7. Islamin uhka ja ristiretket
Tiivistelmä
- 600-luvulla profeetta Muhammedin ennustusten pohjalle Lähi-itään syntyi uusi uskonto, josta tuli kristinuskon pahin kilpailija.
- Keskiajalla pyhästä kaupungista, Jerusalemista, syntyi kiivas taisto, kun kristityt halusivat vallata sen takaisin vääräuskoisilta muslimeilta.
- Kristinusko ja islam ovat edelleen maailman kaksi suurinta uskontoa, jotka samalla kilpailevat elintilasta eri puolilla maailmaa.
Kristitty Eurooppa uhattuna
Tunnetko jonkun ihmisen, joka on huomaavainen ja kohtelias, rohkea, rehellinen, uskollinen ja jalomielinen? Jos olet näin onnekas, tunnet ritarillisen ihmisen. Ritarien hyveet ovat niitä ominaisuuksia, joita ritariksi haluavilta nuorilta aseenkantajapojilta keskiajalla vaadittiin. Mitä tekemistä ritareilla ja kristinuskolla on?
Länsi-Rooman romahdettua läntinen Eurooppa joutui monien kansojen hyökkäysten kohteeksi. Pohjoisesta hyökkäsivät ja asuinpaikkoja ryöstelivät viikingit, unkarit suunnalta majdaarit ja Espanjasta ja etelän suunnalta muslimit. Tilanne rauhoittui, kun kristinusko levisi pitkin Eurooppaa. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella kristinusko oli vallitseva uskonto lähes koko Euroopassa, vaikka pohjolassa uskottiin vielä henkiin ja luonnonjumaliin ennen kuin kristinusko saapui syrjäyttämään niitä.
Ritarit suojelivat kristinuskoa keskiajalla.
Kristinusko tarjosi ihmisille turvan ja perustan arkeen, sillä kirkkovuosi rytmitti aikaa ja kristilliset messut ja juhlat antoivat voimaa ja vastapainoa rankalle työlle. Onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien uskottiin kertovan Jumalan vihasta ja voimasta. Messuja pidettiin lähes päivittäin, mutta enimmäkseen latinan kielellä, jota tavallinen kansa ei ymmärtänyt.
Koko ajan kristinuskoa uhkasivat eteläiset arabiheimot, jotka olivat ottaneet profeetta Muhammedin innoittamana uskonnokseen islamin ja valloittivat jatkuvasti uusia alueita. Kova paikka kristinuskolle oli erityisesti se, kun islam levisi Syyria-Palestiinassa 600-luvulla kristinuskon vahvoille vaikutusalueille ja kun pyhä kaupunki Jerusalem joutui vääräuskoisten haltuun vuonna 638. Kristillisten pyhiinvaeltajien annettiin kuitenkin rauhassa päästä kaupunkiin ja pyhille paikoille, kunnes vuonna 1000 tilanne muuttui. Tällöin turkkilaiset valloittivat kaupungin ja alkoivat ahdistella kristittyjä. Tämän seurauksena paavi alkoi valmistella keinoja, joilla maa vallattaisiin takaisin vääräuskoisilta. Esimerkiksi luostareihin alkoi sivistyksellisen opin, sairaanhoidon ja erilaisten hyödyllisten töiden lisäksi muodostua sotilaskasvatusta.
Ristiretket
Ensimmäinen ristiretki tehtiin ranskalaisten ja italialaisten ritarien johdolla. He lähtivät matkaan vuonna 1096 paavin lupausten saattelemana: Mikäli he palaisivat takaisin, he saisivat syntinsä anteeksi. Jos he taas kuolisivat, sen he tekisivät marttyyreina ja pääsisivät suoraan paratiisiin. Lähtijöiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta heitä arvellaan olleen satatuhatta miestä. Tärkeän tuen he saivat ruhtinailta, jotka paavi oli saanut ylipuhuttua tärkeän asian rahoittajiksi. Paavi itse ei kokenut olevansa ristiretkien alullepanija, vaan hän sai valtuudet Jumalalta.
