Toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi ja jälkiseurannan edellyttämät käytänteet
Turvallinen opiskeluympäristö
Päiväkodin johtaja / rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Opettaja vastaa kunkin lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Yksikössä toimivat aikuiset tuntevat keskeisimmät periaatteet kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisen ohjeista. Yksiköillä, ryhmillä ja/tai luokilla on yhteisesti sovittuja sääntöjä (esim. koulun järjestyssäännöt, luokan säännöt). Kiusaamistilanteista on olemassa selkeät mallit ilmiöihin puuttumiseen ja seurantaan (Kiva-kouluohjeistus). Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoutta pidetään yllä keskeisimmistä malleista/toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Kiusaamistilanteissa voidaan käyttää perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.
Esiopetus
Ennaltaehkäisevää työtä tehdään kiinnittämällä heti toimintakauden alussa erityistä huomiota ryhmäytymiseen ja ryhmien yhteisöllisyyteen. Lasten terveen itsetunnon kasvua sekä realistisen, myönteisen minäkuvan vahvistumista tuetaan harjoittelemalla tunnetaitoja sekä itsen ja muiden arvostavaa kohtelua. Aktiivista huomiota kiinnitetään hyviin asioihin ja hetkiin.
Esiopetusikäinen harjoittelee vielä sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Tähän hän tarvitsee läsnä olevan ja sensitiivisen aikuisen ennakointia, tukea ja ohjausta. Käytössä ovat yksikön mukaan myös esim. PIKI-materiaali ja MiniVerso-vertaissovittelun menetelmät, Vahvuusvaris-materiaali sekä Fanni- ja Friends- ja Kiva-materiaalit.
Aikuisten itseään ja toisia arvostava puhe ja toiminta ovat mallina lapsille. Hyvin suunnitellulla pedagogisella toiminnalla ja aikuisten oikealla ja oikea-aikaisella sijoittumisella rakennetaan päivän kulku toimivaksi ja turvalliseksi (arjen selkeät rutiinit). Luodaan yksinkertaiset yhdessäolon säännöt ja autetaan lapsia pitämään ne mielessä. Mahdollisiin konflikteihin ja kiusaamistilanteisiin puututaan ja ohjataan lapsia toivotun käyttäytymisen suuntaan. Ongelmatilanteen selvittäminen on aina uuden taidon opettelun hetki; ei rankaisullinen tai kurinpidollinen toimi. Lapsiryhmässä sopimattomalle käytökselle asetetaan rajoja pyrkimyksenä estää ketään joutumasta pulaan vielä kehittyvien kaveritaitojensa kanssa.
Mini Verso - vertaissovittelu osana konfliktitilanteiden selvittelyä
Asianosaisia kuunnellaan ja osapuolet saavat rauhassa kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Lasten annetaan miettiä
ratkaisuja tilanteen selvittämiseksi. Aikuinen on tilanteessa tukena ja sovittelijana, mutta ei anna
”valmiita ratkaisuja”. Lasten kanssa pohditaan ja keskustellaan tunne- ja kaveritaidoista.
Leikin havainnointi ja sen kirjaaminen on tärkeässä roolissa. Leikkiin kiinnittymistä opetellaan, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus rauhalliseen ja monipuoliseen keskeytymättömään leikkiin. Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kaveritaidoista avoimesti ja rehellisesti.
Kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan liittyvien asioiden käsittely
- Asia käsitellään yksilö-/ ja tarvittaessa lapsiryhmän kanssa eri menetelmiä käyttäen ja ollaan rakentavasti vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa
- Lasten kanssa keskusteluissa keskitytään miettimään ja nostamaan esiin sitä, mikä on ystävällistä ja reilua
- Tiimipalavereissa keskustellaan säännöllisesti ryhmän kokonaistilanteesta
- Peda-tiimissä keskustellaan ryhmien tilanteesta säännöllisesti yleisellä tasolla (toiminta/ilmapiiri)
- Esiopetustiimissä keskustellaan ryhmien tilanteesta yleisellä tasolla (toiminta/ilmapiiri)
- Päivittäisissä kohtaamisissa ja Leops-keskusteluissa keskustellaan huoltajien kanssa lapsen ja perheen tuntemuksista ryhmän toiminnasta ja ilmapiiristä
- Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa käydään tarpeen mukaan läpi yksikkökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä ilmiötasolla
- Suunnitelma tuodaan huoltajien tietoisuuteen
Kaikilla päiväkodin aikuisilla on oikeus ja vastuu puuttua kaikkeen toista loukkaavaan ja vahingoittavaan käytökseen sekä mahdollisiin konfliktitilanteisiin.
Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen
kohteena olevan osalta
Kiusaamisen kohteeksi joutuneen lapsen itsetuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota ja aikuisten tulee huolehtia, ettei kiusatulle jää käsitystä, että hän on syyllinen siihen, että joku kiusaa. Aikuisten tehtävä on myös tukea lasta ryhmän jäsenenä. ”Pikku Myy”-koulu, puolensa pitämisen opetteluun. Samoin kiusaajan itsetunto ja minäkuva tarvitsevat erityistä tukea. Aikuisen tehtävä on auttaa häntä löytämään myönteisiä keinoja päästä mukaan leikkiin ja toimia yhdessä toisten kanssa. Rankaisemisen sijaan lapselle tehdään selväksi, ettei toisten loukkaaminen ole sallittua ja ohjataan häntä toivotun käyttäytymisen suuntaan. Koska yhteisö elää jatkuvasti, pitää lapsiryhmän ilmapiiriin
kiinnittää huomiota koko ajan. Asioista keskustellaan huoltajien kanssa ja tarvittaessa konsultoidaan erityistyöntekijöitä
Yhteistyö huoltajien kanssa
• Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa.
• Vanhempien merkitys lasten vuorovaikutustaitojen oppimisessa (mallitus, kodin kulttuuri)
• Avoin ja rehellinen vuorovaikutus hyvän yhteistyön pohjana
• Vanhempien esille tuomat kiusaamistapaukset/tilanteet käsitellään aina
• Vakavat ja toistuvat haasteelliset tilanteet otetaan puheeksi huoltajien kanssa ja asiaa
ratkaistaan tarvittaessa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa.
Perusopetus
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisentuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisentuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista.
Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
Kiusaamiseen puuttumisessa keskeistä
- tasapuolinen tilanteen ja kiusaamistekojen selvittäminen kaikkien osapuolten ja tarvittaessa sivustaseuraajien kanssa
- osapuolten huoltajille kiusaamisesta tai epäillystä kiusaamisesta ilmoittaminen välittömästi tilanteen tultua ilmi
- osapuolten kuuleminen erikseen
- yhteisen keskustelun järjestäminen (alle 18-vuotiaiden kohdalla vanhempien kanssa)
- anteeksipyynnön mahdollistaminen kiusaajalle ja huonosti käyttäytyneelle
- tilanteen seurannasta sopiminen ja turvallisuuden varmistaminen
- kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttö
- neuvola- ja opiskeluhuoltopalveluihin ohjaaminen ja niiden käyttäminen
- sovittelupalvelujen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen (sovittelutoimisto, valopilkku)
- tarvittaessa muille viranomaisille, kuten sosiaalitoimeen tai poliisille ilmoittaminen.
Väkivaltaan tai väkivaltaepäilyihin puuttumisessa keskeistä
- sen selvittäminen, mitä on tapahtunut ja keiden välillä, ja ketkä ovat osallisia tilanteeseen ja ketkä sivustaseuraajia
- uhrin ja väkivaltaisesti käyttäytyneen tekijän huoltajille ilmoittaminen välittömästi tilanteen tai väkivaltaepäilyn tultua ilmi
- turvallisuuden varmistaminen kasvu- tai opiskeluympäristössä
- yhteisen keskustelun järjestäminen uhrin, ja alle 18-vuotiaan uhrin kohdalla hänen huoltajiensa kanssa, sekä tekijän, alle 18-vuotiaan tekijän kohdalla hänen huoltajiensa kanssa
- uhrin ja väkivaltaisesti käyttäytyneen tekijän, ja alle 18-vuotiaiden kohdalla heidän huoltajiensa ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin ja varhaiskasvatuksessa neuvolapalveluihin
- kurinpitokeinojen ja -toimien, sekä turvaamistoimien käyttö
- väkivallasta tai väkivaltaepäilystä poliisille ilmoittaminen ja rikosilmoituksen tekeminen
- alle 18-vuotiasta koskien lastensuojeluun ilmoittaminen
- tilanteen seurannasta sopiminen.
Syrjintään liittyvä puuttuminen ja seuranta
Yhdenvertaisuus on Suomessa perusoikeus. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toista henkilökohtaisen ominaisuuden ja laissa säädetyn syrjintäperusteen takia.
- Päiväkodin johtajan, rehtorin tai opettajan tulee viiveettä ilmoittaa tietoonsa tulleesta syrjinnästä niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle.
- Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai yksikön johtaja tekee ilmoituksen syrjinnästä muille viranomaisille.
