9. Protestanttisuus leviää
Tiivistelmä
- Protestanttisuus levisi Saksan alueella sekä sen naapurimaihin ja myöhemmin myös Suomeen ja muihin pohjoismaihin
Uskonpuhdistuksen seurauksia
Oletko koskaan sanonut vastalausetta epäoikeudenmukaista toimintaa kohtaan? Kenties olet vastustanut kiusaamista tai ihmisten epätasa-arvoista kohtelua. Saitko toisilta tukea vastustuksellesi?
Lutherin käynnistämä protesti vallitsevaa keskiajan kirkkoa kohtaan sai aikaan suuria myllerryksiä ja uskonsotia myös Saksan ulkopuolella. Yhteistä näille uskonpuhdistajille oli vahva usko Raamatun sanaan ylimpänä auktoriteettina. Haaste oli kova, sillä keskiajalla toisinajattelijat poltettiin useimmiten roviolla.
Sveitsiläinen Ulrich Zwingli oli Lutherin työtoveri, joka lähti viemään uskonpuhdistusta Saksan ulkopuolelle. Tämä saarnaajamies protestoi mm. pappien naimattomuutta vastaan ja solmi avioliiton itsekin. Lisäksi hän julisti Zürichissä, että paasto ei ole tärkeimpiä asioita kristinuskossa. Kaupunkivaltiota johtava raati halusi selvittää, olivatko miehen opetukset raamatunmukaisia vai eivät. Vuonna 1523 tätä suurta väittelyä tuli kuulemaan yli kuusisataa henkeä, jotka todistivat miehen sanan oikeaksi suuren enemmistön voimin. Zwingli halusi, että uudistus leviäisi koko kirkkoon.
Zwingli sai ajettua uskonpuhdistuksen läpi moniin saksankielisen Sveitsin osavaltioihin. Hänen kuoltua muutosta ranskankieliseen Sveitsiin lähti ajamaan nuori ranskalainen teologi Jean Calvin. Hän ei epäillyt kutsumustaan vaan koki olevansa Jumalan asialla. Hän joutui kurittoman kirkon keskelle Geneveen, jossa muutosta ei ollut helppo ajaa läpi. Kiväärien laukauksia ovien läpi kuullut nuori ja pelokas oppinut sai laadittua kaupunkiin uuden kirkkojärjestyksen.
Geneveen syntyi reformoitu kristillisyys eli kalvinismi, joka korosti Raamatun mukaista hallintoa toiminnassaan. Hallintoa johtivat maallikoista koostuvat seurakunnan vanhimmat, joka ei kuitenkaan tarkoittanut iältään vanhimpia. Tässä kalvinistisessa elämäntavassa on tärkeää ahkeruus ja vaatimaton elämäntapa. Jumalanpalvelus on melko koruton, mutta se korostaa kuullun Sanan merkitystä. Vanhimmista tuli kalvinistisen seurakunnan tuntomerkki. Heidän avullaan kirkko pystyi valvomaan yhteisön elämää.
Lutherin kuoltua Genevestä tuli koko uskonpuhdistuksen tärkein keskus. Nykyään kalvinismia on Sveitsin lisäksi Yhdysvalloissa.
Englantiin maltillinen protesti
Englannin kuningas Henrik VIII oli itsevaltias, joka oli myös harras katolilainen. Hän vastusti Lutheria, eikä halunnut maahansa uutta uskoa tai kirkkoa. Sen sijaan uuden vaimon hän halusi, koska silloinen vaimo oli epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään – kruununprinssin tuottamisessa. Kuningas vaati avioeroa, mutta kirkko ja paavi kielsivät sen. Tämän seurauksena Henrik suuttui ja katkaisi välinsä Roomaan ja julisti itsensä Englannin kirkon pääksi. Näin kukaan ei estänyt avioeroa, vaan hän sai valita itselleen uuden vaimon, tai oikeastaan uusia, sillä vasta kolmas kuningatar onnistui synnyttämään maalleen uuden kruununprinssin.
Kuningas muutti teoillaan maansa kirkon. Hän ei pitänyt Lutherista eikä Calvinista ja halusi edelleen maansa pysyvän katolilaisena. Tämä oli kuitenkin mahdotonta teon jälkeen. Näin Englanninkin kirkosta tuli protestanttinen. Henrikin tytär, kuningatar Elisabet I, vakiinnutti maansa kirkon, joka oli protestanttinen mutta näytti katolilaiselta. Se piti ennallaan monia katolilaisia perinteitä, kuten loistokkaat kirkonmenot, mutta protestantismin nimissä lakkautti luostarit ja lisäksi papit saivat mennä naimisiin. Kirkkoa ei enää johtanut paavi, vaan maan hallitsija.
Anglikaaninen kirkko on edelleen tärkeässä asemassa Isossa-Britaniassa. Lisäksi sillä on merkittävää jalansijaa Yhdysvalloissa sekä muutamissa muissa englanninkielisissä maissa.
Anglikaaninen Pyhän Paavalin kirkko Australian Melbournesta.
Protesti sekä katolilaisuutta että protestantismia kohtaan
Uskonpuhdistuksen tärkeimmät kirkkokunnat olivat siis luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko. Lisäksi syntyi joukko pienempiä protestanttisia kirkkoja. Joillekin uudistajista kastekäsitys oli ratkaiseva ero katolilaisuuteen. Nämä kastajat eivät pitäneet katolisen kirkon lapsikastetta Raamatun mukaisena ja pätevänä vaan korostivat uskovien kastetta, joka annetaan vasta ymmärrettävässä iässä, useimmiten aikuisena. Kastajat kääntyivät katolilaisuuden lisäksi niitä protestanttisia kirkkoja vastaan, jotka hyväksyivät lapsikasteen.
Kastajissa oli eroa, sillä heidän maltillinen siipensä halusi elää hiljaista rauhaiseloa välittämättä muusta maailmasta. Radikaali siipi taas halusi tehdä tuhoa tulen ja miekan avulla ja levittää uutta uskoa väkisin. Suuri osa kastajaliikkeistä tukahtui kuitenkin 1500-luvun vainoissa. Yksi merkittävä rauhallisen kastajaliikkeen jatkaja on baptistikirkko, joka on edelleen Yhdysvaltojen suurin protestanttinen kirkko ja jolla on jalansijaa Euroopassakin.
