Monikulttuuriset lapset
Perheen saapuminen Orimattilaan- Päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatuksen opettajan tehtävät
Varhaiskasvatuksen piirissä kaikki perheet otetaan vastaan yksilöllisesti. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset sijoitetaan Orimattilan kaupungilla oleviin päiväkoteihin ja esiopetusryhmiin. Esiopetukseen on oikeus viipymättä. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan lain asettamia myöntämisaikoja, perheen kokonaistilanne huomioiden.
1. Varhaiskasvatuspalveluita ja esiopetusta tarvitsevalle perheelle osoitetaan varhaiskasvatus/esiopetuspaikka, jonka palveluohjaajat ovat yhdessä katsoneet.
2. Päiväkodin johtaja järjestää perheelle tutustumiskäynnin ennen varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloittamista. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja on mukana käynnin aikana. Tulkkaus järjestetään tarvittaessa.
Tutustumiskäynnin aikana päiväkodin johtaja kertoo asiakasmaksuista ja tarvittaessa auttaa perhettä prosessissa eteenpäin. Käynnin aikana esitellään myös tilat, kerrotaan päiväkodin arjesta ja selvitetään lapsen taustaa:
i. lapsen tiedot (nimi, osoite, sotu)
ii. syntymämaa ja muuttohistoria
iii. äidinkieli, kotona puhuttavat kielet ja vieraat kielet
iv. uskontoon, katsomukseen ja ruokailuun liittyvät asiat
v. lapsen vahvuudet
vi. varhaiskasvatushistoria
3. Lapsi sijoitetaan ikäkautensa mukaiseen ryhmään.
4. Päiväkodissa lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) tai esiopetussuunnitelma (leops). Suunnitelmia kirjattaessa tulkkipalveluiden käyttö on lähes aina välttämätöntä.
5. Kouluun siirryttäessä lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan kielellisten valmiuksien mukaan keväällä. Arvioinnin tekee ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Kielen kehitystä arvioidaan Kieliraketti- ja Lauran päivä- materiaalin avulla sekä aktiivisella arkihavainnoinnilla. Jos lapsi ei esiopetuksen päättyessä saavuta esiopetuksen tavoitteita:
a. lapsi aloittaa koulun valmistavassa opetuksessa (esiopetuksen tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu puutteellisesta suomen kielen taidosta).
b. lapsi käy esiopetusta toisen vuoden ajan (tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu jostain muusta kuin suomen kielen taidosta-> ohjataan huoltajat hakemaan koulun aloituksen lykkäystä)
6. Varhaiskasvatuksen opettaja huolehtii lomakkeiden siirtämisestä kouluun tai toiseen varhaiskasvatusyksikköön.
7. Kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloituksesta päiväkodin johtaja varmistaa, että aloitus on käynnistynyt hyvin. Tarvittaessa harkitaan laajennettua varhaiskasvatusoikeutta, lapsen kielellinen kehitys ja perheen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisäksi varhaiskasvatuslaki velvoittaa tekemään yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa.
1. Varhaiskasvatuspalveluita ja esiopetusta tarvitsevalle perheelle osoitetaan varhaiskasvatus/esiopetuspaikka, jonka palveluohjaajat ovat yhdessä katsoneet.
2. Päiväkodin johtaja järjestää perheelle tutustumiskäynnin ennen varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloittamista. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja on mukana käynnin aikana. Tulkkaus järjestetään tarvittaessa.
Tutustumiskäynnin aikana päiväkodin johtaja kertoo asiakasmaksuista ja tarvittaessa auttaa perhettä prosessissa eteenpäin. Käynnin aikana esitellään myös tilat, kerrotaan päiväkodin arjesta ja selvitetään lapsen taustaa:
i. lapsen tiedot (nimi, osoite, sotu)
ii. syntymämaa ja muuttohistoria
iii. äidinkieli, kotona puhuttavat kielet ja vieraat kielet
iv. uskontoon, katsomukseen ja ruokailuun liittyvät asiat
v. lapsen vahvuudet
vi. varhaiskasvatushistoria
3. Lapsi sijoitetaan ikäkautensa mukaiseen ryhmään.
4. Päiväkodissa lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) tai esiopetussuunnitelma (leops). Suunnitelmia kirjattaessa tulkkipalveluiden käyttö on lähes aina välttämätöntä.
