Maanantai: Aiheeseen perehtymistä
Maanantaina perehdytään viikon aiheeseen
Perehdytään siihen, mitä tarkoittaa kestävä kehitys, mikä on YK:n agenda 2030 ja tutkitaan, millaisia asioita nuoret ovat saaneet aikaan eri puolilla maailmaa. Lisäksi lasketaan kestävä kehitys -matematiikkaa.
Kestävän kehiyksen tavoitteet - AGENDA 2030 (kopio)
Kestävä kehitys
tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
- Lisää siitä, mitä tarkoittaa kestävä kehitys: https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys
Elämäni tärkeimmät KESTÄVÄT asiat ja KEHITETTÄVÄT asiat
Kootaan taululle sanapilvi elämän tärkeimmistä asioista.
Pohdi näitä asioita, millaista on hyvä elämä nyt, aikuisena ja vanhana.
- Mitä asioita hyvään elämään tarvitaan?
- Mitkä asiat ovat aivan välttämättömiä? Mitkä taas eivät niin tärkeitä?
- Mitä elämässä pitää tapahtua ja mitä asioita saavuttaa, jotta elämä on tulevaisuudessa hyvää?
Valitse ja nimeä 2-4 itsellesi kaikkein tärkeintä asiaa, joiden toivot olevan omassa elämässäsi kaikkein kestävimpiä. Kirjoita ne eri tarralapuille ISOLLA tai Padletille.
Ryhmitelkää laput niin, että samankaltaiset asiat ovat lähekkäin. Mitkä asiat toistuvat eniten?
(Kootkaa seuraavaksi sanapilvi asioista, joita oppilaiden mielestä pitää vielä kehittääomassa elämässä ja koko maailmassa.)
YK:n AGENDA 2030 - KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET
https://maailma2030.fi/agenda-2030/
Tutustukaa YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin. Voit katsoa videot ja/tai netistä tavoitteet.
Tehtävä: Vertaa sanapilviä Agenda 2030 -tavoitteisiin.
- Mitä samaa vastauksissanne ja Agenda 2030 -tavoitteissa on? Mitä erilaista?
- Mistä arvelette sen johtuvan, että juuri nämä 17 asiaa on valittu tärkeimmiksi yhteisiksi tavoitteiksi, jotka koskevat kaikkia maapallon ihmisiä?
- Miten tavoitteet koskettavat sinua?
- Mitkä tavoitteet tuntuvat läheisiltä? Mitkä kaukaisilta?
- Mistä arvelette sen johtuvan?
Sankaritarinoita
Tutustukaa alla listattuihin nuoriin vaikuttajiin. Laatikaa nuorista vaikuttajista esittelyt tai henkilökuvat ja kootkaa ne yhteiseksi galleriaksi tai julkaisuksi.
Tutustukaa nuoriin, jotka ovat rohkeita maailmanmuuttajia! On kannustavaa ja inspiroivaa kuulla ihmisistä, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esiin ja puuttua niihin. Ottakaa selvää siitä, keitä he ovat? Millä keinoin he ovat toimineet? Mitä he ovat saavuttaneet? Miksi heidän esiin nostamansa kysymys on tärkeä? Mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kukin listan nuori vaikuttaja toiminnallaan erityisesti vaikuttaa? Löydätte tietoa nuorista kirjojen ja artikkelien ohella internetistä, nuorten aktivistien omista sosiaalisen median kanavista sekä YouTubesta.
- Greta Thunberg: Ruotsalainen Greta Thunbergryhtyi 15-vuotiaana koululakkoon istuakseen joka perjantai parlamenttitalon edessä ja protestoidakseen Ruotsin vähäisiä toimia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Greta on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota koululakollaan ja hän on kannustanut ihmisiä mukaan ilmastokampanjointiin eri puolilla Ruotsia sekä muissa maissa. Esimerkiksi Suomessa on myös järjestetty paikallisia mielenosoituksia sekä valtakunnallinen tapahtuma: Koko Suomi on ilmastolakossa Gretan kanssa!
- Malala Yousafzai: Malala kampanjoi, kirjoittaa ja puhuu tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Hän haluaa nostaa esiin kaikkien lasten oikeuden käydä koulua. Malala on kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Hän oli palkinnon myöntämisen hetkellä 17-vuotias. Lukekaa Malalan tarina esimerkiksi kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 104) tai katsokaa hänestä kertova Malala-elokuva.
- Coy Mathis: Coyn tarina liittyy sukupuolen moninaisuuteen ja oikeuteen olla oma itsensä. Coy ja hänen vanhempansa ovat puolustaneet yhdessä Coyn oikeuksia elää ja toimia omana itsenään ja yhdenvertaisin mahdollisuuksin koulussaan. Tarinan voitte lukea kirjasta Favilli & Cavallo (2018): Iltasatuja kapinallisille tytöille (s. 42).
- Pazilaiti Simayijiang: Pazilaiti on nuori poliitikko, joka on toiminut aktiivisesti esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa sekä Helsingin nuorisoneuvostossa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nyt hän on feministisen puolueen varapuheenjohtaja. Pazilaitin tarinan voitte lukea kirjasta Anttonen & Karppinen (2018): Sankaritarinoita tytöille ja kaikille muille (s. 179).