Aluksi joukko koki suurta vastarintaa ja heillä oli ongelmia myös joukkojen johtamisessa. Parin vuoden päästä joukko palasi takaisin vahvistettuna. Antiokian muurin luona he pelottelivat vihollisiaan linkoamalla muurin yli turkkilaisten irti hakattuja päitä. Rankkojen taistelujen jälkeen Jerusalem onnistuttiin valtaamaan takaisin heinäkuussa 1099. Pyhän maan puolustamiseksi perustettiin pieniä ritarikuntia. Tärkeimmät näistä olivat temppeliherrat ja johanniitat. Vaikka niiden avuksi lähetettiin lisäjoukkoja, ne eivät pystyneet pitämään puoliaan muslimien hyökkäyksiltä. Ristiretkiä tehtiin pyhälle maalle vielä kaksi, mutta ne epäonnistuivat. Yksi merkittävä syy oli joukkojen huono organisointi. Ristiretkeläisten viimeinen tukikohta mureni vuonna 1291, jolloin muslimit nappasivat alueen haltuunsa.
Ristiretkillä miekkaan tartuttiin monesti kristinuskon nimissä.
Ristiretkeilijät joutuivat tunnustamaan muslimien ylivoiman liian suureksi alueella. Islam hallitsi Euroopan ulkopuolista maailmaa Atlantista Intiaan. Pyhä sota jatkui silti edelleen ja kohdistui nyt Eurooppaan, kun turkkilaiset hyökkäsivät idästä kohti länttä. He valtasivat Itä-Rooman tärkeän keskuksen Konstantinopolin vuonna 1453 ja ulottivat valtansa Balkanin niemimaalle. Näin islamista tuli myös monien eurooppalaisten uskonto. Lisäksi Espanja kuului islamille suurimman osan keskiajasta, vaikka vuoteen 1500 mennessä muslimit onnistuttiin häätämään pois. He jättivät kuitenkin syvän jälkensä maan kulttuuriin. Samalla myös juutalaiset häädettiin Espanjasta.
Valtataistelu jatkuu
Kristittyjen ja muslimien välinen taistelu alueista ja vallasta on jatkunut jo yli 1300 vuotta. Molemmilla puolilla on edelleen suuntauksia, jotka haluavat väkivalloin alistaa toista. Islamissa tämä on näkynyt väkivaltaisina ääriliikkeinä, ja erityisesti ISIS-järjestö on ollut esillä uutisissa ja mediassa, tavoitteenaan tuhota vääräuskoisia ja perustaa uusia islamilaisia yhdyskuntia.
Muutkin islamilaiset järjestöt ovat tehneet väkivaltaisia terrori-iskuja vääräuskoisia länsimaalaisia vastaan. Merkittävä tapahtuma oli syyskuun 11. päivä vuonna 2001, kun Al Qaida -järjestö kaappasi lentokoneita Yhdysvalloissa ja törmäsi kahdella niistä maailmankaupan keskukseen, WTC-torneihin. Lisäksi yksi lentokone vaurioitti sotilastukikohta Pentagonia ja yksi pudotettiin maahan ennen kuin se ehti osumaan kohteeseensa, joka oli presidentin virka-asunto Valkoinen talo.
Vielä tämän vuosituhannen alussa WTC-tornit symboloivat länsimaalaisen markkinatalouden suuruutta.
Moni länsimaalainen johtaja on todennut WTC-iskujen jälkeen, että maailma ei ole enää ole ollut entisensä. Iskuja on sittemmin pyritty ennaltaehkäisemään mm. tiukoin lentosäädöksin. Muslimit ovat sen sijaan suuttuneet pilakuvista, joita länsimaalaiset toimittajat ja piirtäjät ovat heistä laatineet. Länsimaalaiset ovat vedonneet sananvapauteen asiassa, mutta olennainen kysymys kuuluu, että pitääkö sananvapauden nimissä loukata toista uskontoa julkisesti? Joka tapauksessa tanskalainen pilapiirtäjä joutuu elämään loppuelämänsä piilottelen itseään tappouhkausten takia ja ranskalaislehti Charlie Hebdon toimitus joutui verilöylyn kohteeksi pilapiirrostensa takia vuonna 2015.
Uskontojen rinnakkaiselo on ollut monesti vaikeaa, mutta paljon on myös positiivisia kokemuksia. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon esikuvamaassa Ranskassa kristityt, muslimit ja muiden uskontojen kannattajat ovat urheilukilpailuissa yhdessä edustaneet menestyksekkäästi maataan yhdessä. Suvaitsevaisuus sekä toisen taustan ja kulttuurin kunnioitus ovat avainasemassa uskontojen onnistuneessa rinnakkaiselossa. Eurooppaa koskettaneiden, vuonna 2015 ja 2016 tapahtuneiden, Pariisin, Brysselin ja Nizzan terroritekojen yksi keskeisimmistä tavoitteista lieneekin ollut suvaitsevaisuuden horjuttaminen, mihin äärimuslimit pyrkivät.