5. Kouluun siirryttäessä lasten valmistavan opetuksen tarve arvioidaan kielellisten valmiuksien mukaan keväällä. Arvioinnin tekee ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Kielen kehitystä arvioidaan Kieliraketti- ja Lauran päivä- materiaalin avulla sekä aktiivisella arkihavainnoinnilla. Jos lapsi ei esiopetuksen päättyessä saavuta esiopetuksen tavoitteita:
a. lapsi aloittaa koulun valmistavassa opetuksessa (esiopetuksen tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu puutteellisesta suomen kielen taidosta).
b. lapsi käy esiopetusta toisen vuoden ajan (tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtuu jostain muusta kuin suomen kielen taidosta-> ohjataan huoltajat hakemaan koulun aloituksen lykkäystä)
6. Varhaiskasvatuksen opettaja huolehtii lomakkeiden siirtämisestä kouluun tai toiseen varhaiskasvatusyksikköön.
7. Kuukauden kuluttua varhaiskasvatuksen/esiopetuksen aloituksesta päiväkodin johtaja varmistaa, että aloitus on käynnistynyt hyvin. Tarvittaessa harkitaan laajennettua varhaiskasvatusoikeutta, lapsen kielellinen kehitys ja perheen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisäksi varhaiskasvatuslaki velvoittaa tekemään yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa.
Monikielisen lapsen suomenkielen kehittymisen seuranta
Lapsen vasuun/leopsiin kirjataan lapsen monikielisyyteen liittyvät asiat. Huoltajille on hyvä painottaa oman äidinkielen merkitystä-> tukee suomen kielen oppimista.
Esiopetusikäiset lapset:
Lapsen kielenkehityksen havainnointia. Leopsiin kirjataan lapsen suomenkielen kehittymiseen liittyviä asioita.
Kieliraketti siirretään lapsen mukana kouluun. Koulu saa kieliraketista tärkeää tietoa lapsen kielitaidosta ja mahdollisesta s2/ valmistavan-opetuksen tarpeesta. Kieliraketti siirretään joka tapauksessa kouluun, vaikka lapsen taidot olisivat kehittyneet niin, että ei olisi tarvetta s2-opetukseen.
Lauran päivä, antaa tarkemman tiedon lapsen kielen kehittymisestä. Lapsi saattaa pärjätä hyvin arkitilanteissa, mutta puutteita saattaa olla kielenrakenteissa. Tätä tehdessä ei jää mututuntumaa asiasta. Lauran päivä voidaan tehdä soveltuvin osin. Se tehdään joko syksyllä tai keväällä, lapsen kielitaidon mukaan. Lapsen suoriutuessa tehtävästä moitteettomasti, riittää normaali arjessa tukeminen.
Pienemmät lapset:
Lapsen kielenkehityksen havainnointia. Vasuun kirjataan lapsen suomenkielen kehittymiseen liittyviä asioita.
Kettutestin avulla voidaan tarkistaa lapsen kielen kehittymisen taso. Monikielisille lapsille testin tekeminen aloitetaan 4-vuotiaana. Lapsen suoriutuessa testistä moitteettomasti, riittää normaali arjessa tukeminen.
Esiopetusikäiset lapset:
Lapsen kielenkehityksen havainnointia. Leopsiin kirjataan lapsen suomenkielen kehittymiseen liittyviä asioita.
Kieliraketti siirretään lapsen mukana kouluun. Koulu saa kieliraketista tärkeää tietoa lapsen kielitaidosta ja mahdollisesta s2/ valmistavan-opetuksen tarpeesta. Kieliraketti siirretään joka tapauksessa kouluun, vaikka lapsen taidot olisivat kehittyneet niin, että ei olisi tarvetta s2-opetukseen.
