Monikulttuuriset lapset
PERHEEN SAAPUMINEN ORIMATTILAAN- PÄIVÄKODIN JOHTAJAN JA VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAN OSUUS
Varhaiskasvatuksen piirissä kaikki perheet otetaan vastaan yksilöllisesti. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset integroidaan Orimattilan kaupungilla oleviin päiväkoteihin ja esiopetusryhmiin. Esiopetukseen on oikeus viipymättä. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan lain asettamia myöntämisaikoja, perheen kokonaistilanne huomioiden.
1. Varhaiskasvatuspalveluita ja esiopetusta tarvitsevalle perheelle osoitetaan varhaiskasvatus/esiopetuspaikka, jonka palveluohjaaja ja varhaiskasvatusjohtaja ovat yhdessä katsoneet.
2. Päiväkodin johtaja järjestää perheelle tutustumiskäynnin ennen varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloittamista. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja on mukana käynnin aikana. Tulkki järjestetään paikalle.
Tutustumiskäynnin aikana päiväkodin johtaja kertoo asiakasmaksuista ja tarvittaessa auttaa perhettä prosessissa eteenpäin. Käynnin aikana esitellään myös tilat, kerrotaan päivähoidon arjesta ja selvitetään lapsen taustaa:
i. lapsen tiedot (nimi, osoite, sotu)
ii. syntymämaa ja muuttohistoria
iii. äidinkieli, kotona puhuttavat kielet ja vieraat kielet
iv. uskontoon, katsomukseen ja ruokailuun liittyvät asiat
v. lapsen vahvuudet
vi. päivähoitohistoria
vii. vanhempien luku- ja kirjoitustaito ja kouluhistoria
3. Lapsi sijoitetaan ikäkautensa mukaiseen ryhmään, myös esiopetukseen.
4. Päiväkodissa lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma/leops ja lapsen suomi toisena kielenä- suunnitelma. Suunnitelmia kirjattaessa tulkkipalveluiden käyttö on lähes aina välttämätöntä.
5. Kouluun siirryttäessä lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan kielellisten valmiuksien mukaan keväällä. Arvioinnin tekee ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Kielen kehitystä arvioidaan Kieliraketti- ja Lauran päivä- materiaalin avulla sekä aktiivisella arkihavainnoinnilla. Jos lapsi ei esiopetuksen päättyessä saavuta esiopetuksen tavoitteita:
a. lapsi aloittaa koulun valmistavassa opetuksessa (esiopetuksen tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu puutteellisesta suomen kielen taidosta). Tieto sivistystoimenjohtajalle maaliskuun loppuun mennessä.
b. lapsi käy esiopetusta toisen vuoden ajan (tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu jostain muusta kuin suomen kielen taidosta-> ohjataan huoltajat hakemaan koulun aloituksen lykkäystä)
6. Varhaiskasvatuksen opettaja huolehtii lomakkeiden siirtämisestä kouluun tai toiseen varhaiskasvatusyksikköön.
7. Kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloituksesta päiväkodin johtaja varmistaa, että aloitus on käynnistynyt hyvin. Tarvittaessa harkitaan laajennettua varhaiskasvatusoikeutta, lapsen kielellinen kehitys ja perheen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisäksi varhaiskasvatuslaki velvoittaa tekemään yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa (esim. erityisopettaja, monikulttuurisuudesta vastaava varhaiskasvatuksen opettaja, sosiaali- ja terveyspalvelut).
1. Varhaiskasvatuspalveluita ja esiopetusta tarvitsevalle perheelle osoitetaan varhaiskasvatus/esiopetuspaikka, jonka palveluohjaaja ja varhaiskasvatusjohtaja ovat yhdessä katsoneet.
2. Päiväkodin johtaja järjestää perheelle tutustumiskäynnin ennen varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloittamista. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja on mukana käynnin aikana. Tulkki järjestetään paikalle.