- Syrjinnästä, joka koskee oppilaan vapaa-aikaa tai kotioloja, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun, jos se täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.
- Oppilaiden välisessä syrjinnässä pyritään etsimään ratkaisuja keskustellen oppilaiden ja tarvittaessa huoltajien kanssa.
- Tärkeää on varhainen puuttuminen ja yhteistyö huoltajien kanssa.
- Syrjinnän tultua ilmi, varmistetaan yhteisön turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo esimerkiksi arkikäytäntöjä muuttamalla.
- Syrjinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua.
- Syrjintätilanteissa oppilas ohjataan oppilaan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
- Syrjintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyösalassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä
Orimattilan opetuspalveluissa on laadittu kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisen toimenpideohjelma (siv. valiokunta 11/2022), joka on osa koulujen toimintasuunnitelmaa.
Tukimateriaalia
Lukio
Opetuksessa huolehditaan koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lukion toimintakulttuuria ja johtamista, sekä yhteisöllisyyttä kehitetään jatkuvasti oppivan yhteisön, hyvinvoinnin ja turvallisuuden, sekä vuorovaikutuksen ja osallisuuden, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden mukaan.
Lukiossa opitaan valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Hyvän vuorovaikutuksen lähtökohta on myötätunto, joka mahdollistaa merkityksellisyyden kokemisen. Opiskelija saa kokea kuuluvansa lukioyhteisöön, ja hän tulee kuulluksi omana itsenään. Opiskelijat syventävät osaamistaan käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita.
Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset synnyttävät luottamusta ja edistävät työrauhaa.
Opiskelijat toimivat aktiivisesti oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Opiskelijat saavat myös valmiuksia hakeutua itse, tai ohjata muita hakeutumaan palvelujärjestelmien piiriin ongelma- ja poikkeustilanteissa.
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen ja työpäivän aikana ei sallita kiusaamista missään muodossa, ja kaikkiin kiusaamistilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta kiusaamisen ehkäisystä, kiusaamistilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä opiskelijoiden suojaamisesta kiusaamiselta.
Opiskelijan velvollisuuksiin kuuluu asiallisesti käyttäytyminen. Opiskelija ei saa kiusata eikä syrjiä muita ja hänen tulee välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä.
Kiusaamista ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin kiusaamisen muotoihin puututaan varhain. Opettajan ja rehtorin pitää ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle.
Opiskelijan kokemasta ja opiskelijoiden välisestä kiusaamisesta keskustellaan opiskelijoiden, ja alle 18-vuotiaita opiskelijoita koskien myös heidän huoltajiensa kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja.
Kiusaamistilanteiden pahentuminen voidaan estää ja vaikeatkin kiusaamistilanteet voidaan lopettaa varhaisella yhteistyöllä vanhempien/huoltajien kanssa. Kiusaamisen päättyminen varmistetaan aina yhteisesti sovitulla tilanteen seurannalla. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen kiusaamisesta ilmoituksen muille viranomaisille. Kiusaamisesta, joka koskee opiskelijan vapaa-aikaa tai kotioloja ja joka täyttää rikoksen tunnusmerkit, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun silloin, kun uhrina tai tekijänä on alle 18-vuotias. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.
Kun kiusaaminen tulee ilmi, oppimisyhteisössä varmistetaan yhteisön turvallisuus. Kiusaamisen jatkuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkempaa tilanteen seurantaa ja muutoksia oppimisympäristössä, sekä kurinpitokeinojen käyttämistä. Kiusaamisen estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Kiusaamistilanteissa opiskelija ohjataan tarvittaessa opiskelijan, tai alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kiusaaminen voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana.
Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta kiusaamisen ehkäisystä, kiusaamistilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä opiskelijoiden suojaamisesta kiusaamiselta. Rehtori huolehtii opiskelijoiden ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja heidän kuulemisestaan koskien paikallisia turvallisuuden ja hyvinvoinnin toimintamalleja
Opiskelijoille ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista kiusaamisen ehkäisyn toimintatavoista. Opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Kiusaamistilanteissa voidaan käyttää lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso.
Lukiokoulutuksessa voidaan käyttää opetuksen turvaamiseksi ja kurinpitona lukiolaissa säädettyjä keinoja:
- esineiden tai aineiden haltuunotto
- tavaroiden tarkastaminen
- määräys poistumaan jäljellä olevaksi oppitunniksi tai poistumaan tilaisuudesta, ja oikeus poistaa opiskelija, jos hän ei noudata määräystä
- opetuksen epääminen
- kirjallinen varoitus
- määräaikainen erottaminen