Lauran päivä, antaa tarkemman tiedon lapsen kielen kehittymisestä. Lapsi saattaa pärjätä hyvin arkitilanteissa, mutta puutteita saattaa olla kielenrakenteissa. Tätä tehdessä ei jää mututuntumaa asiasta. Lauran päivä voidaan tehdä soveltuvin osin. Se tehdään joko syksyllä tai keväällä, lapsen kielitaidon mukaan. Lapsen suoriutuessa tehtävästä moitteettomasti, riittää normaali arjessa tukeminen.
Pienemmät lapset:
Lapsen kielenkehityksen havainnointia. Vasuun kirjataan lapsen suomenkielen kehittymiseen liittyviä asioita.
Kettutestin avulla voidaan tarkistaa lapsen kielen kehittymisen taso. Monikielisille lapsille testin tekeminen aloitetaan 4-vuotiaana. Lapsen suoriutuessa testistä moitteettomasti, riittää normaali arjessa tukeminen.
Suomi toisena kielenä opetus
On tärkeää turvata lapsen oman äidinkielen tukeminen niin, että se luo pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lapsella on oltava mahdollisuus kasvaa kahteen kulttuuriin, joihin hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan jo varhaiskasvatuksessa. Lapsen arkisissa toiminnoissa kieli on merkittävä tekijä. Kielen avulla lapsi on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa asiat, joissa lapset tarvitsevat tukea.
Syyskausi
Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa
Vasun/ leopsin laadinta. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen havainnot ja edistyminen näkyvät vasussa/leopsissa.
Kirjaukset vasuun/leopsiin tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne.
Ideoita S2-opetukseen löytyy henkilökunnalle -> moku osiosta pedanet-sivuilta.
S2-opetus ja havaintojen kirjaaminen.
Kevätkausi
S2-opetus ja havaintojen kirjaaminen.
Kouluvalmiustestit tarvittaessa.
Kouluun ja esiopetukseen ilmoittautuminen.
Esiopetusikäisen lapsen kanssa tehdään Lauran päivä-testi (voit tehdä testin soveltuvin osin) ja Kieliraketti-kaavake. Havaintojen kirjaaminen. Kettutestin tekeminen 4-vuotiaille lapsille tarvittaessa. Huomioidaan lapsen kielitaito.
Vasu/leops keskustelut vanhempien kanssa.
Tieto kouluihin/ uuteen ryhmään lapsen edistymisestä.
Nimeämistä teemoittain:
minä/ kehonosat
minä/ perhe
lähiympäristö/ päiväkoti
vaatteet
hedelmät ja kasvikset
eläimet
värit
lukukäsitteet
tekemistä kuvaavia sanoja
adjektiiveja
Huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa asiat, joissa lapset tarvitsevat tukea.
Syyskausi
Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa
Vasun/ leopsin laadinta. Lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen havainnot ja edistyminen näkyvät vasussa/leopsissa.
Kirjaukset vasuun/leopsiin tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne.
Ideoita S2-opetukseen löytyy henkilökunnalle -> moku osiosta pedanet-sivuilta.
S2-opetus ja havaintojen kirjaaminen.
Kevätkausi
S2-opetus ja havaintojen kirjaaminen.
Kouluvalmiustestit tarvittaessa.
Kouluun ja esiopetukseen ilmoittautuminen.
Esiopetusikäisen lapsen kanssa tehdään Lauran päivä-testi (voit tehdä testin soveltuvin osin) ja Kieliraketti-kaavake. Havaintojen kirjaaminen. Kettutestin tekeminen 4-vuotiaille lapsille tarvittaessa. Huomioidaan lapsen kielitaito.
Vasu/leops keskustelut vanhempien kanssa.
Tieto kouluihin/ uuteen ryhmään lapsen edistymisestä.
Nimeämistä teemoittain:
minä/ kehonosat
minä/ perhe
lähiympäristö/ päiväkoti
vaatteet
hedelmät ja kasvikset
eläimet
värit
lukukäsitteet
tekemistä kuvaavia sanoja
adjektiiveja