Tutustumiskäynnin aikana päiväkodin johtaja kertoo asiakasmaksuista ja tarvittaessa auttaa perhettä prosessissa eteenpäin. Käynnin aikana esitellään myös tilat, kerrotaan päivähoidon arjesta ja selvitetään lapsen taustaa:
i. lapsen tiedot (nimi, osoite, sotu)
ii. syntymämaa ja muuttohistoria
iii. äidinkieli, kotona puhuttavat kielet ja vieraat kielet
iv. uskontoon, katsomukseen ja ruokailuun liittyvät asiat
v. lapsen vahvuudet
vi. päivähoitohistoria
vii. vanhempien luku- ja kirjoitustaito ja kouluhistoria
3. Lapsi sijoitetaan ikäkautensa mukaiseen ryhmään, myös esiopetukseen.
4. Päiväkodissa lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma/leops ja lapsen suomi toisena kielenä- suunnitelma. Suunnitelmia kirjattaessa tulkkipalveluiden käyttö on lähes aina välttämätöntä.
5. Kouluun siirryttäessä lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan kielellisten valmiuksien mukaan keväällä. Arvioinnin tekee ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Kielen kehitystä arvioidaan Kieliraketti- ja Lauran päivä- materiaalin avulla sekä aktiivisella arkihavainnoinnilla. Jos lapsi ei esiopetuksen päättyessä saavuta esiopetuksen tavoitteita:
a. lapsi aloittaa koulun valmistavassa opetuksessa (esiopetuksen tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu puutteellisesta suomen kielen taidosta). Tieto sivistystoimenjohtajalle maaliskuun loppuun mennessä.
b. lapsi käy esiopetusta toisen vuoden ajan (tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu jostain muusta kuin suomen kielen taidosta-> ohjataan huoltajat hakemaan koulun aloituksen lykkäystä)
6. Varhaiskasvatuksen opettaja huolehtii lomakkeiden siirtämisestä kouluun tai toiseen varhaiskasvatusyksikköön.
7. Kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloituksesta päiväkodin johtaja varmistaa, että aloitus on käynnistynyt hyvin. Tarvittaessa harkitaan laajennettua varhaiskasvatusoikeutta, lapsen kielellinen kehitys ja perheen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisäksi varhaiskasvatuslaki velvoittaa tekemään yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa (esim. erityisopettaja, monikulttuurisuudesta vastaava varhaiskasvatuksen opettaja, sosiaali- ja terveyspalvelut).
OHJEET S2- LASTEN KANSSA TOIMIMISEEN
S2-suunnitelma tehdään kaikille lapsille, joiden perheessä käytössä useampi kieli. Painota perheille oman äidinkielen merkitystä-> tukee suomen kielen oppimista.
ESIKOULUIKÄISET LAPSET:
S2- suunnitelma, lapsen kielenkehityksen havainnointia, kirjataan kehittyminen suunnitelmaan ja saadaan selville missä asioissa on vielä kehitettävää.
Kieliraketti, menee mukana kouluun. Tutustu siihen jo heti syksyllä. Näin tiedät mitä kohtia havainnoit ja seuraat lapsen kielen kehittymisessä. Jouluna voit tehdä jo ensimmäiset kirjaukset ylös. Keväällä tarkennat havaintoja.
Koulu saa kieliraketista tärkeää tietoa lapsen kielitaidosta ja mahdollisesta s2/ valmistavan-opetuksen tarpeesta. Kieliraketti menee joka tapauksessa kouluun, vaikka lapsen taidot olisi kehittyneet niin, että ei olisi tarvetta s2-opetukseen.
Lauran päivä, antaa tarkemman tiedon lapsen kielen kehittymisestä. Lapsi saattaa pärjätä hyvin arkitilanteissa, mutta puutteita saattaa olla kielenrakenteissa. Tämän tehdessäsi ei jää mututuntumaa asiasta. Voit tehdä soveltuvin osin. Tee joko syksyllä tai keväällä, lapsen kielitaidon mukaan. Lapsen suoriutuessa tehtävästä moitteettomasti, etkä ole huomannut mitään muuta poikkeavaa kielen kehityksessä, riittää normaali arjessa tukeminen.