- Boyan Slat: Boyan huolestui 16-vuotiaana meriä saastuttavasta muoviroskasta ja alkoi pohtia erilaisia keinoja merten puhdistukseen. Boyan tutki ja selvitti asiaa ja käytti useita vuosia kehittääkseen merten puhdistukseen sopivaa teknologiaa. Hän onnistui luomaan roskapuomin, jota pidetään erittäin tehokkaana ja merkittävänä maailman merten puhdistustyötä edistävänä keksintönä. Boyanin tarina on luettavissa myös kirjasta Brooks (2018): Rohkeiden poikien kirja (s. 28). Voitte katsoa videon ja lukea Boyan Slatin työstä tältä Ylen uutissivulta.
- Sakris Kupila: Sakris Kupila on transaktivisti ja lääketieteen (tohtori)opiskelija, joka toimii Setan puheenjohtajana vuosina 2019–2020. Hän on vaikuttanut monin tavoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sakris on toiminut muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kansainvälisen kampanjan keulakuvana Suomen translain uudistamiseksi sekä kouluttanut lääketieteen ammattilaisia transkysymyksistä.
Tehkää yksilötyönä, pareina tai pienryhmissä jokaisesta nuoresta vaikuttajasta henkilökuva ja lyhyt esittely, jotka kootaan lopuksi yhteiseen lehteen, blogiin tai galleriaan. Jatkakaa Sankarien tuhannet kasvot -tehtävällä ja kootkaa oppilaiden omakuvat ja omat esittelyt samaan galleriaan tunnettujen nuorten vaikuttajien kanssa. Kootkaa esittelyt galleriaan ryhmiteltynä sen mukaan, mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen esitellyt henkilöt eniten liittyvät.
https://teemapaivat.maailma2030.fi/videokirjasto
Voinko minä Tehdä jotain?
Supersankarihommia
MATEMATIIKKAA:
Ruokailumäärät ja ruuan hävikki:A) Laske aterioidesi kerrat (ma-to) yhteensä. Ilmoita murtolukuna, kuinka monella ateriallasi tuli ruokahävikkiä, eli heitit ruokaa pois.
B) Jos jokainen luokkamme oppilas heittää jokaisella kouluaterialla 10 g ruokaa pois, paljonko ruokahävikkiä syntyy yhdessä päivässä entä viikossa?
C) Jos kaikki koulumme oppilaat (600 oppilasta) heittävät ruokaa pois 10g/ kouluruokailu, paljonko on koko koulun ruokahävikki päivässä entä viikossa?
D) Keskimäärin ruoka-annoksen paino on 500g. Laske, kuinka monta ruoka-annosta olisi saatu koko koulun ruokahävikkiruuasta.
E) Laske, kuinka paljon rahaa menee hukkaan ruokahävikin takia/ päivässä ja viikossa. Keskimääräinen yksi kouluruoka-annos maksaa 2,8€.
Sähkön kulutus: Esimerkkinä nelihenkinen perhe, joka asuu omakotitalossa.
Tutki taulukkoa.
|
OMAKOTITALO, 4 ASUKASTA (SÄHKÖLÄMMITYS 120 M2) |
KULUTUS KWH/VUOSI |
|
Lämmitys sähköpattereilla |
9600 |
|
Veden lämmitys |
3600 |
|
Valaistus |
1120 |
|
Sähkökiuas |
1000 |
|
Kodin elektroniikka |
700 |
|
Muu kulutus |
700 |
|
Ruoanvalmistus |
680 |
|
Kylmälaitteet |
600 |
|
Pyykinpesu ja -kuivaus |
600 |
|
Koneellinen ilmanvaihto ja LTO |
600 |
|
Autonlämmitys |
600 |
|
YHTEENSÄ |
? |
A) Paljonko sähkön kulutus on yhteensä KWH/ vuosi?
B) Paljonko sähkön kulutus on yhtä henkilöä kohden?
C) Kuinka paljon maksaa yhden omakotitalossa asuvan ihmisen keskimääräinen sähkönkulutus vuodessa? (Yksi KWH sähköä maksaa 6,3 senttiä.)
Juomatölkkejä palautetaan keskimäärin 45 kappaletta joka sekunti.
A) Kuinka monta juomatölkkiä palautetaan:
- Yhden minuutin aikana?
- Yhden tunnin aikana?
- Yhden vuorokauden aikana?
- Yhden vuoden aikana?
Jokainen suomalainen palauttaa vuodessa keskimäärin 84 pantillista muovipulloa. Suomessa on 5 587 841 asukasta (8/2023).
A) Kuinka monta pantillista muovipulloa suomalaiset palauttavat yhden vuoden aikana?
B) Extratehtävä: Muovipullojen palautusaste on 90%. Jos kaikki 100% pulloista palautettaisiin, kuinka paljon enemmän pulloja palautettaisiin yhden vuoden aikana?
