Toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi ja jälkiseurannan edellyttämät käytänteet
Turvallinen opiskeluympäristö
Päiväkodin johtaja / rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Opettaja vastaa kunkin lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Yksikössä toimivat aikuiset tuntevat keskeisimmät periaatteet kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisen ohjeista. Yksiköillä, ryhmillä ja/tai luokilla on yhteisesti sovittuja sääntöjä (esim. koulun järjestyssäännöt, luokan säännöt). Kiusaamistilanteista on olemassa selkeät mallit ilmiöihin puuttumiseen ja seurantaan (Kiva-kouluohjeistus). Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoutta pidetään yllä keskeisimmistä malleista/toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Kiusaamistilanteissa voidaan käyttää perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.
Esiopetus
Kiusaamisen ja häirinnän sekä väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
Ennaltaehkäisevää työtä tehdään kiinnittämällä heti toimintakauden alussa erityistä huomiota ryhmäytymiseen ja ryhmien yhteisöllisyyteen. Lasten terveen itsetunnon kasvua sekä realistisen, myönteisen minäkuvan vahvistumista tuetaan harjoittelemalla tunnetaitoja sekä itsen ja muiden arvostavaa kohtelua. Aktiivista huomiota kiinnitetään hyviin asioihin ja hetkiin.
Esiopetusikäinen harjoittelee vielä sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Tähän hän tarvitsee läsnä olevan ja sensitiivisen aikuisen ennakointia, tukea ja ohjausta. Käytössä ovat yksikön mukaan myös esim. PIKI-materiaali ja MiniVerso-vertaissovittelun menetelmät, Vahvuusvaris-materiaali sekä Fanni- ja Friends- ja Kiva-materiaalit.
Aikuisten itseään ja toisia arvostava puhe ja toiminta ovat mallina lapsille. Hyvin suunnitellulla pedagogisella toiminnalla ja aikuisten oikealla ja oikea-aikaisella sijoittumisella rakennetaan päivän kulku toimivaksi ja turvalliseksi (arjen selkeät rutiinit). Luodaan yksinkertaiset yhdessäolon säännöt ja autetaan lapsia pitämään ne mielessä. Mahdollisiin konflikteihin ja kiusaamistilanteisiin puututaan ja ohjataan lapsia toivotun käyttäytymisen suuntaan. Ongelmatilanteen selvittäminen on aina uuden taidon opettelun hetki; ei rankaisullinen tai kurinpidollinen toimi. Lapsiryhmässä sopimattomalle käytökselle asetetaan rajoja pyrkimyksenä estää ketään joutumasta pulaan vielä kehittyvien kaveritaitojensa kanssa.
Mini Verso - vertaissovittelu osana konfliktitilanteiden selvittelyä
Asianosaisia kuunnellaan ja osapuolet saavat rauhassa kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Lasten annetaan miettiä
ratkaisuja tilanteen selvittämiseksi. Aikuinen on tilanteessa tukena ja sovittelijana, mutta ei anna
”valmiita ratkaisuja”. Lasten kanssa pohditaan ja keskustellaan tunne- ja kaveritaidoista.
Leikin havainnointi ja sen kirjaaminen on tärkeässä roolissa. Leikkiin kiinnittymistä opetellaan, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus rauhalliseen ja monipuoliseen keskeytymättömään leikkiin. Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kaveritaidoista avoimesti ja rehellisesti.
Kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan liittyvien asioiden käsittely
Kaikilla päiväkodin aikuisilla on oikeus ja vastuu puuttua kaikkeen toista loukkaavaan ja vahingoittavaan käytökseen sekä mahdollisiin konfliktitilanteisiin.
Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen
kohteena olevan osalta
Kiusaamisen kohteeksi joutuneen lapsen itsetuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota ja aikuisten tulee huolehtia, ettei kiusatulle jää käsitystä, että hän on syyllinen siihen, että joku kiusaa. Aikuisten tehtävä on myös tukea lasta ryhmän jäsenenä. ”Pikku Myy”-koulu, puolensa pitämisen opetteluun. Samoin kiusaajan itsetunto ja minäkuva tarvitsevat erityistä tukea. Aikuisen tehtävä on auttaa häntä löytämään myönteisiä keinoja päästä mukaan leikkiin ja toimia yhdessä toisten kanssa. Rankaisemisen sijaan lapselle tehdään selväksi, ettei toisten loukkaaminen ole sallittua ja ohjataan häntä toivotun käyttäytymisen suuntaan. Koska yhteisö elää jatkuvasti, pitää lapsiryhmän ilmapiiriin
kiinnittää huomiota koko ajan. Asioista keskustellaan huoltajien kanssa ja tarvittaessa konsultoidaan erityistyöntekijöitä
Yhteistyö huoltajien kanssa
• Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa.