PIENEMMÄT LAPSET:
S2-suunnitelma, lapsen kielenkehityksen havainnointia, kirjataan kehittyminen suunnitelmaan ja saadaan selville missä asioissa on vielä kehitettävää. Aloita s2-suunnitelman tekeminen siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa puhumaan, niin on mitä havainnoida. Ymmärtämisen asioita kirjaa jo aikaisemmin vasuun.
Kettutesti, testin avulla voit tarkistaa lapsen kielen kehittymisen tason. Monikielisille lapsille testin tekeminen aloitetaan 4-vuotiaana. Lapsen suoriutuessa testistä moitteettomasti, etkä ole huomannut mitään muuta poikkeavaa kielen kehityksessä, riittää normaali arjessa tukeminen.
Esikouluiässä varmista osaaminen vielä Lauran päivän avulla.
ESIKOULUIKÄISET LAPSET:
S2- suunnitelma, lapsen kielenkehityksen havainnointia, kirjataan kehittyminen suunnitelmaan ja saadaan selville missä asioissa on vielä kehitettävää.
Kieliraketti, menee mukana kouluun. Tutustu siihen jo heti syksyllä. Näin tiedät mitä kohtia havainnoit ja seuraat lapsen kielen kehittymisessä. Jouluna voit tehdä jo ensimmäiset kirjaukset ylös. Keväällä tarkennat havaintoja.
Koulu saa kieliraketista tärkeää tietoa lapsen kielitaidosta ja mahdollisesta s2/ valmistavan-opetuksen tarpeesta. Kieliraketti menee joka tapauksessa kouluun, vaikka lapsen taidot olisi kehittyneet niin, että ei olisi tarvetta s2-opetukseen.
Lauran päivä, antaa tarkemman tiedon lapsen kielen kehittymisestä. Lapsi saattaa pärjätä hyvin arkitilanteissa, mutta puutteita saattaa olla kielenrakenteissa. Tämän tehdessäsi ei jää mututuntumaa asiasta. Voit tehdä soveltuvin osin. Tee joko syksyllä tai keväällä, lapsen kielitaidon mukaan. Lapsen suoriutuessa tehtävästä moitteettomasti, etkä ole huomannut mitään muuta poikkeavaa kielen kehityksessä, riittää normaali arjessa tukeminen.
PIENEMMÄT LAPSET:
S2-suunnitelma, lapsen kielenkehityksen havainnointia, kirjataan kehittyminen suunnitelmaan ja saadaan selville missä asioissa on vielä kehitettävää. Aloita s2-suunnitelman tekeminen siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa puhumaan, niin on mitä havainnoida. Ymmärtämisen asioita kirjaa jo aikaisemmin vasuun.
Kettutesti, testin avulla voit tarkistaa lapsen kielen kehittymisen tason. Monikielisille lapsille testin tekeminen aloitetaan 4-vuotiaana. Lapsen suoriutuessa testistä moitteettomasti, etkä ole huomannut mitään muuta poikkeavaa kielen kehityksessä, riittää normaali arjessa tukeminen.
Esikouluiässä varmista osaaminen vielä Lauran päivän avulla.
S2-LAPSEN SIIRTYMINEN ESIOPETUKSESTA KOULUUN
S2-LAPSEN SIIRTYMINEN ESIOPETUKSESTA KOULUUN
Mieti keväällä, tarvitseeko lapsi koulussa:
S2-opetusta
• Tarvitsee, ilmoita asiasta lapsen tulevaan kouluun tiedonsiirtopalaverin yhteydessä ja kirjaa asia esiopetuksesta kouluun- tiedonsiirtolomakkeeseen.
• Ei tarvitse, kirjaa asia esiopetuksesta kouluun- tiedonsiirtolomakkeeseen.
Kannustetaan perheitä valitsemaan S2-opetus. Koulu seuraa aktiivisesti lapsen kielen kehitystä ja siirtää heti S1-opetukseen, kun näkee ettei lapsi enää tarvitse S2-opetusta.
