11. Japanin juhlapyhät
Shoogatsu eli uusivuosi
Japanissa uskonnot elävät harmoniassa keskenään, joten myös juhlaperinteissä näkyvät eri uskontojen piirteet. Japanissa vuoden vaihtuminen aloitetaan joulukuun 13. päivä, sillä tämän päivän uskotaan olevan erityisen suotuisa ja onnekas.
Puhdistaminen ja puhdistautuminen kuuluvat oleellisesti vuoden vaihtumisen valmisteluun. Kodit siivotaan perusteellisesti sekä yleisen siisteyden että henkisen puhtauden vuoksi. Buddhalaisissa temppeleissä karkotetaan 108 maallista syntiä soittamalla kelloa 108 kertaa.
Vuoden ensimmäinen päivä on pyhitetty Toshigamasama-jumalan saapumiselle, jonka uskotaan tuovan mukanaan onnellisuutta. Monet heräävät varhain vuoden ensimmäisenä aamuna katsomaan auringonnousua. Vuoden ensimmäisenä tai toisena päivänä käydään perinteisesti shintolaisessa tai buddhalaisessa temppelissä. Vuoden ensimmäisten päivien aikana perheet syövät uuden vuoden aterian, jonka eri ruokalajit merkitsevät muun muassa ahkeruutta ja vaurautta.
Hanami
“Ihaile kirsikkapuun kukkia nyt, sillä myrskytuuli saattaa tempaista ne yön aikana mukaansa” (Japanilainen sananlasku)
Vuosittain Japanissa seurataan tarkkaan kirsikankukkien eli sakuroiden puhkeamista. Kun kukat puhkeavat, alkaa hanamin aika. Kukat kuvaavat elämää ja kauneutta sekä niiden hetkellisyyttä.
Kirjaimellisesti hanami tarkoittaa kukkien katselua. Juhlan aikana japanilaiset kerääntyvät kirsikkapuiden loistoa katselemaan puistoihin ja viettävät aikaa yhdessä läheistensä kanssa kukkien ympäröimänä. Perinteisesti hanamia vietetään piknikillä kauniisiin vaatteisiin pukeutuneina.
Keisarin syntymäpäivä
Japanin keisarillista vallanperimysjärjestystä voidaan seurata luotettavien lähteiden avulla jopa 400-luvulle saakka. Koska keisarillista asemaa on pidetty Japanissa jumalallisena, valta on siirtynyt keisarillisessa perheessä lähinnä vanhimmalle pojalle tai tyttärelle. Todellinen valta on kuitenkin saattanut olla keisarin sijaan muilla korkea-arvoisilla suvuilla.
Nykyisen, vuonna 2019 valtaan nousseen keisari Naruhiton syntymäpäivää juhlistetaan Japanissa 23.2. Juhlapäivää vietetään yleisenä vapaapäivänä. Juhlan seremonioihin kuuluu keisarillisen palatsin avaaminen yleisölle päivän ajaksi. Lisäksi koko keisarillinen perhe saapuu palatsin parvekkeelle kolme kertaa päivän aikana niin tervehtimään kuin onnittelemaan paikalle saapuneita kansalaisia. Keisari myös pitää perinteisen puheensa tuolloin.
Bon
Syksyisin japanissa vietetään esi-isien muistelun juhlaa bonia. Juhlan aikana ajatellaan esi-isien henkien saapuvan vierailulle jälkeläistensä luo. Japanin kulttuuriin on syvään juurtuneena kunnioitus esi-isiä kohtaan ja jälkeläisten velvollisuutena on pitää yllä heidän muistoaan.
Juhlaa vietetään yleisesti kolmen päivän ajan. Yhtenä perinteenä on bon odori-tanssi, jolla toivotetaan henget tervetulleiksi elävien luo. Bonin perinteisiin kuuluu erityisesti viimeisenä iltana tulien polttaminen kotien edustalla sekä lyhtyjen lähettäminen virtaavan veden mukaan. Vanhan uskomuksen mukaan virran mukana ajelehtivien lyhtyjen on tarkoitus johdattaa henget takaisin omaan maailmaansa.