• Vanhempien merkitys lasten vuorovaikutustaitojen oppimisessa (mallitus, kodin kulttuuri)
• Avoin ja rehellinen vuorovaikutus hyvän yhteistyön pohjana
• Vanhempien esille tuomat kiusaamistapaukset/tilanteet käsitellään aina
• Vakavat ja toistuvat haasteelliset tilanteet otetaan puheeksi huoltajien kanssa ja asiaa
ratkaistaan tarvittaessa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa.
Ennaltaehkäisevää työtä tehdään kiinnittämällä heti toimintakauden alussa erityistä huomiota ryhmäytymiseen ja ryhmien yhteisöllisyyteen. Lasten terveen itsetunnon kasvua sekä realistisen, myönteisen minäkuvan vahvistumista tuetaan harjoittelemalla tunnetaitoja sekä itsen ja muiden arvostavaa kohtelua. Aktiivista huomiota kiinnitetään hyviin asioihin ja hetkiin.
Esiopetusikäinen harjoittelee vielä sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Tähän hän tarvitsee läsnä olevan ja sensitiivisen aikuisen ennakointia, tukea ja ohjausta. Käytössä ovat yksikön mukaan myös esim. PIKI-materiaali ja MiniVerso-vertaissovittelun menetelmät, Vahvuusvaris-materiaali sekä Fanni- ja Friends- ja Kiva-materiaalit.
Aikuisten itseään ja toisia arvostava puhe ja toiminta ovat mallina lapsille. Hyvin suunnitellulla pedagogisella toiminnalla ja aikuisten oikealla ja oikea-aikaisella sijoittumisella rakennetaan päivän kulku toimivaksi ja turvalliseksi (arjen selkeät rutiinit). Luodaan yksinkertaiset yhdessäolon säännöt ja autetaan lapsia pitämään ne mielessä. Mahdollisiin konflikteihin ja kiusaamistilanteisiin puututaan ja ohjataan lapsia toivotun käyttäytymisen suuntaan. Ongelmatilanteen selvittäminen on aina uuden taidon opettelun hetki; ei rankaisullinen tai kurinpidollinen toimi. Lapsiryhmässä sopimattomalle käytökselle asetetaan rajoja pyrkimyksenä estää ketään joutumasta pulaan vielä kehittyvien kaveritaitojensa kanssa.
Mini Verso - vertaissovittelu osana konfliktitilanteiden selvittelyä
Asianosaisia kuunnellaan ja osapuolet saavat rauhassa kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Lasten annetaan miettiä
ratkaisuja tilanteen selvittämiseksi. Aikuinen on tilanteessa tukena ja sovittelijana, mutta ei anna
”valmiita ratkaisuja”. Lasten kanssa pohditaan ja keskustellaan tunne- ja kaveritaidoista.
Leikin havainnointi ja sen kirjaaminen on tärkeässä roolissa. Leikkiin kiinnittymistä opetellaan, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus rauhalliseen ja monipuoliseen keskeytymättömään leikkiin. Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kaveritaidoista avoimesti ja rehellisesti.
Kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan liittyvien asioiden käsittely
- Asia käsitellään yksilö-/ ja tarvittaessa lapsiryhmän kanssa eri menetelmiä käyttäen ja ollaan rakentavasti vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa
- Lasten kanssa keskusteluissa keskitytään miettimään ja nostamaan esiin sitä, mikä on ystävällistä ja reilua
- Tiimipalavereissa keskustellaan säännöllisesti ryhmän kokonaistilanteesta
- Peda-tiimissä keskustellaan ryhmien tilanteesta säännöllisesti yleisellä tasolla (toiminta/ilmapiiri)
- Esiopetustiimissä keskustellaan ryhmien tilanteesta yleisellä tasolla (toiminta/ilmapiiri)
- Päivittäisissä kohtaamisissa ja Leops-keskusteluissa keskustellaan huoltajien kanssa lapsen ja perheen tuntemuksista ryhmän toiminnasta ja ilmapiiristä
- Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa käydään tarpeen mukaan läpi yksikkökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä ilmiötasolla
- Suunnitelma tuodaan huoltajien tietoisuuteen
Kaikilla päiväkodin aikuisilla on oikeus ja vastuu puuttua kaikkeen toista loukkaavaan ja vahingoittavaan käytökseen sekä mahdollisiin konfliktitilanteisiin.
Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen
kohteena olevan osalta
Kiusaamisen kohteeksi joutuneen lapsen itsetuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota ja aikuisten tulee huolehtia, ettei kiusatulle jää käsitystä, että hän on syyllinen siihen, että joku kiusaa. Aikuisten tehtävä on myös tukea lasta ryhmän jäsenenä. ”Pikku Myy”-koulu, puolensa pitämisen opetteluun. Samoin kiusaajan itsetunto ja minäkuva tarvitsevat erityistä tukea. Aikuisen tehtävä on auttaa häntä löytämään myönteisiä keinoja päästä mukaan leikkiin ja toimia yhdessä toisten kanssa. Rankaisemisen sijaan lapselle tehdään selväksi, ettei toisten loukkaaminen ole sallittua ja ohjataan häntä toivotun käyttäytymisen suuntaan. Koska yhteisö elää jatkuvasti, pitää lapsiryhmän ilmapiiriin
kiinnittää huomiota koko ajan. Asioista keskustellaan huoltajien kanssa ja tarvittaessa konsultoidaan erityistyöntekijöitä
Yhteistyö huoltajien kanssa
• Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa.