Valmistavaa opetusta
• Tarvitsee, ole yhteydessä kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaavaan henkilöön.
• Tieto tarpeesta tarvitsee olla maaliskuun loppuun mennessä.
Jonka jälkeen esiopetusryhmän väki on yhteydessä sivistystoimenjohtajaan, sopiakseen tapaamisen valmistavaan opetukseen tulevan lapsen perheen kanssa. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja osallistuu tapaamiseen. Tapaamisessa sivistystoimenjohtaja kertoo valmistavasta opetuksesta perheelle, tekee päätöksen asiasta ja miettii koulun, missä opetus tapahtuu. Esiopetuksen väki hoitaa myös tulkin paikalle.
Mieti keväällä, tarvitseeko lapsi koulussa:
S2-opetusta
• Tarvitsee, ilmoita asiasta lapsen tulevaan kouluun tiedonsiirtopalaverin yhteydessä ja kirjaa asia esiopetuksesta kouluun- tiedonsiirtolomakkeeseen.
• Ei tarvitse, kirjaa asia esiopetuksesta kouluun- tiedonsiirtolomakkeeseen.
Kannustetaan perheitä valitsemaan S2-opetus. Koulu seuraa aktiivisesti lapsen kielen kehitystä ja siirtää heti S1-opetukseen, kun näkee ettei lapsi enää tarvitse S2-opetusta.
Valmistavaa opetusta
• Tarvitsee, ole yhteydessä kieli- ja kulttuurikasvatuksesta vastaavaan henkilöön.
• Tieto tarpeesta tarvitsee olla maaliskuun loppuun mennessä.
Jonka jälkeen esiopetusryhmän väki on yhteydessä sivistystoimenjohtajaan, sopiakseen tapaamisen valmistavaan opetukseen tulevan lapsen perheen kanssa. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja osallistuu tapaamiseen. Tapaamisessa sivistystoimenjohtaja kertoo valmistavasta opetuksesta perheelle, tekee päätöksen asiasta ja miettii koulun, missä opetus tapahtuu. Esiopetuksen väki hoitaa myös tulkin paikalle.
SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN VUOSIYMPYRÄ
On tärkeää turvata lapsen oman äidinkielen tukeminen niin, että se luo pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lapsella on oltava mahdollisuus kasvaa kahteen kulttuuriin, joihin hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan jo päiväkodissa. Lapsen arkisissa toiminnoissa kieli on merkittävämpi tekijä kuin kansalaisuus, sillä kielen avulla lapsi on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kielellä on keskeinen merkitys.
Huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa asiat, joissa lapset tarvitsevat tukea.
ELOKUU
Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa
SYYSKUU
Vasun/ leopsin sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suomi toisena kielenä- suunnitelman tekeminen.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suomi toisena kielenä- suunnitelma tehdään kaikille s2 lapsille. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen havainnot ja edistyminen näkyvät paperilla.
Suunnitelma tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne.
Jos lapsella ei ole vielä tehty varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä- suunnitelmaa, niin tee kielen kehittyminen ja havainnot näkyväksi lapsen vasuun.
Pienten s2-hetkien pitäminen alkaa. Toiminnassa lähdetään liikkeelle lapsen kielitaidosta. Ideoita löytyy henkilökunnalle -> moku osiosta pedanet-sivuilta.
S2-hetket jatkuvat koko vuoden ja muistetaan havainnointien kirjaaminen.
LOKAKUU
S2 hetket ja havaintojen kirjaaminen.
MARRASKUU
Havaintojen kirjaamista ja s2 hetket jatkuu.
JOULUKUU
Joulunaika ja juhlinta; mokulapsille tarvittaessa eheytettyä toimintaa
TAMMIKUU
Kouluvalmiustestit tarvittaessa
HELMIKUU
Kouluun ja esiopetukseen ilmoittautuminen
MAALISKUU
Esiopetusikäisen lapsen kanssa tehdään Lauran päivä-testi (voit tehdä testin soveltuvin osin) ja Kieliraketti-kaavake. Havaintojen kirjaaminen. Kettutestin tekeminen 4-vuotiaille lapsille tarvittaessa. Huomioidaan lapsen kielitaito.
