Muistatko oman Aapisesi, jonka sait kun aloitit koulun 1. luokalla? Millainen kirja se oli? Entä millaisia muistoja sinulla on lukemaan oppimisesta? Protestanttisuuden voittokulku ja Suomen kirjakieli kulkivat maassamme käsi kädessä 1500-luvulla. Lutherin oivallusten ja Mikael Agricolan toiminnan ansiosta koulumaailman kehitys on johtanut siihen, että juuri sinä voit lukea tätä tekstiä omalla äidinkielelläsi. Saatko selvää Agricolan aapisesta?

Kristinusko saapui Suomeen sekä lännestä että idästä. Hautalöytöjen perusteella kristinuskoa on esiintynyt Suomessa jo 900-luvulla. Katolilaisuus ulottui maahamme ristiretkiaikana, kuten myös idästä kauppiaiden mukana saapunut ortodoksisuus. Idästä Suomeen tulivat myös ensimmäiset kristilliset sanat kuten pappi, risti ja Raamattu. Läntinen kirkko pääsi kuitenkin voitolle, ja vuoteen 1300 mennessä Suomi oli Karjalaa lukuun ottamatta liittynyt katoliseen kirkkoon ja Ruotsin valtakuntaan.

Ensimmäiset kirkot rakennettiin Suomeen 1000-luvulla. Keskiajalla niitä rakennettiin kaikkialle Suomeen, ja yksistään harmaakivikirkkoja valmistui yli sata. Nykyisen tiedon mukaan maan vanhin kirkko on sijainnut Kaarinan Ravattulassa.

1300-luvulla käyttöön vihittiin Turun tuomiokirkko, josta tuli keskiajalla Suomen kirkollinen keskus. Kyseinen kirkko oli Suomen pääkirkko jo katolisena aikana, mutta myös myöhemmin uskonpuhdistuksen mukaaan tuoman luterilaisuuden aikana. Siksi kyseisestä kirkosta käytetään nimitystä Suomen kansallispyhättö.

Suomessa voidaan sanoa olleen eräällä tavalla kaksi uskonpuhdistusta. Ensin katolinen kirkko syrjäytti vanhat luonnonuskonnot. Puoli vuosituhatta myöhemmin, 1500-luvulla Saksasta alkanut virallinen uskonpuhdistus eli reformaatio levisi myös Ruotsi-Suomeen. Tähän vaikutti erityisesti se, että Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa halusi valtakuntaansa luterilaisen kirkon katolisen tilalle. Häntä eivät niinkään kiinnostaneet uskonnolliset opit vaan kirkon omaisuus ja erityisesti se, että hänellä oli mahdollisuus saada valtaa myös kirkossa, kun paavi ei enää hallitsisi sitä.

Niinpä Kustaa Vaasan vuonna 1527 antaman käskyn mukaan ”Jumalan sanaa oli saarnattava puhtaasti kaikkialla valtakunnassa ja kirkon liika omaisuus oli siirrettävä valtiolle”. Valtakunta irrotettiin hallinnollisesti katolisesta kirkosta, ja uudeksi kirkon johtajaksi tuli paavin sijaan kuningas. Samalla tämä tarkoitti sitä, että kirkosta tuli valtionkirkko.

Uskonpuhdistus jatkoi leviämistään Saksassa, ja yliopistoissa oli jo uusien oppimien mukaista opetusta. Oppilaina oli myös suomalaisia, joista kuuluisimmaksi nousi Mikael Agricola.