NÄISTÄ VOI VALITA LOPPUPÄIVÄN TAI MUIDEN PAJAPÄIVIEN OHJELMAA, JOS AIKAA JÄÄ
Linnanrakennusprojektin voi myös aloittaa jo maanantaina.
Kestävä ja vastuulinen energiankulutus
Maailma on täynnä sähkölaitteita ja ne kaikki kuluttavat energiaa. Millaista on nuoren sähkönkulutus?
Tehtävä: Oppilaat muodostavat pareja ja parit haastattelevat toisensa. Haastattelija esittää kysymykset ja kirjaa vastaukset muistiin. Vuorot vaihdetaan.
- Kuinka montaa ja mitä sähköllä toimivia laitteitta käytit eilen? Entä viime viikolla?
- Mitä sähköllä toimivaa laitetta käytät eniten?
- Minkä sähkölaitteen käytöstä voisit luopua vähäksi aikaa?
- Entä kokonaan?
Lopuksi oppilaat kirjoittavat lyhyen pohdinnan omien ja parinsa vastauksien pohjalta aiheena ”oma ja kaverini sähkön kulutus”. Pohdinnassa on hyvä vertailla omaa ja parinsa kulutusta ja erojen syitä.
POHDINTA: Suunnittele kodin sähkölaitevarustus
Koteja on monen k
okoisia ja näköisiä. Suurimmasta osasta koteja löytyvät samat sähkölaitteet perusvarusteina kuten jääkaappi, liesi ja valaistus. Monissa kodeissa on myös TV, tietokone ja puhelin. Lisäksi löytyy tabletteja, pelikonsoleita ja blendereitä. Mitä sähkölaitteita omasta kodistasi tulee löytymään? Mitkä ovat pakolliset ja mitkä mukavuutta lisääviä? Mitä ilman selviäisit?
Tehtävä: Olet muuttamassa ensimmäiseen asuntoosi; asunnossa on keittiö, olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Tee huonekohtainen lista mitä sähkölaitteita asuntoosi tulee. Tämän jälkeen lajittele sähkölaitteet ”välttämättömiin” ja ”selviäisin ilmankin”. Pohdi lisäksi, miksi välttämättömät ovat välttämättömiä ja muut eivät sekä miten voisit korvata joitain sähkölaitteita. Nopeat voivat etsiä sähkölaitteilleen hinnat ja laskea kuinka paljon rahaa elektroniikkaan menisi.
Hyviä ja huonoja uutisia
Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?
Pakolaisleirin arkea
Katsokaa Bisharan ja Fatouman arjesta kertova 360°-video ja tutustukaa sivuston muuhun aineistoon.
Tehtävät:
1. Keskustele ryhmän kanssa siitä mitä näitte 360°-videolla. Millainen koti Bisharalla ja Fatoumalla on? Miten videolla nähty arki eroaa teidän arjestanne? Mitä tiesitte pakolaisleireistä ennen tätä oppituntia? Mikä videolla yllätti teidät?
2. Miltä pakolaisleirillä näyttää? Piirtäkää karttakuva, jossa on perheen koti ja heidän elämänpiirinsä. Mistä perhe saa vettä ja ruokaa? Missä on vessa ja peseytymistilat, entä koulu? Mitä muuta leirissä ehkä on?
Gallup: Miten tulit kouluun? Liikennemuotojen vertailu
1) Millä tulit kouluun?
2) Miksi valitsit juuri sen kulkutavan?
3) Millä menet takaisin kotiin?
4) Kuinka pitkä koulumatkasi on?
5) Onko liikkumisesi ympäristön kannalta kestävää?
6) Voisiko sitä muuttaa kestävämmäksi? Miten?
Katsotaan vielä yhdessä, mitkä olivat suosituimmat kulkumuodot ja pohditaan, miksi näin on.
Kestävä vs. kestämätön matkailu
| kestävä matkailu | kestämätön matkailu | |
| matkakohteen valinta | ||
| kohteeseen siirtyminen | ||
| kohteessa majoittuminen | ||
| ruokailu matkan aikana | ||
| kohteessa hyödynnettävät palvelut | ||
| aktiviteetit matkan aikana | ||
| luonnonvarojen, kuten veden käyttö | ||
| vaikutus ympäristöön | ||
| vaikutus paikallisiin ihmisiin |
Kiertotalous
Unelmien maatila
Kun katsot elokuvaa, mieti seuraavia kysymyksiä:
- Kuvaako dokumentti nykyaikaa vai menneisyyttä?
- Mitä aihetta dokumentti käsittelee?
- Ketkä ovat sen päähenkilöt?
- Mitä tarkoittaa biodiversiteetti?
- Mitä keinoja maaperän ja kasvien sekä eläinten elinolosuhteiden parantamiseen käytettiin?
- Mikä dokumentissa oli kiinnostavaa?
- Mikä siinä oli huonoa tai ikävää?
- Yritettiinkö dokumentissa vaikuttaa katsojaan? Jos, niin miten?
- Mikä kohta dokumentista jäi parhaiten mieleesi eli vaikutti sinuun jollain tavalla?
Vastaa kysymyksiin yllin tms.vihkoon.