Yhdenvertaisuussuunnitelma
Yhdenvertaisuuslainsäädäntö
Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuuslain mukaisesti ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella. Yhdenvertaisuuden ja tasa‐arvon edistäminen kouluissa tarkoittaa muun muassa sitä, että tyttöjä ja poikia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi koulupäivän kaikissa tilanteissa.
Seksuaalinen häirintä
Seksuaalinen häirintä on ei‐toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta. Seksuaalisella häirinnällä luodaan usein uhkaava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sillä on yhtymäkohtia kiusaamiseen, mutta häirinnän ei tarvitse aina olla ilkeämielistä. Vakavimmillaan häirintä voi muuttua seksuaaliseksi väkivallaksi ja rikokseksi. Seksuaalista häirintää voi olla esim.
- vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
- vihjailevat eleet tai ilmeet
- härskit puheet, nimittely, kaksimieliset vitsit
- vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
- pornografisen aineiston esille asettaminen, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, puhelinsoitot tai sähköpostit
- fyysinen koskettelu, seksuaalisväritteiset ehdotukset tai vaatimukset
- seksuaalinen väkivalta.
Toiminta häirintätilanteessa
Ennaltaehkäisevät toimet
Häirintää ennaltaehkäistään seuraavin toimenpitein:
- jokaisessa luokassa keskustellaan häirintään liittyvistä asioista
- asennekasvatuksella pyritään vaikuttamaan asenteisiin ennalta
- kiinnitetään huomiota uusien oppilaiden sopeutumiseen kouluun
- koululla on kiusaamistapausten käsittelyyn selkeät toimintaohjeet kirjattuna toimintasuunnitelmaan
- koulu on tiedottanut toimintamalleistaan häirintään puuttumiseksi
Häirintään puuttuminen
- ensisijaisena vastuuhenkilönä on koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen, joka on ensimmäisenä tilanteessa mukana
- keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku
- opettaja kirjaa tapahtumat Wilmaan ja tiedottaa huoltajia asiasta
- järjestetään osapuolien kuuleminen ja sovitaan, että häirintä loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä
- sovitaan seurannasta
- ilmoitetaan asiasta tilanteen mukaan koulun oppilashuoltohenkilöstölle
- suoritetaan mahdolliset kurinpitotoimet
- oppilashuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen. Mikäli kyseessä on laajempi ilmiö päätetään yhteisistä toimintatavoista
- järjestetään tilanteen seuranta
- jos tilanne jatkuu, pyydetään tekijän huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta
- vakavammissa tapauksissa arvioidaan aina lastensuojelun ja poliisin tarve.