside-learning". Paikallisille ja italialaisille opiskelutapa on vieraampi, kuin minulle ja virolaisille. Kerroimme omia kokemuksiamme ulkona opiskelusta muille opettajille, joita kuuntelivat suurella mielenkiinnolla.
Keskiviikko 25.10.
Tänään pääsin tutustumaan varsinaiseen opettajan työhön koulussa. Minulle oli järjestetty mahdollisuus käydä neljällä eri oppitunnilla päivän aikana. Oppitunnit ovat yleensä joko 50 minuuttia tai sitten 2x50min. Ryhmät oliva yleensä 28-30 oppilasta. Vain fyken ja Science- tunneilla ryhmiä jaetaan puoliksi.
Ensimmäisenä menin 7-luokkalaisten Science-tunnille. Aiheena oli eri mineraalit, jota oppilaat olivat jo opiskelleet jo edellisillä tunneilla. Tällä tunnilla he saivat tehtäväksi työskennellä ryhmissä ja selvittää opettajan antamat mineraalinäytteet. Ryhmässä oli muutamia hyvin englantia puhuvia oppilaita, joten osallistuin myös yhden ryhmän työskentelyyn. He ystävällisesti kertoivat työskentelyvaiheista minulle englanniksi.
Seuraavalla tunnilla menin 9-luokan portugalin kielen tunnille. Tällä tunnilla tarkoituksena oli pitää väittely oppilaiden välillä heidän aiemmin luetun kirjan tarinan aiheesta. Luokka oli jaettu 3-4 hengen ryhmiin ja jokaisessa ryhmässä oli etukäteen mietitty tekstin tarinan kannattajat ja vastustajat. Sen jälkeen jokaisesta ryhmästä valittiin yksi oppilas ja näistä muodostitettiin (3 oppilaan ryhmät) kannattajat ja vastustajat. Yksi oppilas toimi väittelyn alkupuheenvuoron pitäjänä sekä puheenvuoron antajana. Mielenkiintoista oli, kuinka rohkeasti oppilaat esiintyvät ja osaavat ilmaista mielipiteensä. Yksi oppilas oli pyydetty kääntämään tunnin eri vaiheet ja myös oppilaiden puheenvuoroja minulle. Luokassa oli selvästi hyvä keskusteleva kulttuuri ja kaikkien mielipiteet tulivat selkeästi esille ja kuulluksi. Väittely kesti kaikkinensa melkein 30 minuuttia.
Kolmas oppitunti oli 7-luokan teknologian tunti. Oppiaineen nimi vähän hämäsi minua. Olin tietysti odottanut jotain tietokoneisiin tms. perustuvaa opiskleua, mutta ei näin ollutkaan. Oppitunnilla oppilaat jaettiin viiteen eri ryhmään, joissa he työskentelivät koko tunnin ajan. Tehtävänä oli kiertää viidessä eri pisteessä (5min/piste) tutustumassa eri materiaaleihin ja keskustella, mitä tietävät materilaalista ja sen käytöstä. Yksi oppilas kirjasi oppilaiden keskustelut ylös paperille. Näistä sitten kootaan myöhemmin yhteinen aineisto: mitä me jo tiedämme.
Alla kuva ryhmästä tutkimassa puumaterilaalia. Muut tutkittavat materiaalit olivat posliini, puuvilla, kartonki ja metalli (alumiini).
Viimeisen oppitunnin olin 9-luokan matematiikan tunnilla. Aiheena oli 2. asteen funktiot. Oppilaat olivat opiskelleet vaillinaisia 2-asteen funktiota ja viimeisimpänä täydellisiä 2.asteen funktiota ja ratkaisukaavan käyttöä. Oppilaat tekivät vuorotellen ratkaisuja taululle ja opettaja kävi korjailemassa niitä punaisella tussilla sitä mukaan, kun havaitsi virheitä. Muut oppilaat tekivät tehtäviä omaan tahtiin tai kopioivat ratkaisuja taululta. Yhteistä opetustuokioita ei varsinaisesti ollut. Tarkoituksena oli käyttää tunti harjoitteluun ja valmistautua (sähköiseen) testiin, joka aloitettiin tunnin lopussa ja jäi kotitehtäväksi tehdä kotona loppuun. Sain myös itse tutustua testiin oppilaan opastamana (opettaja ei osannut englantia, joten taas oli ystävällisesti pyydetty oppilas kertomaan tunnin kulusta minulle englanniksi).
Torstai 28.10.
Tänään pääsin jatkamaan tutustumista eri oppiaineiden tunneille. Aloitin päivän 9-luokan fysiikan tunnilta. Opettaja ei osannut puhua englantia, joten hän oli kirjoittanut minulle valmiiksi paperin, jossa kerrotiin mikä tunnin aihe oli ja mitä heidän on tarkoitus tehdä.
