16. Vanhoillisuutta vai vapaamielisyyttä?
Tiivistelmä
- Kristinuskon suuntauksilla ja yksittäisillä kristityillä on erilaisia suhtautumistapoja Raamattuun, elämään ja uskontoon.
- Osa kristinuskon jäsenistä on konservatiivisia eli vanhollisia, jotka haluavat pitää kiinni kristillisistä perinteistä ja Raamatun melko tarkasta tulkinnasta.
- Osa taas on liberaaleja eli vapaamielisiä, jotka kokevat, että Raamattua tulee tulkita kunkin aikakauden mukaan. Joskus liberaalien ja konservatiivien välille tulee kiistoja eri tulkintatavoista.
Kirkko ja kulttuuri
”Oon mä kristitty, mutta en mä mihinkään paholaiseen tai perisyntiin usko.” Näin kertoo kahdeksasluokkalainen tyttö kun keskustelemme siitä, miksi maailmassa on pahuutta ja kärsimystä. Raamatun opetuksista on erilaisia näkemyksiä sen mukaan, millä tavalla kukin sen tekstejä ja kristinuskon opetuksia tulkitsee.
Monissa kristinuskon suuntauksissa on menossa eräänlainen kamppailu vallasta konservatiivien ja liberaalien välillä. Vaikka kahtiajako ei ole niin jyrkkä kuin tiedotusvälineet sen antavat ymmärtää, voi kummankin siiven edustajia kärjistäen luonnehtia seuraavasti. Konservatiivit haluavat pitää kiinni perinteistä ja uskovat Raamatun sanaan melko kirjaimellisesti. Sanasta sanaan Raamatun kirjoituksia totena pitäviä sanotaan fundamentalisteiksi. Liberaalit taas korostavat Raamatun tulkintaa kunkin aikakauden ja kulttuurin mukaan.
Halloween-juhlinta on levinnyt Yhdysvalloista myös Suomeen. Osa kristinuskon suuntauksista pitää tätä pahana ja raamatunvastaisena, koska Raamattu kehottaa pysymään erossa noituudesta ja pahuudesta. Monet liberaalit kristityt eivät kuitenkaan näe asiassa pahaa, vaan pitävät tätä vain nykykulttuuriin kuuluvana asiana. Mitä mieltä itse olet?
Joka tapauksessa esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet ovat tutkimusten mukaan tulleet melko liberaaleiksi. Jäsenistä vain puolet uskoo, että Jeesus on Jumalan poika. Myös papistossa usko uskontunnustusten mukaiseen kristilliseen jumaluusoppiin on heikentynyt.
Suomessa luterilainen kirkko on joutunut kohtaamaan Raamatun ja kulttuurin välisen ristiriidan useaan otteeseen. Herätysliikkeet halusivat herättää kirkon jäseniä ja uudistaa kirkon hengellistä toimintaa jo viime vuosisatoina. Viime vuosisadan loppupuolella yksi merkittävä kiista koski naispappeutta. Naispappeus hyväksyttiin vuonna 1986, mutta silti kirkkolakiin laitettiin pykälä, jonka mukaan naispappeutta vastustavien ei tarvitse työskennellä naisten kanssa samoissa kirkollisissa tilaisuuksissa. Tämä loi uusia ongelmia, ja naispapit kokivat monesti syrjityksi tulemista kirkossa.
Homoseksuaalisuus jakaa kirkkoa
Luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut viime vuosina selvästi, vaikka myös liittymispiikkejä on näkynyt. Yksi merkittävä piikki kirkosta eroamisiin tapahtui vuonna 2010, kun kristillisdemokraattinen silloinen puheenjohtaja Päivi Räsänen vastusti näkyvästi homolittoja.
Kirkko edustaa Suomessa perinteisiä arvoja, kun joillekin tärkeimpiä asioita ovat olleet koti, uskonto ja isänmaa. Arvot elävät jatkuvasti ja muuttuvat yhteiskunnan mukana. Siksi media on huomattavan kiinnostunut, kun joku kirkon edustaja lausuu mielipiteitään vaikeista arvokysymyksistä. Esimerkiksi edellisen arkkipiispan, Kari Mäkisen, väitettiin edustavan kirkon liberaalia siipeä, minkä vuoksi hänen vapaamieliset kannanottonsa mm. homoseksuaalisuudesta saivat joissakin tapauksissa konservatiivien ihon kananlihalle. Hänen seuraajakseen valittu nykyinen arkkipiispa Tapio Luoma edustaakin kirkon vanhoillisempaa aatesuuntaa.
Kohut kirkossa kiinnostavat myös mediaa. Palstatilaa tuli paljon, kun eräs Itä-Suomessa työskentelevä kirkkoherra kävi sukupuolileikkauksessa ja vaihtoi sukupuolensa naiseksi. Toinen kirkkoherra samalta ilmansuunnalta sai miljoonaperinnön eräältä seurakuntalaiselta, mihin kirkko itsekin joutui ottamaan kantaa. Asia kuitenkin todettiin yksityiseksi, koska se ei liittynyt viranhoitoon. Kirkossa ja sen jäsenten keskuudessa on myös keskusteltu siitä, onko papille sopivaa olla mukana virka-asunsa kanssa viihdeohjelmassa, jossa hän asiantuntijana antaa vinkkejä aviopuolison valintaan. Vaikka avioparit vihitään ohjelmassa maistraatissa, on kuitenkin noussut kysymys siitä, onko toiminta sopivaa kirkon edustajalle. Joka tapauksessa ohjelma Ensitreffit alttarilla sai suuren suosion tv:ssä.
Esimerkkejä kirkon työntekijöiden kannanotoista ja normaalista poikkeavista toiminnasta on vaikka kuinka paljon. Missä menee raja? Mikä on oikea Raamatun tulkinta asiaan? Näitä kysymyksiä joudutaan tulevaisuudessa pohtimaan entistä enemmän. Osa vanhoillisista kristinuskon edustajista on sitä mieltä, että vapaamielisiin protestanttisiin länsimaihin tarvittaisiin uusi uskonpuhdistus. Vapaamielisyys on myös ravisuttanut Etelä-Euroopan katolisia maita ja aiheuttanut siellä monia skismoja vapaamielisen nykysukupolven sekä kirkon traditioista pitävien vanhoillisten jäsenten kesken.
Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajat ovat kokoontuneet Helsingin tuomiokirkon edustalle.