• Vanhempien merkitys lasten vuorovaikutustaitojen oppimisessa (mallitus, kodin kulttuuri)
• Avoin ja rehellinen vuorovaikutus hyvän yhteistyön pohjana
• Vanhempien esille tuomat kiusaamistapaukset/tilanteet käsitellään aina
• Vakavat ja toistuvat haasteelliset tilanteet otetaan puheeksi huoltajien kanssa ja asiaa
ratkaistaan tarvittaessa yhteistyössä erityistyöntekijöiden kanssa.
Perusopetus
Koulujen toimintakulttuurissa lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhdeedistää kouluun kiinnittymistä. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisentuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisentuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista.
Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisentuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisentuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista.
Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
Kiusaamiseen puuttumisessa keskeistä
- tasapuolinen tilanteen ja kiusaamistekojen selvittäminen kaikkien osapuolten ja tarvittaessa sivustaseuraajien kanssa
- osapuolten huoltajille kiusaamisesta tai epäillystä kiusaamisesta ilmoittaminen välittömästi tilanteen tultua ilmi
- osapuolten kuuleminen erikseen
- yhteisen keskustelun järjestäminen (alle 18-vuotiaiden kohdalla vanhempien kanssa)
- anteeksipyynnön mahdollistaminen kiusaajalle ja huonosti käyttäytyneelle
- tilanteen seurannasta sopiminen ja turvallisuuden varmistaminen
- kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttö
- neuvola- ja opiskeluhuoltopalveluihin ohjaaminen ja niiden käyttäminen
- sovittelupalvelujen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen (sovittelutoimisto, valopilkku)
- tarvittaessa muille viranomaisille, kuten sosiaalitoimeen tai poliisille ilmoittaminen.
Väkivaltaan tai väkivaltaepäilyihin puuttumisessa keskeistä
- sen selvittäminen, mitä on tapahtunut ja keiden välillä, ja ketkä ovat osallisia tilanteeseen ja ketkä sivustaseuraajia
- uhrin ja väkivaltaisesti käyttäytyneen tekijän huoltajille ilmoittaminen välittömästi tilanteen tai väkivaltaepäilyn tultua ilmi
- turvallisuuden varmistaminen kasvu- tai opiskeluympäristössä
- yhteisen keskustelun järjestäminen uhrin, ja alle 18-vuotiaan uhrin kohdalla hänen huoltajiensa kanssa, sekä tekijän, alle 18-vuotiaan tekijän kohdalla hänen huoltajiensa kanssa
- uhrin ja väkivaltaisesti käyttäytyneen tekijän, ja alle 18-vuotiaiden kohdalla heidän huoltajiensa ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin ja varhaiskasvatuksessa neuvolapalveluihin
- kurinpitokeinojen ja -toimien, sekä turvaamistoimien käyttö
- väkivallasta tai väkivaltaepäilystä poliisille ilmoittaminen ja rikosilmoituksen tekeminen
- alle 18-vuotiasta koskien lastensuojeluun ilmoittaminen
- tilanteen seurannasta sopiminen.
Syrjintään liittyvä puuttuminen ja seuranta
Yhdenvertaisuus on Suomessa perusoikeus. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toista henkilökohtaisen ominaisuuden ja laissa säädetyn syrjintäperusteen takia.
- Päiväkodin johtajan, rehtorin tai opettajan tulee viiveettä ilmoittaa tietoonsa tulleesta syrjinnästä niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle.
- Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai yksikön johtaja tekee ilmoituksen syrjinnästä muille viranomaisille.
- Syrjinnästä, joka koskee oppilaan vapaa-aikaa tai kotioloja, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun, jos se täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.
- Oppilaiden välisessä syrjinnässä pyritään etsimään ratkaisuja keskustellen oppilaiden ja tarvittaessa huoltajien kanssa.
- Tärkeää on varhainen puuttuminen ja yhteistyö huoltajien kanssa.
- Syrjinnän tultua ilmi, varmistetaan yhteisön turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo esimerkiksi arkikäytäntöjä muuttamalla.
- Syrjinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua.
- Syrjintätilanteissa oppilas ohjataan oppilaan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
- Syrjintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyösalassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä
Orimattilan opetuspalveluissa on laadittu kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisen toimenpideohjelma (siv. valiokunta 11/2022), joka on osa koulujen toimintasuunnitelmaa.