Tunnilla tehtiin kertausmonistetta harjoituksena tulevaan kokeeseen. Aiheena oli voimat ja kiihtyvyys. Oppilaat harjoittelvat yksikönmuunnoksia km/h -> m/s ja myös opettelivat lukemaan tasaisen ja kiihtyvän liikeen kuvaajia sekä määrittämään kiihtyvyksiä eri kappaleille laskemalla. Ryhmässä ei ollut englantia osaavia oppilaita, joten tunnin tehtävien seuraaminen oli vähän hankalaa. Käytin aikaa luokkaympäristön tutkimiseen ja luokasta löytyi aiemmin tehty taideprojekti atomirakenteen historiasta, mikä vaikutti mielenkiintoiselta. Otin siitä myös kuvia ja käyttää ideaa ehkä myös omilla tunneilla.
Seuraavaksi kävin 8-luokkalaisten portugalin tunnilla. Tunnin alku käytettiin kirjan lukemiseen, sitten katsotiin lyhyt video aiheena "The Plastic Ocean" ja siihen liittyvään tekstiin omasta oppikirjasta. Lopputunti menikin koko luokan keskuteluun, joka oli taas todella positiivinen kokemus. Opppilaat ovat todella rohkeita esittämään mielipiteitään koko luokalle. He osaavat kuunnella toisten puheenvuorot ja odottaa omaansa. Lähes kaikki oppilaat osallistuvat. Opettaja myös puhui paljon (puheesta en tietenkään ymmärtänyt mitään) mutta mielenkiintoista oli, kuinka opettaja eläytyy puheessaan. Sitä oli mielenkiintoista ja jopa viihdyttävää kuunnella.
Viimeisenä osallistuin 9-luokkalaisten biologian tunnille. Aiheena oli ihmisen biologiaa ja aiheena diabetes ja syöpä. Ryhmä oli pieni (vain 10 oppilasta), koska toinen puoli luokasta oli opiskelemassa fysiikkaa samaan aikaan. Oppitunti meni kokonaan opettajajohtoisesti, johon oppilaat osallistuivat osittain aiheesta kysellen ja kommentoiden. Muutamia oppilaita kiinnosti erityisesti syöpä ja pelko syöpään sairastumisesta. Joillakin oppilailla oli kokemus vakavasta taudista omassa perheessä ja kertoivat tunteistaan sairauteen liittyen hyvin avoimesti ja rohkeasti.
Päivä päättyi yhteiseen loppuseremoniaan muun Erasmus+- kurssilaisten kanssa. Koulun Erasmus- vastaavaopettaja piti kauniin kiitospuheen meille kaikille, jonka jälkeen saimme todistukset. Loppuseremonia oli kuin karnevaali eteläeurooppalaiseen tyyliin.
Tämä viikko oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen matka portugalilaiseen koulumaailmaan. Isot kulttuurierot näkyvät vahvasti koulun arjessa ja ihmisten tavoissa toimia ja kohdata muita ihmisiä. Välittäminen näkyy erillä tavoin kuin Suomessa. Oppilaiden osallisuus on myös aktiivista erityisesti keskustelutehtävissä ja ryhmätyöskentelyissä. Myös keskustelut eri opettajien kanssa auttoi ymmärtämään, miten eri tasoisten oppilaiden opettaminen on haastavaa. Koulussa eri juurikaan anneta lisätukea oppilaille, jotka sitä tarvitsisivat. He ottavat maksullisia tutortunteja koulun jälkeen, jos heidän vahemmillaan on varaa ostaa sellaisia. Osa koulun opettajista siirtyykin jatkamaan päivää tutoropettajina, koska saavat siitä parempaa palkaa kuin varsinaisesta päivätyöstä koululla.
Perjantaipäivä olikin erilainen nimenomaan opettajien heikon palkan ja etuuksien vuoksi. Iso osa opettajia oli lakossa (eivät saa lakkokorvauksia!) ja tunnit oli peruttu heidän osalta. Erikoista oli se, että huoltajille ei kerrota etukäteen, kuka on opettaja on lakossa ja kuka ei. Pitää mennä koululle katsomaan, onko oma opettaja koulussa. Monien keskutelujen jälkeen toivon paikallisen yhteiskunnan panostavan enemmän julkisten koulujen rahoittamiseen ja opettajan työhön satsaamiseen. Opettaja tekevöt työtään suurella sydämellä mutta todella huonolla palkalla. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdän nauttimaani työtä arvostuksella ja riittäväksi kokemallani korvauksella Suomessa.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin