Sunnuntai 22.10. ja maanantai 23.10.

Saavuimme Puerto de la Cruziin sunnuntaina iltapäivällä viiden, kuuden välillä pitkähkön matkan jälkeen. Emme ehtineet puoli kolmelta alkaneelle kurssiapulaisen vetämälle kaupunkikierrokselle. Tämä ei toisaalta haitannut, sillä sää oli hyvin sateinen. Raahustimme siis suoraan hotellille, jossa saimme todeta ilmastoinnin olevan epäkunnossa sekä huoneen haisevan homeelle. No. Päätimme selvitä.

Kurssi alkoi maanantaina klo 9. Ensimmäisenä päivänä tutustelimme toisiimme. Osallistujia oli Italiasta, Saksasta, Unkarista, Puolasta, Kreikasta ja me Suomesta, yhteensä 13 henkeä. Suurin osa osallistujista oli opettajia, mutta joukossa oli myös yksi projektikoordinaattori puolalaisesta yliopistosta. Opetuskenttä oli hyvin heterogeeninen. Osa toimi alkuopetuksessa, osa ylemmillä luokilla perusopetuksessa, osa lukiossa ja ammattikoulussa.

Maanantaina meillä oli myös ensimmäiset aktiviteetit. Mietimme aluksi odotuksia kurssille, mitä pystymme kukin kurssille tuomaan sekä pelkoja, joita meillä mahdollisesti oli. Kävimme kukin vuorollamme näistä kertomassa sekä samalla esittelimme lyhyesti itsemme ja omaa työtämme. Tästä aktiviteetista kuva.
.

Muissa harjoituksissa käsittelimme esimerkiksi moninaisuuden käsitettä niin teoreettisesti kuin käytännön esimerkein. Havahduttavinta tänään oli havaita kulttuurierot muun muassa tehtävässä, jossa piti tuomita tarinan henkilöitä heidän tekojensa mukaan. Vanhempien, varsinkin äidin rooli, oli kreikkalaisten mielestä hyvin, hyvin suuri ja jatkuu elämässä hyvin vahvasti läpi elämän.

Kurssipäivä päättyi klo 13, minkä jälkeen katselimme kaupunkia sekä kävimme läheisellä rannalla ottamassa aurinkoa. Uimaan emme mereen päässeet, sillä punaiset liput liehuivat rannoilla. Aallokko oli upea ja saimme toki ihastella sitä. Parasta oli, kun saimme huoneeseemme tuulettimen.


Paikallinen kalamies

Tiistai 24.10.

Kurssipäivä alkoi tänään klo 8. Päivän teemoina olivat identiteetti, stereotypiat, ennakkoluulot ja syrjintä. Näihin liittyen teimme todella monia harjoituksia. Identiteettiä käsittelimme teoreettisesta lähtökohdasta sekä teimme siihen liittyen harjoituksia, kuten esimerkiksi pohdimme, mikä seuraavista metaforista kuvaa identiteettiä parhaiten: jäävuori, sipuli vai puu. Identiteetin ulospäin näkyvää ja sisällä olevaa osaa hahmotimme mukavalla piirustustehtävällä, josta myöskin liitteenä kuva.

Muista harjoituksista mainitsemisen arvoinen on back to back -harjoitus, jossa havainnollistui hyvin ihmisten erilainen tapa nähdä maailmaa. Myös kommunikoinnin tärkeys tiivistyi tässä harjoituksessa. Lyhyesti: jakaannuimme pareihin, joista toisella oli kuva, jota toinen ei nähnyt. Kuvaa pitelevä henkilö kertoi suullisesti toiselle, mitä kuvassa näki, ja hänen tehtävänsä oli piirtää kuvailtu hahmo parhaansa mukaan. Kovin tuli komeita yksisarvisia! :)

Kurssipäivä päättyi kello 13, minkä jälkeen lähdimme lounaalle. Lounaan jälkeen menimme hotellin kattoterassille makaamaan ja uimaan. Muu porukka lähti läheiseen La Orotavan kylään, mutta me suomalaiset turret päätimme priorisoida ja ottaa auringosta kaiken ilon irti. Sää tällä puolella saarta on hyvin epävakaa. Saimme nahkamme grillattua.


Näkymä kattoterassilta

Keskiviikko 25.10.

Kurssipäivä alkoi jälleen klo 8. Tänään ensimmäiseksi kertasimme eilisen teemat Padletin avulla. Muistelimme läpi kaikki harjoitukset pienissä ryhmissä sekä mietimme, miten voisimme niitä työssämme hyödyntää. Päivän teemana oli erilaisuuden huomioon ottaminen opetuksessa. Jälleen teimme useita harjoituksia. Mainittakoon näistä seuraavat:
- Pienissä ryhmissä tutkimme pienille korteille kirjoitettuja opetusmetodeja ja pohdimme, kuinka hyvin ne ovat eriytettävissä. Mietimme, mitä niistä käytämme itse.
- Harjoittelimme Jigsaw-metodia. Tässä metodissa oli kotiryhmät, joissa kukin ryhmän jäsen opiskeli opeteltavasta asiasta yhden osan. Kun oma osuus oli luettu, mentiin expert-ryhmiin, joissa varmistettiin, että jokainen on ymmärtänyt asian samalla tavalla. Se jälkeen palattiin kotiryhmiin ja kukin opetti asiansa toisille.
- Vuorovaikutusta ja rooleja harjoittelimme askartelutehtävällä. Ohjaajamme Valeria asetti nähtävällemme paperista taitellun ja leikatun kappaleen. Tehtävämme oli pienissä ryhmissä tehdä samanlainen koskematta alkuperäiseen kappaleeseen. Yksi ryhmien jäsenistä kirjoitti kaiken ryhmässä puhutun ylös. Oli herättävää kuulla jäljestä päin, kuinka ryhmien roolit jakaantuivat ja millä tavoin tilanteessa kommunikoitiin.


Paljon oli metodeita


Leikelty ja taiteltu paperi 

Kurssipäivä päättyi jälleen yhden maissa, minkä jälkeen menimme läheiselle allasalueelle, Lago Martianesille. Aurinko meni kuitenkin hyvin äkkiä pilveen, joten päätimme ottaa bussin ja käydä nyt vuorostamme La Orotavassa. Kaupunki oli todellakin vierailemisen arvoinen. Se sijaitsee korkeammalla Teiden rinteessä, joten maisema merelle oli upea. Mieleenpainuvimpia kohteita La Orotavassa olivat vanha kaupunki ja sen historialliset rakennukset. Onneksemme kirkko sattui olemaan auki, ja pääsimme sinne pällistelemään.


Näkymä Orotavasta

3,9 kilometrin matka takaisin hotellille taittui jälleen iloisesti hikisessä bussissa kahdenkymmenen minuutin ajan.

Torstai 26.10.2023

Torstain kurssipäivä oli edellisiä lyhyempi, koska tänään lähdimme kurssipäivän jälkeen porukalla Teiden kansallispuistoon. Lopetimme hommat tänään jo klo 11.

Päivän anti oli erinomainen. Aloitimme aktiviteetit jo kävellessämme puistoon 1,1 kilometrin päähän (20 min...). Kouluttajamme Valeria jakoi meitä matkan aikana ryhmiin ensiksi jakaannuimme pituusjärjestyksestä ryhmiin, sitten syntymäkuukauden mukaisesta rivistä. Ryhmissä keskustelimme edellisen päivän annista ja aktiviteeteista ja niiden mahdollisesta hyödyntämisestä kunkin omassa työssämme. Toisen ryhmän kanssa yritimme löytää kymmenen asiaa, jotka olivat meille yhteistä. Lisäksi valitsimme itsellemme parin sellaisesta henkilöstä, kenen äidinkieltä emme vielä osanneet. Opetimme siis muutaman toisillemme omaa kieltämme. 

Perillä puistossa teimme harjoituksia, joiden tavoitteena oli ymmärtää ulkopuolisuuden tunnetta, fyysisten rajoitteiden tunnetta, luottamusta, kommunikointia ilman yhteistä, olemassa olevaa kieltä sekä yhteistyötaitoja. Päivän harjoituksista hyvin moni oli meille entuudestaan tuttuja, kiitos suomalaisen opettajakoulutuksen, mutta esimerkiksi kreikkalaiset opettajat eivät uskoneet pystyvänsä useimpia harjoituksia tulevaisuudessa käyttämään. Heidän koulukulttuurinsa on niin tulospainotteinen, että leikille ei ole sijaa. 


Puisto

Kurssipäivän jälkeen suuntasimme muiden Erasmus-opettajien kanssa linja-autolla kohti Teiden kansallispuistoa. Matkalla saimme ihailla Teneriffan luontoa bussin ikkunasta, mutta vasta päästyämme pilvien yläpuolelle olimme aivan ällikällä lyötyjä. Maisema oli sanoinkuvaamattoman uniikki, eikä se täysin pääse kuvissa oikeuksiinsa. Laitamme kuitenkin pari kuvaa näytille. Teiden vierailun jälkeen suuntasimme karmeilla pikkuteillä kohti Icod de los Vinosin kylää, jossa oli Drago-niminen puu, mitä kävimme katsomassa Parque del Drago-puistossa. Tämän jälkeen pieneksi hämmästykseksemme vierailimme vielä Garachicon kylässä.

Kiemurtelevat pikkutiet ja hurjaa vauhtia vastaan ja ohitse tulevta autot pitivät sykkeet koholla. Sattuipa niinkin, että linja-automme törmäsi kallion seinämään. Onneksemme lähes säikähdyksellä selvittiin, ja vain toinen sivupeili rikkoontui...

Takaisin hotellille pääsimme noin yhdeksän aikaan illalla, ja kylläpä oli uskomattoman mukava päästä pitkälleen raskaan mutta antoisan päivän jälkeen.


Teiden kansallispuistosta


Samasta paikasta. Syvyysvaikutelma kyllä kuvasta puuttuu.

Drago-puu 

Perjantai 29.10.2023

Viimeinen kurssipäivä alkoi jälleen edellispäivän harjoitusten reflektoinnilla, tällä kertaa Mentimeter-sovelluksella. Tämä oli uusi hyödyllinen työkalu meidänkin pakkiimme. Päivän teemana oli empatia ja konfliktien ratkaisutaidot. Harjoittelimme empatian taitoja esimerkiksi sellaisella tehtävällä, että kaikki kurssilaiset saivat kirjoittaa todellisen kokemuksen omasta työstään. Pienryhmissä luimme näitä ääneen ja mietimme tilanteita tarkemmin: mitä tunsimme? (feel) Mitä ajattelimme? (think) Mitä sanoisimme? (say) Mitä tekisimme? (do) - eli loimme nelikentän ja kirjoitimme ylös omia ajatuksiamme tilanteisiin liittyen. Myöhemmin kävimme näitä läpi, ja useat kollegat saivatkin tunteen siitä, että olivat toimineet oikein ja he tulivat kuulluksi.

Socrative oli uusi työkalu meille molemmille, jota voimme myös omassa työssämme hyödyntää. Käytimme sitä harjoituksessa, jossa mietittiin kahden ihmisen keskustelua. Henkilöllä A oli jokin ongelma, ja henkilö B vastasi tähän jollain tavalla. Henkilö B vastasi aina eri tavalla, ja meidän tuli pohtia oliko vastaus empatiaa vain jotain näennäisempatian muodoista, kuten advising, one-upping, explaining, storytelling, sympatizing, interrogating, ja muitakin. Harjoituksessa tuli selkeästi esille niin sanottu näennäisempatia, eli kuinka välillä kuvittelemme puhuvamme toiselle ihmiselle empaattisesti, mutta todellisuudessa se ei lainkaan empaattista. Tämä herätti meissä paljon ajatuksia siitä, miten itse suhtaudumme ja reagoimme toisten ihmisen pulmatilanteisiin ja kokemuksiin.

Valeria esitteli meille Atlas of Emotions -nettisivun. Tämä on hyödyllinen kaikille opettajille, jotka miettivät syitä oppilaan haastavaan käyttäytymiseen. Tunteita oli eritelty sovelluksessa todella tarkasti ja kiinnostavasti. Kävimme myös läpi konfliktitilanteiden ratkaisutaitoja eläinesimerkkien avulla. Lopuksi mietimme vielä pienryhmissä, mitä olimme kurssin aikana oppineet ja mitä viemme takaisin kotiin repussamme. Kurssimme vastasi täydellisesti koulumme Erasmus-projektin tavoitteita. Viimeisen kurssiarvioinnin jälkeen oli aika saada todistukset ja meillä olikin pieni seremonia hotellin viereisessä puistossa.



Perjantaina viimeisen kurssipäivän kunniaksi menimme kaikkien kolmen Erasmus-kurssin osallistujien kesken syömään paikalliseen ravintolaan. Tunnelma oli huikea ja ruokakin maistui. Vaihdoimme yhteystietoja omien kurssikavereidemme kanssa pitääksemme yhteyttä tulevaisuudessakin. 

Kokonaisuudessaan kokemus oli todella huikea ja monin tavoin silmiä avaava.

Terveisin, Anja & Anni