Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta. Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidonnaiset fraasit ja ilmaukset, ajan ilmaiseminen kerronnassa, modaalisuus, vertaaminen kuvailussa sekä epäsuora esitys ja toisen puheeseen viittaaminen). Harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja. Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus- ja kulttuuritoimintaan, niiden suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen.
S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto- ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekä käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita. Edistetään tekstilajien piirteiden sekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämään tiedon lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osien suhteita (lause, lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde, lauseenvastike) tekstin ymmärtämisen tukena. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Harjoitellaan selittämään, vertailemaan ja pohtimaan sanojen, niiden synonyymien, kielikuvien, sanontojen ja käsitteiden merkityksiä ja niiden hierarkioita. Harjaannutetaan havaitsemaan, miten persoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä. Laajennetaan sana- ja käsitevarantoa.
S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista, tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielen normeja itsenäisesti ja ryhmässä. Tuotetaan ikäkaudelle sopivia kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sanastoa ja fraseologiaa sekä kieliopillisia rakenteita. Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejä palautteen perusteella.
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tilanteen ja aiheen mukaista kielen vaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita sekä moninaisia kuultuja ja luettuja tekstejä. Pohditaan sanojen, ilmausten ja tekstien ilmentämiä merkityksiä ja tapoja luokitella niitä. Tutustutaan puhutun ja kirjoitetun suomen piirteisiin. Opitaan päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokat ja lausetyypit, nominien ja verbien taivutus, sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luoda merkityksiä. Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno- ja tietokirjallisuuteen, elokuviin ja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina. Perehdytään lasten ja nuorten maailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Opitaan jäsentämään lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelun ja puhumisen prosesseja pienempiin osiin ja harjoitellaan näitä osataitoja sekä erilaisia kirjoitus- ja kuuntelutekniikoita. Harjoitellaan eri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöön ottamista. Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataan toimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.
4. lk
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 | Tavoitteet |
https://peda.net/id/da0a570e9 |
Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Keskeistä 4. vuosiluokilla: Suomen kielen taidon kehittyminen sekä luku- ja kirjoitustaidon, vuorovaikutustaitojen sujuvoituminen ja monipuolistuminen, kielen piirteet ja kirjallisuuden keinot, laajempien tekstien lukeminen |
Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä |
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Keskittyvä ja aktiivinen kuunteleminen
Mielipiteen ilmaisu:
Kuvailu:
Ajan ilmaiseminen:
Fraasit eri tilanteissa
Modaalisuus
Kokonaisilmaisu
Miten? (esim.)
Laaja-alainen osaaminen: Puhuminen:
Kuunteleminen:
Miten? (esim.)
Laaja-alainen osaaminen: Sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Ei-sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Miten? (esim.)
Osallistuminen kulttuuritoimintaan:
Laaja-alainenosaaminen: |
T1 T2 T3 Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen. Arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Keskeistä on arvioida, miten oppilas pystyy käyttämän kieltä ja toimimaan kielellä. T1: Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin käyttäen oman tasoistaan ilmaisuvarantoaan sekä keskustelee ja työskentelee erilaisten ikäkaudelle ja taitotasolle sopivien aihepiirien ja tekstien pohjalta. Arvioinnin keinoja T1 – T3:
Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muuta kuulemaansa, kun tilanne tai aihe on ennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan. Oppilas osaa toimia kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisun keinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioon puhekumppaninsa. |
S2 Tekstien tulkitseminen Lukeminen:
Tekstilajitietoisuuden lisääminen
Kirjallisuuden peruskäsitteet:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Luku- ja ymmärtämisstrategiat:
Laaja-alainen osaaminen: Näkökulma siinä, mitä merkityksiä eri sanaluokkien käyttö, sijamuodot, verbin taivutusmuodot tuovat tekstiin.
Verbien taipuminen: syvennetään käyttötaitoja
Sana- ja käsitevaranto
Sanavaraston puutteiden paikkaaminen päättelemällä (tutut sanat sekä lause- ja tekstiyhteys) |
T4 T5 T6 Oppilas lukee monimuotoisia tekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen ja tietotekstin.
Oppilas osallistuu erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oman kielitaitotasonsa mukaan.
Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon sekä tunnistaa tekstistä merkityksiä, jotka vaativat päättelyä. Arvioinnin keinoja:
|
S3 Tekstien tuottaminen Tuotetaan tekstejä omien kokemusten, havaintojen ja ajatusten pohjalta Monimuotoiset tekstit
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Oikeinkirjoitus ja sananvalinta
Laaja-alainen osaaminen:
Laaja-alainen osaaminen: |
T7 T8 T9 Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillistä kieltä. Oppilas osaa kirjoittaa suomea käsin ja hän on omaksunut tarvittavia näppäintaitoja.
Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä ja osoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta sekä osaa otsikoida tekstin.
|
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Kielen rekisterit (havainnoimalla myös koulun ulkopuolella) Puhe- ja kirjakielen erot Esim.
Tutustutaan suomen kielen säännönmukaisuuksiin ja tapoihin luoda merkityksiä.
Verbien taipuminen: syvennetään käyttötaitoja
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laajaa-alainen osaaminen: |
T10 T11 T12 Oppilas tunnistaa kielen rakenteen säännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaan tavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, miten kielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa.
|
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Sana- ja käsitevarannon laajentaminen Lukeminen:
Kirjoittaminen:
Kuunteleminen:
Puhuminen:
Laaja-alainen osaaminen: Tekstin avaamisen keinoja Oman äidinkielen ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Monipuolistetaan lähteiden käyttöä Itsenäiseen sanavaraston kartuttamiseen ohjaaminenNettiketti ja tekijänoikeudet Esim.
Laaja-alainen osaaminen: |
T13 Innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään kielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita T14 Ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa T15 T13 - T15: Oppilas osaa ohjatusti asettaa itselleen oppimistavoitteita. Lukuvuoden alussa yhdessä (oppilas, opettaja, huoltaja) yksilöllisten tavoitteiden asettelu ja lukuvuoden lopussa niiden arviointi:
Oppilas lukee tuetusti eri oppiaineiden tekstejä tai niiden osia. |