HUHTIKUU
Vasukeskustelut vanhempien kanssa alkaa (ainakin esiopetusikäiset)
TOUKOKUU
Tieto kouluihin/ uuteen ryhmään lapsen edistymisestä
KESÄKUU
HEINÄKUU
Nimeämistä teemoittain:
SYKSY
minä/ kehonosat
minä/ perhe
lähiympäristö/ päiväkoti
vaatteet
hedelmät ja kasvikset
eläimet
värit
lukukäsitteet
KEVÄT
tekemistä kuvaavia sanoja
adjektiiveja
toimintaohjeiden mukaan toimiminen
kertovaa puhetta
puheen tuottaminen
Huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa asiat, joissa lapset tarvitsevat tukea.
ELOKUU
Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa
SYYSKUU
Vasun/ leopsin sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suomi toisena kielenä- suunnitelman tekeminen.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suomi toisena kielenä- suunnitelma tehdään kaikille s2 lapsille. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen havainnot ja edistyminen näkyvät paperilla.
Suunnitelma tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne.
Jos lapsella ei ole vielä tehty varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä- suunnitelmaa, niin tee kielen kehittyminen ja havainnot näkyväksi lapsen vasuun.
Pienten s2-hetkien pitäminen alkaa. Toiminnassa lähdetään liikkeelle lapsen kielitaidosta. Ideoita löytyy henkilökunnalle -> moku osiosta pedanet-sivuilta.
S2-hetket jatkuvat koko vuoden ja muistetaan havainnointien kirjaaminen.
LOKAKUU
S2 hetket ja havaintojen kirjaaminen.
MARRASKUU
Havaintojen kirjaamista ja s2 hetket jatkuu.
JOULUKUU
Joulunaika ja juhlinta; mokulapsille tarvittaessa eheytettyä toimintaa
TAMMIKUU
Kouluvalmiustestit tarvittaessa
HELMIKUU
Kouluun ja esiopetukseen ilmoittautuminen
MAALISKUU
Esiopetusikäisen lapsen kanssa tehdään Lauran päivä-testi (voit tehdä testin soveltuvin osin) ja Kieliraketti-kaavake. Havaintojen kirjaaminen. Kettutestin tekeminen 4-vuotiaille lapsille tarvittaessa. Huomioidaan lapsen kielitaito.
HUHTIKUU
Vasukeskustelut vanhempien kanssa alkaa (ainakin esiopetusikäiset)
TOUKOKUU
Tieto kouluihin/ uuteen ryhmään lapsen edistymisestä
KESÄKUU
HEINÄKUU
Nimeämistä teemoittain:
SYKSY
minä/ kehonosat
minä/ perhe
lähiympäristö/ päiväkoti
vaatteet
hedelmät ja kasvikset
eläimet
värit
lukukäsitteet
KEVÄT
tekemistä kuvaavia sanoja
adjektiiveja
toimintaohjeiden mukaan toimiminen
kertovaa puhetta
puheen tuottaminen
Valtionavustukset varhaiskasvatuksen kehittämiseen:
Opetushallituksen varhaiskasvatuksen valtionavustusta vuodelle 2016 oli käytettävissä 3 700 000 euroa. Hakemuksia saapui 100, joista suomenkielisiä oli 89 ja ruotsinkielisiä 11. Valtionavustusta haettiin yhteensä lähes seitsemällä miljoonalla eurolla. Opetushallitus päätti valtionavustuksen jaosta 28.6.2016. Valtionavustusta myönnettiin yhteensä 86 hankkeelle.
Orimattilan kaupunki oli yksi avustuksen saanut taho!
Hankkeen tuotoksena syntyi seuraavat kaksi opasta:
Vieras- ja monikielisten lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa - Opas vanhemmille
esite-vanhemmat 2017.pdf
sekä
Vieras- ja monikielisten lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa - Opas työntekijöille
esite-työntekijät 2017.pdf