-Koulun ulkopuolinen arviointi

Koulun opetusta arvioivat Opetushallitus, aluehallintovirasto ja muut ulkopuoliset opetusviranomaiset.

-Sivistyslautakunnan arviointi

Sivistyslautakunta suorittaa arvioinnin laajemmin joka neljäs vuosi. Lautakunnan jäsenet ja sivistystoimenjohtaja suorittavat mahdollisesti käyntejä koululla.

-Koulun itsearviointi

Lukuvuoden aikana koulu suorittaa kyselyn vanhemmille, jossa arvioidaan koulun toimintaa. Tulokset käsitellään opettajakunnan viikkopalaverissa ja oleelliset asiat laitetaan toimintakertomukseen. Tulokset esitellään myös oppilaille. Hyvinvointiprofiili tehdään keväällä.

Rehtori käy opettajien ja muun henkilökunnan kanssa kehittämiskeskustelut. Keskustelut ovat luottamuksellisia, mutta kehittämisideoita voidaan hyödyntää. Kehityskeskustelua varten henkilöstä täyttää kyselylomakkeen etukäteen.

Rehtori seuraa opettajien opetusta kahden oppitunnin ajan. Saman päivän aikana käydään opettajan kanssa keskustelu seuratuista oppitunnista. Luokaopettajien kanssa pidetty yhdessä tunteja sekä muille tunneille osallistumista.

-Opettajan itsearviointi

Opettaja arvioi säännöllisesti omaa työtään jatkuvana arviointina sekä erilaisten kyselyjen pohjalta saatujen tulosten pohjalta.

Opettaja tekee vähintään kerran lukuvuodessa kyselyn oppilaille. Koululla on erilaisia malleja kyselyistä.

2. Kaupunkikohtainen arviointi ja kehittäminen

A: Seudullinen arviointi (arviointisuunnitelmasta)

Päijät-Hämeen maakuntahallinto järjestää joka toinen vuosi maakunnallisen Esi- ja perusopetuksen arvioinnin. Arviointityöryhmä analysoi tulokset ja esittää sivistyslautakunnalle kaksi seuranta-/arviointikohdetta seuraavalle lukuvuodelle. Toinen kohde suuntautuu havaittuun ongelmaan, toinen hyvin toimivan asian seurantaan.

B: Lautakuntatason arviointi

Lautakunta asettaa vuosittain ryhmän, joka arvioi opetuspalveluita perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereiden sekä lukioiden maakunnallisten laatukriteereiden ”Koulutuksen järjestäjä” – osioiden pohjalta laadittujen kysymysten mukaisesti.

Arviointi toteutetaan ns. CAF-menetelmää soveltaen arviointipäivänä siten, että ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan edellä esitettyjen kriteerien sisältämiin kysymyksiin. Tulokset toimitetaan sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Sivistystoimen arviointityöryhmä kokoaa koulutuksen järjestäjän sekä koulujen arviointitiedottoukokuussa. Niiden pohjalta ryhmä esittää kesäkuussa sivistyslautakunnalle mahdollisia seuraavan lukuvuoden painopiste- tai resursointikohteita.

Sivistystoimenjohtaja vierailee vuosittain kouluilla tutustumassa henkilöstöön, heidän työhönsä sekä koulun olosuhteisiin ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista.
Opetuspäällikkö Jarno Ovaska vieraili koululla.

-Sivistys- ja hyvinvointilautakunta:

• ICT-infrastruktuurin ja digitaalisen pedagogiikan kehittäminen ja osallisuuden kehittäminen.

-Koulukohtaiset lukuvuoden kehittämiskohteet:

Koulukohtaisena kehittämiskohteena lukuvuonna 2022-2023 esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö ja oppilaiden osallisuuden lisääminen
Esi ja alkuopetuksen yhteistyötä tehtiin kuukausittainpidettävien yhteisten tuntien muodossa. Lisäksi eskarilaiset osallistuivat välkkäritoimintaan.
Kouluun tehtiin ryhmät oppilaista joissa oli jokaiselta luokalta oppilaita, Näiden ryhmien kanssa toimittiin erilaisissa yhteistyöpäivissä, mm lautapelipäivät, pihasiivous-

3. Koulun toiminnan vuosittainen arviointi:

Koulun tason arviointi (arviointisuunnitelmasta)

Kaikille kaupungin 6- ja 9 -luokkalaisille järjestetään huhtikuussa opetushallituksen tai opettajien aineliittojen laatima valtakunnallinen koe. 6-luokille äidinkielessä ja kirjallisuudessa, 9-luokille matematiikassa. Tämä toteutetaan, mikäli kaupunkitasolla tähän päädytään.

• rehtori käsittelee tulokset yhdessä opettajan kanssa
• lisäksi tulokset käydään läpi koko opettajakunnan kanssa
• koulu suunnittelee, miten käy tulokset läpi oppilaiden kanssa
• muu julkaiseminen on koulun harkinnassa
• koulu toteaa hyvät asiat ja heikkoudet, joiden parantamiseksi tehdään suunnitelma
• em. kokeiden tulokset tulevat sivistyslautakunnalle tiedoksi samoin kuin ylioppilaskirjoitustulokset yhteenvetona.

Koulu järjestää huhtikuun aikana arviointipäivän ns. CAF-menetelmää soveltaen. Rehtori nimeää ryhmän, johon kuuluu edustajia opettajista, oppilaista, huoltajista sekä mahdollisesti muusta koulun henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereistä sekä lukioiden maakunnallisista laatukriteereistä johdettuihin kysymyksiin. Koulun laatuedustaja organisoi päivän, kokoaa tulokset ja toimittaa ne sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Koulu laatii elokuun loppuun mennessä toimintasuunnitelman. Siinä asetetut tavoitteet ja arviointikohteet nousevat sivistystoimen kehittämissuunnitelman vuosittaisesta toimenpideosasta sekä koulun oman arviointipäivän tuloksista.

Koulu laatii elokuun loppuun mennessä edellisen lukuvuoden toimintakertomuksen, jonka se toimittaa sivistyslautakunnalle.

Rehtori käy kehityskeskustelut alaistensa kanssa lukuvuoden aikana esimerkiksi opetussuunnitelman pohjalta.

Rehtori suorittaa vuosittain säännöllistä opetuksen seuraamista saadakseen lisätietoa koulun opetus- ja kasvatustyön sujumisesta seuraavasti koulun opettajamäärän mukaan:

• 2-3 opettajaa, 2 seurantakertaa
• 4-9 opettajaa, 4 seurantakertaa
• 10-15 opettajaa, 6 seurantakertaa
• yli 15 opettajaa, 8 seurantakertaa